Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,176)
  • Puuki

    Hiilen sitomisen lisääminen kiertoaikoja pidentämällä ja sen kustannuksien korvaaminen mo:ille hiilitonnimaksuilla on erään tehdyn tutkimuksen aihe.  Kun esim. männyn kiertoaikaa nostetaan 79 v:sta 100 v:een , niin hiiltä sitoutui jotain n.  50 % enemmän . Vain ylimäärästä maksettaisiin korvausta eli 10€/20 €/hiilitonni siitä kulusta, kun kiertoaikaa joudutaan jatkamaan tavallista pidemmäksi.

     

    Puuki

    Metaania  saa karjan lannasta ja muusta jätteestä , ja samalla häviää hajuhaitat lannasta.

    Ja saisihan sitä  ennallistetuilta soiltakin, jos vain kerääminen olisi mahdollista.

    Puuki

    A. Mäkelä H:ki YO -14 , metsien eri kasvatusvaihtoehdot.     Tuolla on tietoa jk:n ja tasaikäisen eroista kasvussa (10-20 % heikompi jk:ssa) . Samoin lämpötilaeroista ja hiilen päästöistä eri kasvupaikoissa. Avohakkuualuekaan ei näytä olevan sen huonompi lämpötilan suhteen huonompi kuin erirakenteinen metsä.     Tasaikäisen metsän  ja jk – metsän hiilipäästöt ei eroa juurikaan. Enemmän vaikuttaa kasvupaikkatyyppi.  Aukosta hiiltä pääsee enemmän mutta sitäkin on tutkittu (en nyt muista mikä tutkimus) ja kasvillisuuden (taimet, vesakko+muut) kasvun lisääntyminen peittää sen vaikutuksen muutamassa vuodessa.

    Puuki

    Kokonaisuuden ymmärtämisestä  puheenollen ; pitää ottaa huomioon tosiaan puun käyttökohteetkin.  Esim Kotkamills tuottaa  jo melko isolle markkina-alueelle kierrätettäviä kartonkikuppeja joissa ei ole muovia kuten tavallisissa kertakäyttökupeissa. Ne ei kelpaa muovin takia kierrätykseen joten kartonkikuppien korvausvaikutus on suuri koska kuppeja käytetään maailmassa todella paljon. Monia muitakin uusia puuperäisiä tuotteita on tulossa tuotantoon.

    Jos verrataan jatkuvankasvatuksen hakkuita tasaikäiseen, niin korjuun aiheuttamat haitat lisääntyy niissä syystä, että saman puumäärän hakkuu edellyttää n. 4 x suuremman alueen hakkuuta kuin tavallisessa päätehakkuussa. Silloin koneiden kulkemat ajomatkatkin moninkertaistuu . Ajourilla ajellaan 4 ha :n käsittelyssä n. 3000 m pidemmästi kuin 1 ha:n korjuussa .  Jos ei ole kunnon pakkaskeli, niin ajouravauriotkin lisääntyy .  Samalla maaperäpäästöt ja juurivaurioriski kasvaa.  Korjuun aiheuttamat hiilipäästöt on suhteellisen pieniä kokonaisuuden kannalta mutta  vaikutusta on niilläkin , jos polttoainetta kuluu tavallista enemmän hitaan korjuun takia.

    Korjuun eroissa  on toinenkin huomionarvoinen asia eli korjuukertojen määrä/kiertoaika.  Jos verrataan esim. 70 vuoden kiertoajan kuusikkoja E-Suomessa, niin hakkuita pitää tehdä jk:n metsään 4-5 kertaa ja tasaikäiseen tehdään yleensä 2-3 kertaa . Se lisää entisestään jk-metsän päästöjä ja ajouravaurioherkkyyttä.

