Hyvää huomenta!

Näinhän se on, että yksilöiden välillä on eroja. Mutta kun metsäsi/toimintosi ovat tietyllä alueella, niin tuppaa olemaa niin, että samoihn tekijöihin törmää (lähes) kaikissa jutuissa.

Mutta yksilön kannalta asioita tarkastellaan palvelua tuottavan organisaation mukaan – ei yksittäisen henkilön. Valitettavasti näin on.
Se kuuluisa omena-juttu pätee hyvin.

Mutta kun vastassa on viranomaistoiminta tai muuten rajattu tarjonta, niin on vain toimittava ((tyydyttävä) niitten rajojen puitteissa mitä on tarjolla.

Verotkin joku voisi maksaa mielummin paikkaan, jossa niillä olisi selvä toiminnallinen osoite, mutta verot menee aina valtion pohjattomaan kassaan.

Kun nyt on ollut juttua tememättömistä töistä, niin pannaan tähän nyt yhdet pohjat.

Olen tyhjentänyt vanhempieni tyhjilleen jäänyttä kesämökkiä. Isäni oli opettaja ja tarkka mies asioissaan. Tässä ”ote” muistiinpanovihosta, joka piirongin laatikosta löytyi.

Tilasin ( 6.6.1964) ”Topin koneineen” kaivamaa niskaojan tuohon rinteen alapuolelle, jotta saisi vedet ohjattua järveen.

————————-

Nyt 19.9.2015 mennessä ”Topia” ei ole kaivuhommissa näkynyt ja isälläni on nykyään runsaaasti varattuna iällistä aikaa ”Topille”.

Tiedä milloin tulee, sillä tuolla kylällä se Volvollaan vielä töytäilee.

ps. isäni kaivoi sen niskaojan lapiolla kesällä 1966. Minusta ei vielä ollut avustajaksi, mutta muistan asian kohtuullisen hyvin.

Avaus voi kuulostaa herjaukselta, vaikkapa hieman samoin kuin MHY:n 25.00 ekun puhelut.

Esittämäni tapaus on tosi ilman selittelyjä. Vakaan isännän esittämänä, jota ei voi epäillä. Vieläpä entinen metsäalan toimihenkilö. Valitettavasti nimiä ei voi esittää.
Kyseessä ojitusprojekti, josta vastaava on nyt ”poistunnut” organisaation leivistä.

Siirryttään sitten omaan ajankohtaiseen OTSO-palveluun.

Kesäkuun kymmes (2015) sain OTSO-henkilöltä sähköpostiviestin (vastauksena kysymyksiini), jossa luvattiin edistää tiehankettamme, siten että KEMERA-jutut rullaavat.

Nyt on syyskuun 18. ja asiasta ei ole kuulunut sanaakaan. Vastuuhenkilö sama kuin oli aikoinaan Metsäkeskuksessa.

OTSO on juuri se sama Metsäkeskus, jota se on ollut ja tulee olemaan. Nimi ei miestä paranna.

Itsestäni tuli luontaisen luopumisen kautta (kaupunkilais) metsänomistaja huhtikuussa 2006. Tekemätöntä työtä lainhuudon saaneille metsilleni oli kertynyt n. 25-vuoden ajalta.

Syyskuussa 2007 käynnistin ojitusprojektin yhdessä Metsäkeskuksen kanssa.

2010 ojitushanke käytiin paaluttamassa eli merkkaamassa mitä ja missä.

Nyt on syyskuu 2015 ja tuon paalutuksen jälkeen ei ole kuulunut mitään.

Vastuuhenkilö oli sama kuin esittämässäni laskutusjutussa!! Eli, OTSO on edelleen Metsäkeskus.

Keväällä 4/2008 tilasin Metsäkeskukselta metsäsuunnitelman, joka laskutettiin heti.

Kesti n. kolme vuotta ja metsäsuunnitelma oli noudettavissa lähimmästä Postin toimipaikasta tammikuussa 2011!!

Suunnitelman laatija on nykyään OTSOn toimihenkilö.

Ei alihankkijoilla ja muilla ole mitään tekemistä laskujen ja muiden juttujen kanssa, sillä OTSO on vastuullinen organisaatio, jonka pitää hoitaa ja valvoa toimintaansa.

Näin!