Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10,386)
  • Puuki

    Ei kun se ylimääränen vesi menee soluväleihin ja siellä on tilaa laajentua ilman että solut ja puu halkeaa. Siksi jäinen puu on jäässä mutta ei ole silti hajonnut. Jos ei olisi jäätä , puu ei olisi jäässä , niin yksinkertaista se on.

    Puuki

    Ootko huomannu , että pakkaspuu on jäässä ?  Jos siellä puussa olisi sinolia tai muuta pakkasenestoa  ,niin se olis sula.  Siksi minun kertoma versio on totta ja sinun ei ole.

    Puuki

    Metsillähän ei ennen ollut kovin paljon arvoa muuna kuin kaskimaina, polttopuina ja rakennuspuina kotitarpeeseen, (Lapissa porojen laidunmaina).    Siksi ne palstat oli laajoja pinta-alaltaan. Aikoinaan muuten metsiä alettiin jakaa (isonjaon aikaan) koska haluttiin estää niiden ryöstöhakkuut ja metsien tuhoaminen. Yksityisomistuksen hoksattiin olevan hyvä keino sitouttaa ihmiset käyttämään metsiä vastuullisemmin ja niinhän siinä on yleensä käynytkin .

    Ennen kuin muut juuri tiesi puun laaajemman jalostuksen alottamisesta  ja puun arvon lisääntymisestä  alkoi metsäyhtiöt hamstrata metsiä itselleen  yksityisiltä halvalla.      Myöhemmin isot tilat palasteltiin esim. perinnönjaoissa, torpparilain aikaan torpiksi ja sodan jälkeen asutustilallisille.

    Niistä ison tilan (ukin isän maita)  jakojen ajoista on meilläkin tähteellä pari pientä ulkopalstaa.

    Puuki

    Voipi olla melko isot vaihtelut miten paljon missäkin metsässä on hiiltä maan alla ja maan päällä.  40/60 0n ehkä keskiarvo.     Kun tehdän aukko rehevälle maalle,niin melko pian sen täyttää erilaiset heinät, vatut ja horsmat.  Sen jälkeen alkaa lisääntyä vesakko.  Niiden hiilen keruu unohtuu useimmiten vaikka se vastaa suunnilleen kasvatusmetsän hiilen kerryttämistä.  Suuri osa hiilestä kiertää metsässä kuten ravinteetkin .  Ei se hiili haihdu CO2:na    ilmaan kuin osaksi. Ja uusi kasvu lisää joka vuosi taas hiiltä kasvuun ilmasta.

    Puuki

    Metsä puolustautuu tuhonaiheuttajia vastaan. Kun palstan reunaan tulee mattimetsuri sahansa  kanssa tai motomiessuorittaja, niin puut kehittää heti kohta ns. rautalankamallin. Siinä sahauskohtiin aletaan järkätä esim. vanhaa piikkilankaa, rautanauloja tms.  sen mukaan missä kone tai sahanterä milloinkin liikkuu.  Siitä ei ole tietoa edes itse Petteri Hyvinelävällä miten se  tapahtuu. Mutta useimmat Tapion miehetkin tietää.

    Puuki

    Onhan niillä puilla monia semmosia ominaisuuksia joista ei vielä kovin paljon tietoa välttämättä ole.  Viestintää tuhonaiheuttajan ilmaantumisesta metsään on ainakin todettu olevan olemassa.  En muista oliko se jokin kaasuyhdiste jolla puut ilmoittaa siitä vai mikä mutta toimii kuitenkin oikeasti.

    Puutuotteissakin on entistä enemmän uusia tuotteita kehitetty. Sellustakin saadaan kymmeniä erilaisiä jakeita hyötykäyttöön. Ei ole enää voimassa se tyypillinen (viheriäiden) väite, että sellu on vain bulkkituote ja pitäisi jalostaa pidemmälle kehitettyjä tuotteita.   Mm. kasvistenoleja käytetään ruoassa kolesterolilääkkeen sijaan ja hammastahnassakin on puuperäisiä aineita. Ryppyvoiteiden käyttäjät voi hieraista naamaan hyviä puupohjaisia voiteita (tehdään koivun kuoresta) nykyään ja jättää muut kemikaalit käyttämättä. Kuusenpihkakavoide estää bakteerien kasvua.    Ympäristölle haitallisia fenoliliimoja korvataan myös puuperäisillä tuotteilla monissa kohteissa,  jne.

    Puilla on semmonenkin ominaisuus olemassa, että talvella soluista vesi menee soluväleihin jotta solut ei halkea pakkasella. Muuten ei olisi pakkastalven jälkeen yhtään puuta elossa.

