Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
”Mikä siinä Jyväskylässä kiinnostaa?”
Lähinnä se, kun maakuntarajan ylittäminen Etelä-Savoon oli jo sen asteinen spektaakkeli, niin miten Jykälän tasoinen metropoli vierailu voidaan vain kuitata ihan ilman mitään huomiota?
Tuo on muuten kieltämättä mainio asenne. 1 lannoituskohde on mennyt pieleen = kaikki lannoitus on /Cstä
”Oikein, mehtäukko. Ja mihinkä ne kuolivat? Ne männyt kuolivat veden puutteeseen.”
Ne männyt kuolivat ihan nostiksen tyhmyyteen/laiskuuteen. Jos ei ymmärrä mitä tapahtuu kun kaataa 100kg suolaa puun juurelle, niin ei sitä silloin kannattaisi tehdä. Aivan vastaavasti ihmisten sairaudenhoitoon töihin päästäkseen täytyy käydä kouluja ja ymmärtää, miksi käytetään fysiologista liuosta eikä kraanavettä.
Sen paakun kun olisi rikkonut ja heitellyt ympäriinsä kokkareet, niin lanta olisi tullut hyödyksi. Mutta täytyisi ymmärtää, annettu tehtävähän oli valvoa levitystasaisuutta, ei toteuttaa sitä.
Ps. Edelleen jäänyt epäselväksi, miten pääsit Jyväskylään?
Selkeästi tämä ”Jonne” on hieman epätietoisessa tilassa, kun 35min aiemmin kyselee vinkkejä lannoitukseen.
Koska metsistä maksettu tuo vajaa 700000 ja metsästä saataisiin toista miljoonaa ( vaikka 1,1) ja tähän lisättäisiin käytetty metsävähennys (100 000), niin luovutusvoittoa jäisi 500000, josta veroa maksuun n. 165000.
Tällä ratkaisulla Jonnella olisi puhdasta käteistä käytössään 935000e siirrettävissä muihin kohteisiin, eikä murhetta lannoituksesta, serteistä tai tulevista hallituksista.
Eikä mikään pakota realisoimaan kaikkia palstoja, käytetyn metsävähennyksen vaikutus tosin korostuu.
Ehkä koulutetut ymmärtävät, mitä metsäalaan liittymättömät viestit tarkoittavat ja jättävät avaukset ”Mitä eroa on porkkanalla ja lantulla?” tekemättä.
”Itse olen sahannut n.5000h/saha ja se on tuonut minulle lähes ministeri tason tulot”
Eikös tuo aika tarkkaan ole 100000e/5000h= 20e/h
Tämä siis tienesti tunnissa, josta kulut pois, niin lopusta maksaa veroja sillain sopivasti.
Jäämme odottamaan mielenkiinnolla, milloin Luke havahtuu ilvesten määrän olevan paljon oletettua suurempi ja niiden reviirien (naaras, jolla poikaset) olevan paljon luultua pienempi.
Se on minulle yksi hailee, miten muut merkkaavat, ajavat ja lajittelevat puunsa.
Tähän asti tukit ovat menneet juuri edellä esitetyn mukaisesti. Kaikki samaan kasaan, niin isot kuin pienetkin. Kuuset omaan kasaansa ja männyt omaan kasaansa.
Tolopainen voi luulla aivan vapaasti omiaan hankintapuiden kohtalosta. Itse en kuitenkaan jaksa uskoa, että saha, joka ostaa hankintapuuta sahattavaksi viitsisi tehdä pölkkykohtaisia mittalistoja vain ajattaakseen puut lopulta sellutehtaalle. Ja maksaa niistä kuitenkin tukin hinnan.
Omissa hakkuissa tulee oikeastaan 4 eri tilanteessa käytettyä rasvakynää – eli merkattua pölkkyjä.
Jos on koivun 3,1 sorvi, kuusen pikkutukki, laatuvikainen ”tukki”, mikä kuuluu sellukuituun tai lahovikainen puu.
Käsittämättömän vaikealta tuo pikkutukki kuulostaa. Omat kasat ja kaikki.
Mitenkä voi olla edes mahdollista, että omat hankita ohjeet ostolta on ollut, että kaikki samaan kasaan.
Vissiin siellä sahalla on joku töissä, joka lajittelee tulevat kuormat. Ja sama mäntynökkösten kanssa. Lähtee somasti samalla autolla kuusten kanssa. Olisiko mahdollista, että että erottavat männyn ja kuusenkin toisistaan ilman neulasia ja käpyjä? Kyllä se opiskelu vaan kannattaa, vaikka toiset oikein kehuvat, miten koulusta jäädään pois sorsajahdin takia. Vaikka itse ei osata edes päiviä laskea.
”Puuta polttamalla tuotettu lämpö on tällä hetkellä neljä kertaa kalliimpaa verrattuna sähköllä tuotettuun.”
Jos kiinnosta puuta saadaan n. 1500kWh energiaa tarkoittaisi se 26.9.2025 klo 20.25 hinnaksi 145,e/m³ sis alv iman sähkön siirtomaksuja.
Harmittelin, kun ML Tampereen viimeisesspanelissa ei aika riittänyt kysymyksille. Olisin kysynyt Tampereen enetgian efustakalta, laskeeko laukolämmön hinta nyt n. 20-25%, kun sitä tuotetaan tuon verran ”ilmaisella” sählöllä.
Viimeisin hankintakauppa, joka muuten on toteuttamista vaille valmis mennee Laanian kautta Tampere lämmittämiseen. Tarve kun ladkee arviolta olilo 750 000m³ -> 500 000m³.
Eli jonniin verran edelleen tullaan polttelemaan jatkossakin.
Emuuten ole absoluuttisen varma, kuuluuko tämä enetgisbisnes tämän otsikon alle, mutta sujuvasti siitä täällä väännetään. ToisinKuin torttua nestehukasta kärsivä raivaaja
Laitoimme toukokuun puolivälissä parikymmentä kiloa perunoita kasvamaan. Nyt elokuun lopulla nostimme perunoita ja niitä tuli varmaan 200-300kg.
Kyseessä ei ollut sijoitus, vaan perunan kasvatus.
Aivan vastaavasti, kun laitan verkot järveen, niin kyseessä on kalastus, ei sijoitus.
Jostain syystä nostis kuvittelee esim. kalastuksen olevan sijoitustoimintaa ja väittää sitä vieläpä riskittömäksi. Tämän jälkeen hän alkaa halkoa kuusen näreitä katiska aineiksi, kun nostetaan otsikot ”kalastaja hukkui” esiin.
Katiskan tarpeet muuten saa parilla kympillä – ei viidellä kympillä, kuten kitupiikkimäisesti kaikkeen kuluttamiseen suhtautuva nostis väitti. Eihän katiskaan tarvi uusia kuin verkko, runko kyllä kestää. Ja jos rungon haluaa uusia, niin betonivalimolta käy hakemassa lankaa, sitä on helppo muokata.
Ja Tolopaiselle voin mainita, että betonisalkusta löytyy Holcim. Hommasin sitä siinä vaiheessa, kun aloin miettimään, että melkoiset tarpeet kaikelle rakentamiselle – mutta etenkin betonille tuosta Venäjän sekoilusta tulee. Reilusti tuplannut. Tätähän kysymykselläsi kai tarkoitit?