Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,686)
  • Puuki

    Hajauttaminen kannattaa yleensä.  Jos tilanne olisi esim. se, että hakkuuttaisiko 350 motin avohakkuun vai jättäisikö 90 mottia puita tähteelle kasvamaan korkoa, niin silloin yleensä kannaisi tehdä päätehakkuu .  4-6 € parempi kantoratulo, myyntitulo ~ 3600 € parempi.  Yhteensä ~ 4700 € . Siitä pois uudistuskulut + th-kulut ~ 1300 € =  3400 € .   6 %.n korko 15 vuotta ~ 8150 €  .   Harvan jk-metsän pitäisi siis kasvaa lisää ~ 185 mottia(t/k 7/3) /15 v.  jotta tulos pysyisi ~samana kuin taimikon kasvatuksella.  Miten se on käytännössä mahdollista, kun alareunaan hakattu jk metsä ei pysty aluksi  melko pitkään aikaan tuottamaan samoja vuosikasvuja kuin normitiheydessä ?  Puustopääoma pysyy alkuun pienenä, kun kasvattelee sitä taimikkoa eikä jk-metsää. Samaan aikaan pääoma kasvaa sitä 6%.n korkoa.

    Tuohifirma taitaa olla nimensä veroinen . Vastaa melkein sitä, että repii koivuista tuohet rikastumisen toivossa ja metsä jää heikkokasvuiseksi.

    Puuki

    Toimituskauppa = hankintakauppa jossa puut toimitetaan varastopaikkojen sijaan tehtaalle asti.

    Kaikilla muilla se on noin, Jovainilla erilailla kuten melkein kaikki muukin puukaupassa alv:ja ja kuitteja myöten.

     

    Samalla hinnalla meni avo-ja harvennus viime kaupassa. Ei tarvi miettiä kummasta se motomies hakkaa enemmän.  Eikä muutenkaan tarvitsisi , ei ne ala tuommosen kanssa näpräämään.  Jos epäilyttää kovasti , niin lähetä ap joku paikanpäälle tarkistamaan leimikkokartan kanssa.

    Puuki

    Miten se tuonkin jutun mukaan jk:ssa menee , kun ei synny kustannuksia aloitusvaiheessa vaikka toisaalla sitten kerrotaan, että kevyttä maanmuokkausta ja taimikon harvennusta voidaan joutua käyttämään.    Istuttamalla uudistaminen kustantaa 1500-2000 € (yläkanttiin laskettu jos 2000 € siihen saa menemään)  th-töineen , jolta välttyisi kun jättää harvan (tuossa 90-vuotiasta) kuusikon heilumaan tuulille alttiiksi.  Voi se joskus toimiakin, jos alikasvosta on jo sopivasti valmiina mutta tavallisemmin ei.    Jk:n pystypuuston pääomakulu ja korjuuhintojen erotus jää taas huomiotta. Se vastaa suunnilleen niitä uudistus-ja th-kuluja.  Joskus on suurempikin.      ”Hiilen sidonta pysähtyy 20 vuodeksi ennen kuin taimikko kasvaa tarpeeksi isoksi.”  Sekään ei pidä paikkaansa.   Muutaman alkuvuoden hiiltä ei sitoudu mutta sen jälkeen sitä alkaa sitoutua lisääntyvästi ensin pintakerroksen heinikkoon, vesakkoon ja sitten taimikkoon.  Kun uudistaminen on tehty jalostetun alkuperän siemenillä/taimilla , niin  kiertoajan hiilen kertyminen puustoon lisääntyy kymmenillä%:lla luontaisesti syntynyttä metsää enemmän.

     

    Puuki

    Koronatukirahoista sai suurimman osan Helsingin seutu. Liki puoli miljardia meni sinne , muualle kaupunkeihin pääosin loput.   Ilman maatalouden tukemista täältä olis loppunut ruoantuotanto jo aikoja sitten.   Siinä oli aikoinaan ja on edelleen  se ongelma, että koska tuet jaettiiin keskisadon mukaan, niin tänne jää Eu-tukia vähemmän kuin etelään.   Ilman omaa ruoantuotantoa tulisi katovuoden tms. aikaan nälkäkuuri.   Siinä tilanteessa, kun kuivuus tai muu luonnontuho vie sadon vaikeutuu velkarahalla ostelevan maan ruokahuolto aina  ensimmäisenä ja eniten.