    Kokonaiskasvuero on selvä, yleensä n. 25-30% tasaikäisen viljellyn metsän hyväksi verrattaessa jatkuvankasvatuksen metsään.   Kiertoajan tukkipuumäärä ei käsittääkseni ole jk:ssa sen suurempi kuin tasaikäisessä istutusmetsässäkään ; yleensä  toisin päin.  Esim. MT-kuusikko voi kasvaa kiertoaikana tyypillisesti 455 mottia, josta eh:ssa kuitupuuta 50 mottia, 2. harv. 40 mottia ja päätehakkuussa 50 mottia, tukkia/pikkutukkia yht. 315 mottia.  Jos vastaava jk metsä kasvaa 25 % vähemmän, niin sillä on kasvanut puuta n. 341 mottia , josta 70%:n tukkiosuudella tukkia on saatu n. 240 mottia.    Kuitupuussa ero on n. 40 mottia  ja tukkipuussa n. 75 mottia / kiertoaika.     Maaperäpäästöissä jk korjuualue ei eroa merkittävästi päätehakatun alueen päästöistä muulloin kuin alkuvuosina ; ne päästöt kompensoituu helposti tasaikäisen kasvun paranemisena.

     

    Puuki

    Biokaasu olisi ihan toimiva ja paras Suomessa jo mutta ei kelpaa sähköakkujen ja -autojen  lobbareille. Biodieselkin vähentää päästöjä kymmeniä prosentteja ja s e on enemmän kuin Teslat pystyy ikinä vähentämään.

    Puuki

    Toisaalta tuo 25k€ ja kuuluisa 7% tuotto tarkoittaisi 49000€ 10v kuluttua…. Eipä siinä, itsekin olen miettinyt paneelien laittoa. Vaikka itse energia onkin ollut vielä halpaa, niin kyllä se verotus sinne pyrkii siirtymään.

    6 %:n mukaan ja verot pois , niin se on 4,2%  nettona. Yksityiset kun joutuu pienistä summista maksamaan normiverotkin toisin kuin Carunat & kumppanit , ja kaikenmaailman Koijaamot.

    Puuki

    Jätkä :

    Laskin että sähkönsiirron hinta nousee suunnilleen kuten tähänkin asti on noussut eli n. 7 % vuodessa.  Sillä hintaerolla ostaa hyvin löpöt ja öljyt myös aggrekaattiin.

    Paikalliset monopolit sähkön siirrossa on melkoisia rahasampoja ,kun niille on taattu tuotto n. 6 %.  Menoista viis. koska maksajina on kuluttajat. Kun maakaapelointi alkaa olla valmis , tuotto lisääntyy huomattavasti koska kulut pienenee .

    Puuki

    Eipä niitä muuten juuri kannata kasvattaa, kun ei ole käyttäjiä .  Koetin aiemmin kertoa, että korvaus pitää maksaa päästöoikeuksista ei valtion pussista. Joka päästää, maksaa laskun kuten osin tähänkin asti on tehnyt.

    Puuki

    Voihan sitä arvioida eri mahdollisuuksia, ei siinä mitään kitisemistä ole. Minulla esim. kun laskee vaihtoehtoisen sij. laskentakorolla sähkön kokonaishintaa, niin selviää, että 10 vuoden perspektiivillä olisi sähkön hinta nykyhinnoilla n. 39 300 € :a . Jos omavaraiseen sähkön tuottosysteemiin käyttäisi 25 000 € nyt, niin olisi yli 1,5  tonnia edullisempi ratkaisu 10 vuoden aikana kuin verkkosähkö.  Huoltokuluja jonkin verran mutta toisaalta paneelit ,mylly & agregaatti tod. näk. kestää pidempään kuin 10 vuotta. Helpompi tietysti olla verkkosähköliittymässä.

    Puuki

    Olisi tuossa lehtikuusessa sekin etu, että kerännee hiiltäkin paremmin kuin kotimaiset havupuulajit, koska sen kuiva-tuoretiheys on keskimäärin n. 525 kg/m³.  Kuusella vain n. 390 kg ja männyllä n. 430 kg.   Päästömaksu on nykyään n. 26 €/tonni. OMT-lehtikuusikko kasvaa kiertoaikana liki 12 mottia/v. joten siihen hintaan  niitä kannattaisi seisottaa pystyssä pidempääkin vaikka mastopuilla ei juuri kysyntää lopulta olisikaan. Toistaiseksi puuttuu vain maksajataho vaikka €uron kuvat alkais pyöriä silmissä…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,176)