    Puuki

    Pitäisi laskea metsien hiilitasetta eikä keskittyä vain lillukanvarsiin jota pelkkä hiilinielu tai hiilivarasto edustaa.   Sellupuustakin saadaan ns. neitseellistä kuitua jonka hiilipäästöt ja luonnonrasitus on esim. pienempiä kuin kierrätyspaperin.   Lisäksi kartongin käyttö lissääntyy jatkuvasti muovin korvaajana pakkaustuotteissa.   Monta kertaa kierrätettävänä sen haitta luonnolle on moninkertaisesti pienempi kuin luonnossa hajoamattoman muovin.    Bene col- jogurtin pakkauksessa esim. ei ole enää muuta muoviosia kuin pieni korkin päällysläppä. Pullossa on puuperäistä tuotetta sekä päällä että sisällä.

    Osaako tomperi laskea miten paljon kertyy uuden sukupolven puista enemmän hiiltä puun kasvuun ja maaperään, kuin edellisen joka kasvoi esim. 100 mottia/ha  vähemmän/kiertoaika kuin uusi puusukupolvi kasvaa ? Samaan aikaan aikasemmin korjatun puun hiilivarastoa on pitkäaikaisissa puutuotteissa n. 30 % edelleen.  Ja 1 ha:n puista tehdyllä kierrätettävällä kartongilla on korvattu luontoa monin tavoin saastuttavaa muovia esim. 5000 kg.

    Puuki

    Metsäteollisuuden tuotteiden valmistus väheni 17 % lakon takia. Se vähensi myös sähkön kulutusta .

    Sähön pörssihinta on nyt toistaiseksi tavanomaista korkeammalla, n. 20-26 c/kWh.   Kun rinkopaneelit tuottaa ylimääräistä ja se menee sähkölaitoksen s-myyjälle jakeluun, niin ostosähkön kwh-hinta on nyt vain n. 1/4 -osa myydyn sähkön hinnasta. Joskus näinkin päin.    Hei me tienataan tällä ! (oikiasti ja jopa paremmin kuin äs-boonuksilla).

    Paljonkohan kustantaa kaikkiaan  Olkiluoto 3:n sähkö siten kun joskus valmistuu tuotantoon ?  Luin jostain että ensin sen piti valmistua v. 2009, sitten myöhemmin viimeistään tammikuussa 2022 käyntiin.  Nyt taisi olla syksy seuraava arvaus.

    Puuki

    Puun tilavuuden (noin) kaava on fgh , jossa f oli muotoluku, g on rk:n (muistaakseni) kohdan leikkauspinta-ala ja h puun korkeus.  Muotoluku vaihtelee n. 0,45-0.55 välillä. Laske Tomperi siitä.

    Puuki

    Jos vanhat puut kasvaa enemmän kuin nuoret, niin mikä olisi niiden rajaikä ?

    Ei voi yleistää , kun kuitenkin on tiedossa, että eri puulajeilla on erilainen kasvurytmi myös niiden iän mukaan.  Lehtikuusi kasvaa hyvin vielä vanhanakin (yli 150 v) mutta siinä vaiheessa monet muut puulajit ei enää kasva. Esim. harmaaleppä kasvaa erittäin hyvin 0-20 v mutta lahoaa jo n. 60 vuotiaana.  Jos puiden latvukset supistuu liian paljon, niin niiden kasvu heikkenee ja elpyy hitaasti vaikka saisivatkin lisää kasvutilaa.

    Puut on monimutkaisia tuotantolaitoksia ja niiden juuristot yhteydessä toisiinsa. Mykorritsasieniltä puut saa ravinteita ja vettä ja antaa yhteyttämistuotteita (sokereita) vastineeksi.   CO2 :sta syntynyttä hiiltä kertyy juurikarikkeesta myös maaperään ja osa siitä jää pysyväksi hiilivarastoksi syvemmälle maaperään.  Se lienee epäselvää miten paljon milläkin kasvupaikalla ja puulajilla hiiltä kertyy kokonaisuudessaan maaperävarastoon ja minkä verran haihtuu takasin ilmaan.

    Mahlan saanee virtaamaan lehtipuissa maanalainen mahliainen joka pieree sokeripitoista  mahlaa lehtipuihin päin aina keväällä, kun maa ei ole enää jäässä.  Paine- erosta on siis kyse.      Miten muuten puut turpoo yöllä, kun yöllä on kylmempää kuin päivällä ja silloin tapahtuu kutistumista eikä turpoamista ? Lisääntyvä kosteus voi aiheuttaa turpoamista mutta ensin on tapahtunut kutistumista lämpötilan laskiessa.  ( Nöpökin kutistuu kylmässä ja kasvaa yleensä tilanteen mukaan lämpimässä. ).      Puiden kasvu on paljolti riippuvainen ilman kosteudesta ja ne kasvaa pääosin yöllä. Se oli erään uudehkon sveitsiläisen tutkimuksen tulos.  Yöllinen turpoaminen voi liittyä siihenkin.(ja se ei ollut tsoukkia).

    PS. Ihminen voi koettaa vähentää päästöjä esim. pidättämällä pierua.  Siinäkään ei kannata mennä ihan äärimmäisyyksiin, jotta ei tule ”euron säästöllä satasen vahinkoa” kuten tuli eräälle säästäväiselle joka otti pidempiä askelia säästääkseen  kenkiään jolloin uudet kalliit housut ratkesi haaroista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10,386)