Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,385)
  • Puuki

    Jospa se on moton käyttäminen syynä koivutukin hinta-alennukseen Suomessa.  Ei ~35-40 euron mottihinnoilla kannata kovin kauan tukkia kasvattaa eikä myydä.  Muualla saattaa olla vielä jonkinlainen käypä hintakin koivutukille, suunnilleen havutukin kantturoissa.

    Puuki

    Metsään.fi-tietojen käyttö ei ole tarkoitettu esim. metsätila-arvioiden tekemiseen.  Esimerkiksi yhden kuvion puulajitiedot oli siten, että pääpuulajia olikin max 5 % vaikka laserkeilaus arvio esitti sitä olevan n. 90%.  Kuvion puuston arvossa n.  70% heitto.   Yhden puulajin selkeät kuviot onnistuu laserkeilauksellakin mutta, kun ollaan vaihtelevissa sekametsissä ja varsinkin, jos on alueelle vähän erikoisempaa metsää esim. puulajien suhteen, niin ei onnistu.

    Puuki

    Liian harvaksi harsittujen jk-metsien , ja muidenkin ryöstöhakkuiden takia pitäisi uudistaa vähän metsälakia.  Kasvatuskelpoisuusvaatimus mukaan.  Eli ei jk-hakkuuta , jos on tyvilahoa kuusikkoa kasvanut paikalla.  Samoin jk-hakkuut  kuivilla kasvupaikoilla estettävä ellei alikasvos ole pääosin mäntyä.  Rehevien kasvupaikkojen osalta myös pienaukkojen teko saisi olla luvanvaraista koska ellei ole valmiita taimia alikasvoksena, ei niitä heinikoihin kasva.

    Taimien kasvunopeuden lisääminen org.lannoituspaukulla kannattaa ottaa ainakin kokeiluun.  Tarkoitus olisi boostata kanankakkarakeilla  kuusen taimien alkuun lähtöä tänä keväänä.

    Joko muuten E-Suomessa on siirrytty taimikoiden hoidossa heitteillejättöön ? Eräs metsuri joka kulkee siellä autolla kertoi, että ei ole taimikoita enää juuri hoidettu.  Onko se kenties uusi tapa nyt kun on viheriät hallituksessakin – suojellaan metsät pilalle taimikoista lähtien.

    Puuki

    Hyvä kysyntä ei pitkään auta , jos kuusi ei kasva tulevaisuudessa kunnolla luonnontuhojen ja kuivuuden takia.  Siksi kuivemmille maille kuusen istutuksen tilalle pitäisi  saada mäntyä ja rehevämmille maille sekapuustoja.  Varmaksihan sitä kuivien kesien tuloa ei kukaan tiedä mutta  viitteitä on siihen suuntaan ja lähiympäristön maissa  siitä johtuvia metsätuhojakin riittämiin esimerkiksi.

    Kuivahkon kankaan kuusikon kasvu jää 1/3-osan heikommaksi kuin männyllä. Ei siinä tuloskaan pysy samalla tasolla vaikka luonnontuhot ei muuten lisääntyisikään.

    Puuki

    Metsän hiilinielu palasi normaalille tasolle vuoden -18 poikkeuksen jälkeen.  Silloin toitotettiin kuinka hiilinielu on liian pieni koska hakataan liiaksi.  Se tilastopoikkeama on nyt korjautunut ennalleen eikä tarvitse olla huolissaan metsän hiilinielusta.

    Metsitystukea aletaan maksaa muun kuin metsämaan metsitykseen ensi vuonna. Tuhkalannotukseen saa jo nyt tukea  eli hiilinielut kasvaa entisestään vaikka hakkuita vähän lisättäisiinkin.

    Puuki

    ”Vesikkotieksi” kutsuttiin aikoinaan erästä tiehanketta, jossa ko. sukupuuttoon aiemmin kuollut eläin oli mukana hidastamassa tien toteutusta.  Jos en ihan väärin muista, niin minkki on ollut siihen vesikon häviämiseen osasyyllinen.   Eli ”minkin vapauttajat” teki karhunpalveluksia  luonnolle siinäkin suhteessa.  Viitasammakko löytyi ainakin kerran suunnitteluvaiheessa isohkon kaupan rakennustyömaalta. Sammakon siirtokin olisi melko helppo toteuttaa sille sopivalle alueelle ja rakentaa rakennus mutta se ei tietysti ole silloin oikein mahdollista muista syistä kuin elinympäristön ainutlaatuisuuden takia.

    Puuki

    Boorin lisäys auttaa selvimmin, jos siitä on puutetta, ja melko vähällä vaivalla. Pellonmetsityksissä boorin puute on myös yleistä.  Kuusen taimet sai alkuun lisäbooria taimitassuista mutta muutaman vuoden kuluttua alkoi kasvuhäiriöitä tulla.  Lisäboori auttoi heti seur. vuonna kasvuun selvästi.  Hakkuun jälkeinen boorin puute voi johtua runkopuiden pois viennin takia. Niissä on suht. paljon booria, joka ei enää ole kierrossa mukana.

    Joskus aiemmin oli juttua mm. hakkuutähteiden lannoitusvaikutuksesta. Nimim. ”Pete” oli oikeassa siinä, että tuore hakkuutähdepuu saattaa (ainakin joskus) vaikuttaa typen määrää vähentävästi .  Alkuun se voi niin tehdä mutta kokonaisvaikutus puun kasvuun on kuitenkin positiivinen myöhemmin tapahtuvan hajotustoiminnan lisääntymisen ja tähdepuun muiden ravinteiden kuin typen lisäämisen  takia.

    Puuki

    Ei kannata lannoittaa ainakaan niitä metsiä jotka mahdollisesti tulee suojeltaviksi. Terveyslannotuksia kannattaa tehdä muille kohteille. Saattaa se lannoitus vaikuttaa niinkin, että ravinnehärössä kituvasta metsästä tulee hyvin kasvava metsä.

    Puuki

    Tuhkalannoituksen vaikutus voi kestää n. 30 vuotta. Apupaskan 8-10 vuotta. Mutta varmaan se lisääntyvien hakkuutähteiden ja karikkeen tuoma kasvulisäyskin vaikuttaa. Samoin kasvaa kannot ja juuret joiden lahominen vaikuttaa n. 40 vuotta.  Tosin heinikkokin hyötyy lannotuksesta ja taimien selviytyminen saattaa heiketä.  Taimillehan riittää yleensä ravinteita alkuun ilman lannotuksen tuomaa lisääkin.

    Puuki

    7 vuotinen liito-oravan esittely-ja suojeluhanke ??  Siitä tulee varmaan ’aisa’ puitua ja käsiteltyä perinpohjin.   Luulisi selviävän siinä ajassa sekin onko liituri enää niin uhanalainen kuin ehkä joskus on ollut.

    Suojeltavia harvinaisia lajeja löytyy melko varmasti , kun oikein aletaan tarkkaan tutkia ja jos ei löydy niin laitetaan löytymään.  Onhan sillä puolensa tietysti, että saadaan jokin harmillinen hanke siirrettyä eri paikkaan tai mieluummin kokonaan estettyä.  Tuon ed. mainitun nurmihärkän ja liito-orvavan lisäksi on ainakin viitasammakko ja vesikko löytynyt uudisrakentamista suunniteltaessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,385)