Käyttäjän Polke kirjoittamat vastaukset
-
Minusta melko ruusuisen kuvan antaa Jari hommasta. Omistan itsekin metsää ja muitakin kannustan hajautusmielessä siihen. Oma tuottonikin metsäsijoituksesta on viimeisen 5 vuoden keskiarvona 12-13% vuosittain, mutta valitettavasti se on enemmän naapurin Putlerin ansiota kuin omaa tietotaitoani. Pitkässä juoksussa odotan vuosittain 4-6% tuottoa.
Yksittäinen metsänomistaja ei voi vaikuttaa raakapuun hintaan mitenkään. Ei ole mitään kollektiivista olentoa nimeltä metsänomistaja, joka voisi vain päättää myydä puuta halvemmalla. Puun korkea hinta johtuu siitä, ettei itäpuuta tule enää. Ainoat tavat laskea puun hintaan on sulkea jalostuslaitoksia tai avata itäraja puun tuonnille.
Joutseno ja sen lisäksi yksi muu sellutehdas kiinni, niin sitten puumarkkina palaisi vanhaan tasapainoon. Eli kuitupuusta saisi max 20E per kuutio.
Kaukaan soodakattila taitaa olla 1990-luvun alkupuolelta? Viimeistään noin vuonna 2035 tehdasta pitäisi uudistaa isommin eli silloin lappu menee viimeistään luukulle, ellei havusellun hinta nouse. Nykykannattavuudelle uusintainvestoinnille ei ole perusteita.
Metsuri Motokuski: ”Voi olla että menetät kaikki. Mutta sehän se sijoitusten riski on.”
Kyllä se on aivan marginaalinen riski tai oikeastaan mahdotonta menettää kaikki, jos rahastoon sijoittaa. Siellä on on satojen tai jopa yli tuhannen eri firman osakkeita riippuen rahastosta. Ei ne kaikki voi konkkaan mennä. Jos katsoo vaikka viimeisen 100-200 vuoden tuottohistoriaa maailmalla osakkeissa, niin se on ollut noin 8% per vuosi. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinoiden tuotto pesee metsän kirkkaasti. Mutta riskien hajautuksen vuoksi metsääkin kannattaa pitää sijoitussalkussa.
Nostokoukku: Eipä niin, ei ainakaan riittävän isojen poikien tekemänä.
Verosuunnitteluahan voivat tehdä aivan pikkupojatkin. 1) Myytkö omaisuutesi 31.12 vai 1.1. 2) Miten suunnittelet omaisuuden siirron seuraaville polville? 3) Millä perusteella arvostetaan vainajan omaisuus perunkirjaan (esim kesämökki, myyntiaie/käyttöaie)
Kaikki nuo ovat aivan laillista verosuunnittelua sekä isoille pojille että pikkupojille.
Kuusiuskova: Minä sijoitan kyllä edelleen metsään kanssa, se on tuote jota ymmärrän hyvin ja on tähän mennessä tuottanut hyvin ja varmasti.
Sama periaate itselläni eli sijoitan vain sellaiseen, mitä ymmärrän.
En aio metsäsijoituksia täysin hylätä, mutta vähentää painoa ajan myötä.
Tavoitesalkkuni noin 10 vuoden päästä:
Yhteismetsäosuudet 30%
Pörssiosakkeet (pääosin ulkomaisia EFT:ien kautta) 50%
Korkorahastot: 10%
Raaka-aineet (pääosin ETF:ien kautta): 10%
Tuossa olisi mielestäni salkku, joka kestää säätä kuin säätä.
A. Jalkanen: Hyvää pohdintaa metsään sijoittamisesta. Kohoavat riskit eivät näy metsätilojen hinnoissa eikä heikentyneet markkinanäkymät.
Omasta mielestäni metsäsijoittamisen riskit ovat myös kasvaneet reilusti viimeisen 15 vuoden aikana. Myrskytuhot, tautiriskit, suojelupaine, muiden metsiä ominaan pitävät mökkiläiset ja paikallisasukkaat jne. Itse olen reagoinut näihin liittämällä ennen 100% omistamani metsätilani isoon yhteismetsään ja sijoitan kaiken niistä saamani tuoton muihin omaisuuslajeihin kuin metsään. Vielä on sijoitusalkusta noin 50% kiinni metsässä, mutta vuosi vuodelta se laimenee.
Itse puun kysynnästä en ole niinkään huolissani pitkällä aikavälillä, moni megatrendi tukee puun kysyntää ja siten hintaa. Mutta kuitenkin kannustan kaikkia muitakin hajauttamaan riskejä 🙂
Nostokoukku: ”Kiinalaiset tekevät sellunsa itse”
Moniin segmentteihin yhä enemmän. Esim Bambusellua. Mutta havupuuta ei ole vuosikymmeniin tarpeeksi saatavilla Kiinassa (jos koskaan) eikä Venäjältäkään voida äärettömästi havukuitupuuta/sellua viedä Kiinaan.
Eli Kiinaan tullaan viemään vielä vuosikymmeniä suomalaista havusellua, vaikkakin suunta on alaspäin.
Metsäomistajalla on siis yhä aikaa hajauttaa omaisuuttaan. Arvelen, että kaikkea ei kannata pitää metsässä vaan riskejä hajauttaa muihin omaisuuslajeihin.
Polke: Ei kai raaka-aineesta ole sinällään pulaa. Raaka-aine on vain liian kallista ja tappiolla ei kannata sellua tehdä.
Kurki: Eukapuu taitaa olla saman hintaista kuin suomalainen koivu. Ei siitä hintahyötyä synny.
Kiitos kommentista! On se tehdashinta noin 20-25% halvempi eukalla kuin koivulla ainakin tekoälytutkimuksen perusteella. Mutta yllättävän pieni kustannusero, myönnän sen ja yllätyin itsekin. Tästä voi vetää kai sitten sellaisen johtopäätöksen, että itse sellutuotanto ja logistiikka on noilla moderneilla Etelä-Amerikan sellutehtailla ylivertaista Pohjolaan nähden. Työvoimakuluilla tuottavuuseroa ei voi selittää, koska ne ovat aika pieni osa sellutuotannossa myös Suomessa (alle 10%).
Oikea muotoilu alkukuperäiseen viestiini olisi sitten ollut, että ”Raaka-aine on vain liian kallista” Suomessa sellun nykyiseen markkinahintaan ja tuotannon tehokkuuteen verrattuna.
Toki eukaviljelmä on sitten omistajalleen oikea rahasampo, kun puuviljelmän kiertoaika on niin lyhyt eukalle verrattuna vaikka siihen koivuun. Ja puulla saa lähes saman hinnan kuin täällä.
Tolopainen: ”Sukupolvenvaihdos kallistuu, jos ei ole peltoa.”
Eikös niitä peltoja pitäisi viljellä itse, että niistä olisi hyötyä sukupolvenvaihdoksen verotuksessa? Vuokraloordi ei tätä etua saa. Näin se oli ainakin silloin yli 10 vuotta sitten, kun oma isäni lahjoitti maansa minulle ja veljelleni. Siksi vähän viljeltiinkin se 5 vuotta, sitten kaikki vuokrattiin muille.
Itse arvostan vaivatonta sijoitusvarallisuutta, pelto ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, joskaan ei vaikeinkaan. Kuitenkin katson myös, että parempi on, kun paikalliset aktiiviviljelijät omistaa pellot eikä yli 150 km päässä asuva vuokraloordi.