    Ja toimituskauppahan tarkoittaa sitä, että puut toimittaa mo tai hänen edustajansa tehtaalle/sahalle perille asti.  Hankintakaupassa tienvarteen joko siten, että mo tekee korjuun ja/tai metsäajon.   Tienvarsikaupassa mo ostaa korjuupalvelun ja myy puut tienvarresta eteenpäin.

    Puuki

    Akkusaha on harrastukseen hyvä vaihtoehto.  Jos enempi tarvetta ,niin sitten reppuakut pykälään…

    Puuki

    Lueppa ajatuksella RR pari sivua taaksepäin ollut esimerkki.  Kun päätehakkuussa saadaan sekä pienemmistä korjuukuluista että isommasta puumäärästä lisätuloa JK:en harvennukseen verrattuna ja korko% on korkea, niin seuraavaan yläharvennukseen mennessä se tuloero kasvaa paljon enemmän kuin jk:n arvokasvu on samassa ajassa.  Pelkkä NNA laskenta antaa virheellisen tuloksen jos ei oteta aina huomioon jokaista lähtötilannetta.   Korkoakorolle laskentahan on NNA-laskennan ”kääntöpuoli” ja sillä saadaan vastaava vertailun lopputulos, jos oletusarvot on samat ja laskenta tehdään koko kiertoajalle.       10 %.n korolla 5700 € olisi 11 vuoden päästä n. 16300 € . Jk metsän keskikasvun pitäisi olla n. 28 mottia/ha/v 11 vuoden ajalta (47 € keskimottihinnalla) , jos mieli päästä tasatilanteeseen ku-istutusalueen kanssa siinä vaiheessa.

    Puuki

    Miksi Puuki kysyt, kun tiedät vastauksen.

    Muistin viiveellä, että olet siitä puhunut jo monta kertaa aiemminkin.

    Minusta se perustavaa laatua oleva moka taloudessa voi tapahtua varsinkin jk:ssa  .  Korkea korko kun ei välttämättä lisää jk:n kannattavuutta verrattuna viljelyyn.  Enempi on kiinni lähtötilanteesta ja kasvupaikasta.

    Puuki

    Kumpaan suuntaan se moka on RR:n mielestä tapahtunut ?

    Tai oikeastaan taitaa olla aika selvää kumpaan suuntaan.

    Reunaehtoja on puitu muutaman kerran jo monenkin kirjottajan toimesta.   Toisilla ne voi olla tilanteen mukaan  erilaisia kuin jollain toisella.

    Puuki

    Trafin laskimen mukaan keskikokoisen sähköauton (”edullinen” uusi malli h: 49989 e:n Volkkari) päästöt olisi 15 vuodessa pienemmät kuin bensa-auton jonka keskikulutus on 8,3 l/100 km.  11 % enemmän päästöjä bensa-autosta.  Mutta uusien akkujen tuomaa päästöpiikkiä ei pylväsdiagrammissa näy. Tuossa ajassa pitänee jo yhden kerran uusia akustokin.   Samantasoisen bensa-auton saisi n. 10- 15 000 € edullisemmin autokaupasta ja uudella moottoritekniikalla varustettuna kulutuskin olisi pienempi kuin 8,3 l.    Suunnilleen   7,4 l /100 km kulutuksella tulisi siis luultavasti tasapeli.

    Puuki

    Nykyään normiverotetulla dieselillä pitää ajaa ~ 30 000 km/v että tulisi edullisemmaksi kuin vastaavan bensa-auton käyttö.  Ja koko ajan ajoneuvo-/ käyttövoimaverot on ripeässä nousussa. Sähköauto maksaa vähintään 10 k€ enemmän kuin polttomoottorilla varustettu. Sitä hintaeroa saa yrittää tienata halvalla ajolla  niin kauan , että sähikäiseen joutuu uusimaan akutkin ainakin yhteen kertaan.  Päästöt ei vähene kuin joidenkin kuvitelmissa ja sähköautomyyjän mainoksessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,686)