Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Joovaannilla on edes tolkku jk puheissaan. Hänellä jk merkitsee jatkettua kiertoaikaa, kaksivaiheista kasvatusta ja olemassa olevan taimiaineksen hyödyntämistä.
Niin hyödyntää jokainen järkevä metsänomistaja.
Perkon puheet viittaavat siihen, että hänen jk ymmärryksensä rajoittuu mallinnettuihin fantasiametsiin ja ulkopuolisen mittaajan 1x saamaan mittaustulokseen, joita sitten toistetaan riittävästi. Ja lisätään jaksollisen perustamiskulu, jolle lasketaan korkoa, mutta ei huomioida jk puustossa jatkuvasti kiinni olevan pääoman korkovaatimusta.
”Pennanen ei ole maksanut lainkaan veroja yli 600 000 euron indeksisijoituksista saamastaan tuotosta. Verottomuus johtuu siitä, että Pennanen on jättänyt rahat tuottamaan lisää voittoa.”
Eli nostis kaipailee, että saisimme maksaa puuston kasvusta veroa reaaliajassa? Myyt puita tai et.
Samoin tämä Seppo selvittää, miten tappiot vähentämällä välttää maksamasta veroja.
Melkoisia epäkohtia onkin. Jos Seppo haluaisi toimia näitä ”epäkohtia” korjaten, niin hän realisoisi sijoitustensa tuotot ja jättäisi tappiot ilmoittamatta verottajalle.
Poistetaan tappioiden vähennysoikeus ja otetaan käyttöön laskennallinen verotus realisoimattomille tuotoille. Tuo jälkimmäinen olisi ihan huippu. Kun sijoitusten arvo laskisi, niin aina kun arvot nousisi pääsisi verottamaan uudelleen.
Tätä Suomi tarvitsee! Palkitaan riskin otosta.
AJ, ei tuota korkean koron vaikutusta tarvitse hämmästellä. Jos toisessa vaihtoehdossa on jatkuvasti kiinni 200m3 puustoa ja sen arvo huomioidaan sitoutuneena pääomana, niin vaikuttaahan se.
Aivan samoin raha on kiinni tuossa jatkuvan kasvatuksen puustossa kuin vuonna 0 kasvamaan laitetussa 23c/kpl taimessa.
Perko näemmä jo ehti unohtaa tämän tekoälyn vertailun jatkuvasta ja jaksollisesta kasvatuksesta. Edelleen muistutuksena, mitä korkeampi korko, niin sitä huonompi lopputulos jatkuvassa kasvatuksessa.
Sama lopputulos yhden puusukupolven vertailussa. Ainoa, missä jatkuva kasvatus (ei uudistuskuluja) olisi tuottavampi on hidaskasvuiset puustokohteet ( suot, pohjoinen)
Kumpi tuottaa paremmin kahden puusukupolven aikana vastaavassa kasvuympäristössä jatkuva vai jaksollinen kasvatus kun metsään sitoutunut pääoma huomioidaan 4% korolla ja hakkuutulolle lasketaan sijoitustuotto 4% mukaan.
>Jaksollinen kasvatus tuottaa kahden puusukupolven tarkastelujaksolla taloudellisesti paremman tuloksen</span>. Tämä johtuu siitä, että pääoma- ja vaihtoehtokustannukset (korkoa korolle) huomioiva metsäsijoittajan laskelma kääntyy avohakkuuseen ja taimikonistutukseen perustuvan jaksollisen kasvatuksen eduksi.
>Talouslaskelmien perusteet ja menetelmien erot:
>1. Jaksollinen >Tuotto-odotus:
Puuntuotos on täystiheässä metsässä ja taimikkovaiheen kautta korkeampi. Avohakkuussa vapautuva suuri pääoma voidaan sijoittaa täysimääräisesti
>Kustannukset: Taimikon perustamis- ja hoitokustannukset sitovat rahaa, mutta ne realisoituvat vasta kiertoajan alussa.
-> Jatkuvassa kasvatuksessa puuston tilavuuskasvu on pitkällä aikavälillä noin 15–25 % pienempi kuin tasaikäisessä istutusmetsikössä. Myös hakkuutulot ovat jaksotettu pienempiin eriin
-> Puustoon ja maahan sitoutuu jatkuvasti erittäin suuri puupääoma. Koska tuottovaatimus (korko) lasketaan koko tälle metsään sitoutuneelle pääomalle, jatkuvan kasvatuksen tuottoprosentti heikkenee suhteessa jaksolliseen kasvatukseen.
Nyt jo lähes ymmärrettävästi tuo tekoäly suoritus.
Huomioitavaa tuossa oli, että mitä korkeampi korko, niin sitä murhaavampi tulos jatkuvalle kasvatukselle. Eikä lopputulos muuttunut, vaikka kyseessä olisi ollut 1 puusukupolvi.
Ainoat talouslukemat, joissa jatkuvassa olisi järkeä tulee, jos kiertoaika on todella pitkä. Muuten perustelut joudutaan tekemään wwf ja innofor pohjaisina.
