Käyttäjän Polke kirjoittamat vastaukset
-
”Polkelle kysymys: Miten UPM ja MG Raumalla kytkeytyvät toisiinsa?”
Eikös sieltä sellutehtaalta tule pieni osa sellusta märkänä UPM:n tehtaalle putkea pitkin? Kun tuossa integraattiin viitattiin. UPM:n paperitehtaan voinee katsoa olevan osa samaa integraattia Metsän laitosten kanssa, vaikka eri logo onkin seinässä?
Toki Metsällä on oma sahakin integraatissa, joten ehkäpä tuolla UPM:n ostamalla sellulla ei juuri ole lopulta vaikutusta, varsinkin kun paperilaadut on Raumalla sellaisia, joihin ei sellua kauheasti kulu.
”Metsä Group Rauman sijoitus näyttää yllättävän heikolta, mutta sitä suojannee integraatin asema.”
En laskisi sen varaan, että UPM:n paperikoneet Raumalla ovat ikuisia. Jos yksikin nykyisestä kahdesta käy vuonna 2035, niin hyvä suoritus.
”En tiedä muuta, mutta jos on sopiva yhteismetsä, niitä osuuksia myydään 1-2 % tuottoarvolla, mikä on metsätilan myyntiin nähden erinomainen asia.”
Sanoisin, että hintapyynnit voi olla 1-2 % tuottoarvoilla (nettotuotto). Mutta käytännössä osuudet liikkuvat 2 – 3% nettotuottoarvoilla. Miksi kukaan niitä ostaisi 1% tuottoarvoilla, kun pankista saa paremmin riskittömän tuoton?
”Puun hinta tilastoissa sisältää mm.puun hankinnan kulut ja ulkomaan ostopuun. Kotimaan kantohinnat on noin kymmenesosa sellutonnin hinnasta.”
Ovat taatusti enemmän, jos tuo havusellutonni satuttiin myymään Kiinaan, jossa siitä saa noin 600 Euroa per tonni. Puuta menee sellutonniin noin 5,7 kuutiota. –> 25 E per motti kustannuksella 143 Euroa. Kantohinnan kustannusosuus olisi siis noin 24%.
Euroopan noteeraushinnat ovat täysin viitteellisiä, koska suurin osa ostajista saa niistä isoja alennuksia. Käytännössä Euroopassa sellutonni liikkuu Kiinan hintatasolla.
Metsä-Fibrellä viime vuonna puun osuus oli kokonaiskustannuksista 57% ja palkkakulujen luokka 10-15%. Lähde: Metsä-Boardin Q4-tulosesitys, sivu 23.
Palkat ovat kemiallisessa puunjalostuksessa varsin korkeat verrattuna muihin vastaaviin tehtäviin. Mutta koulutettu ihminen tienaa helposti enemmän palkkatöissä kuin sellumies. Eikä myöskään Kaipola kävisi tänään, vaikka paperimiehet olisivat tehneet töitä ilmaiseksi.
”Edelleen kiinnittäisin huomion siihen kun uutisoidaan kalliista puunhinnasta , sisällytetään siihen kaikki kustannukset kantohinnan päälle ja sillä perusteella leimataan metsänomistaja syylliseksi ongelmiin.
Se onko se reilua , on asian pihvi. Mitä lienevät palstan viisaat mieltä ?!”
Ei kai metsänomistajaa ole kukaan syyllistänyt? Laita linkki? Suomessa vaan on liian paljon jalostuslaitoksia ja puun kysyntää tässä tilanteessa, missä Venäjän puuta ei ole tarjolla. Ei sillä olisi hintoihin mitään vaikutusta, vaikka yksittäiset metsäomistajat myisivät alle markkinahintojen. Ostajia on kolme, mutta myyjiä satoja tuhansia. Ostajat päättävät siksi hinnan ostojensa voluumin kautta.
Teollisuuden kannalta tilanne voi tasapainoittua vain, että
1) Lopputuotteen hinta nousee maailmanmarkkinoilla
2) Puun kysynsä laskee pysyvästi eli tehtaita suljetaan
3) Itäpuu palaa markkinoille
Ei tässä ole reiluudesta kysymys vaan markkinan rakenteesta. Yksittäinen puunmyyjä ei mahda mitään tilanteelle, jossa loppukäyttäjiä on ne kolme. Siksi kannattaa sijoittaa metsätulot muualle kuin metsään, jos suinkin vain voi.
Kyllä se puun osuus sellutonnin hinnasta on ihan jotain muuta kuin aloittajan viittaama 4-10%. Esim Metsä Fibre ilmoitti puunkustannusten osuudeksi sellutonnissa 57% vuodelta 2025. (Lähde Metsä Board Q4/20025 tulosesitys sivu 23).
Tuo on toki hinta tehtaan portilla, mutta ihan metsäomistajan osuuskin lieni 20-30% vuonna 2025.
Kyllähän se kertoo jotain puun hinnasta, että tehtaita kannattaa mieluummin seisottaa kuin ajaa. Onneksi oma yhteismetsäni on myynnyt maksimimäärän puuta viimeiset vuodet, kun hinnat olleet tapissaan.
Sellunkeitossa mäntyöljyä syntyy noin 30 kg per sellutonni. Tästä voidaan helposti laskea, että suurin osa Kaukaan biojalostamo mäntyöljystä tulee jo nyt muualta kuin viereiseltä sellutehtaalta. Biojalostamo pärjäilee siis aivan hyvin ilman naapurissa toimivaa sellutehdasta eli tämän vuoksi vanha sellutehdas Kaukaalla ei pelastu. Naapurin itsevaltiaan puita tarvitaan, jos sellukeittoa haluaa pidemmän päälle Kaukaalla jatkaa.
Kaukaan sellutehtaan kapasiteetti on 700 000 tonnia per vuosi. Mutta sellun kuivauskapasiteettia on vain noin 600 000 tonnia per vuosi. Mitähän sille lopulle 100 000 tonnia per vuosi tehdään, kun tuo viimeinen Kaukaan paperikone saadaan päätökseen eikä märkäsellulle ole enää paikallista käyttäjää? Ajetaanko se Saimaaseen vai ajetaanko sellutehdasta 80-85% kapasiteetilla sen 4-5 vuotta, mitä sillä on teknistä elinikää jäljellä?
Samoin, mitä tehdään tehdasalueen ylitehoisella Kaukaan Voiman voimalaitoksella? Mihin se puskee lämpötehonsa jatkossa, kun oli liian suuri jo sen ensimmäisen vuonna 2015 lakkautetun paperikoneen jälkeen. Aivan liian suuri ja kallis, kun ajaa vajaateholla vain kaukolämpöä.
Ei näytä hyvältä Kaukaan integraatin tulevaisuus. 5-10 vuoden päästä siellä on vain biojalostamo ja ehkä saha.