Kumpi tuottaa paremmin kahden puusukupolven aikana vastaavassa kasvuympäristössä jatkuva vai jaksollinen kasvatus kun metsään sitoutunut pääoma huomioidaan 4% korolla ja hakkuutulolle lasketaan sijoitustuotto 4% mukaan.
>Jaksollinen kasvatus tuottaa kahden puusukupolven tarkastelujaksolla taloudellisesti paremman tuloksen</span>. Tämä johtuu siitä, että pääoma- ja vaihtoehtokustannukset (korkoa korolle) huomioiva metsäsijoittajan laskelma kääntyy avohakkuuseen ja taimikonistutukseen perustuvan jaksollisen kasvatuksen eduksi.
>Talouslaskelmien perusteet ja menetelmien erot:
>1. Jaksollinen >Tuotto-odotus:
Puuntuotos on täystiheässä metsässä ja taimikkovaiheen kautta korkeampi. Avohakkuussa vapautuva suuri pääoma voidaan sijoittaa täysimääräisesti
>Kustannukset: Taimikon perustamis- ja hoitokustannukset sitovat rahaa, mutta ne realisoituvat vasta kiertoajan alussa.
-> Jatkuvassa kasvatuksessa puuston tilavuuskasvu on pitkällä aikavälillä noin 15–25 % pienempi kuin tasaikäisessä istutusmetsikössä. Myös hakkuutulot ovat jaksotettu pienempiin eriin
-> Puustoon ja maahan sitoutuu jatkuvasti erittäin suuri puupääoma. Koska tuottovaatimus (korko) lasketaan koko tälle metsään sitoutuneelle pääomalle, jatkuvan kasvatuksen tuottoprosentti heikkenee suhteessa jaksolliseen kasvatukseen.
Laitoin lukijoiden kuviin reilu viikon takaisesta tilanteesta kuvia. Nämä siis kuivuneet talven/kevään aikana. Syksyllä olivat vielä hengissä.
Eli keskimäärin vain pari lehteä aivan juuressa joissain saattaa olla 5-10cm korkeudessa toinen pari. Loppu tappi kuivunut. Lähes 50% taimista.
Vajassa vakoissa talvehtineet taimet ovat nyt parhaita. Eivät saaneet kevät aurinkoa ja varmaan paakkukin suli heti ilmojen lämmettyä. Niissä nyt iso lehti ja olen niitä istutellut täysin kuolleiden tilalle, joita ei kyllä montaa ole löytynyt.
Käväisin katsastamassa näiden istutettujen ”kesäkoivujen” tilanteen. Yllättävän paljon kuivuneita latvoja tai tyystin kuolleita. Ehkä yli 10%. Ainakin viimeiseksi istutettujen joukossa. Olisiko talveen valmistautuminen jäänyt jotenkin kesken vaiko muuten liian karu talvi mättään päällä ilman lumen suojaa?
Yllätyksenä kyllä AJ varoittelusta huolimatta vakassa kesärenkaiden seurassa talvensa viettäneet taimet ovat selvinneet ilman vaurioita. Varasto siis kylmä. Ulkona laatikoissaan olleet meinasivatkin päästä keväällä kuivumaan ennen kuin vaimolta tuli huomautus dehydraatiosta.
Mitäs näille talven sankareille kannattaisi antaa piristeeksi ja millaisia määriä? Metsän NP löytyy muutama säkki. Tietenkin jotain kasvihuone kamaa voi hankkia myös, eiköhän muutama tomaatti ja 1kpl kurkkuja tällekin kesää ilmesty.
Suunnilleen saman verran maksaa 1kpl näädänkarvaisia siveltimiä. Kaikki on suhteellista.
Samoilla raudoilla (Conibear) tullut pyydettyä niin minkit, näädät kuin aikoinaan piisamitkin. 1kpl kärppiä on myös jäänyt rautoihin, muita ei toivottuja sattumia ei ole tullut.
Piisamit katosivat joskus 2000 luvun alkuvuosina ja joku tauti ne vei. Toistasataa parhaina vuosina tuli, sitten joitain kappaleita, jonka jälkeen en niistä ole enää havaintoja tehnyt. Pyynnin loppumiseen se eläin ei hävinnyt sen paremmin kuin minkkiinkään. Minkkien määrä mielestäni vähentynyt piisamin kadottua. Olisiko pitänyt talvella minkit paremmin leivässä?
Enkä milloinkaan ole onnistunut sitä keon päällä näkemään. Jään reunalla, kivellä ja taanalla kylläkin.
Saha alv0 100e
Metsäveroilmoitukselle normaalisti 100e vuosimenoihin.
Alv ilmoitukselle kohtaan ”Vero tavaraostoista muista EU-maista” ilmoitetaan sahan alv osuus, eli lisätään Suomen alv 25,5e
Verokauden vähennettävä vero (kohta jossa vähennetään kaikki alv) vähennetään tämä 25,5e muiden mukana
Lisäksi kohdassa ” Tavaraostot muista EU-maista” ilmoitetaan sahan veroton arvo 100e