Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Näinhän se on, että asiakas on useimmiten raha-asioidensa suhteen vastuullisempi kuin auliisti palveluitaan tarjoava pankkiiri.
Muistui mieleen, kuinka pankinjohtaja hieman kehuskellen sanoi, että hänellä on valtuudet myöntää minulle vaikkapa neljän miljoonan valuuttaluotto, jos tarvitsen.
Tämä tapahtui juuri laman- ja markan pakkodevalvaation ja -kellutuksen kynnyksellä vuonna 1990.
Meikäläinen, silloin reilu kolmekymppinen nuorimies oli tietysti hieman otettu, mutta kieltäydyin, ja se oli minun talouteni pelastus.
Pankinjohtajasta tuli aika pian entinen pankinjohtaja, ja heitä on sen jälkeen vaihtunut kymmenkunta, mutta meikäläinen on porskuttanut vähän vaatimattomammin, mutta omillaan.Äkkiseltään tuntuu, että jos lumet sulavat haihtumalla, niin urea menee taivaalle siinä samalla.
Pieni vesisade voisi olla hyväksi. Mitä mieltä olette?Jos sijoittajat alkavat myydä bondeja, korot nousevat jyrkästi. Tilanteesta sai esimakua viime keväänä, kun Saksan korot nousivat parissa päivässä reippaasti ja täysin yllättäen.
Sijoittajat ovat hermostuneita laumaeläimiä. Laajamittainen ja nopea nousu koroissa johtaisi suuriin tappioihin joka puolella finanssijärjestelmää. Se asettaisi myös monet velkaantuneet taloudet suureen paineeseen.
Kauhuskenaariota vastaavaa ei ole tapahtunut miesmuistiin, ainakaan sitten 1930-luvun, jolloin lähes jokainen Euroopan valtio meni konkurssiin. Valtioiden velkakriisi olisi paljon pahempaa kuin musta maanantai 1987, it-kupla tai subprimekriisi. Valtiot eivät saisi myytyä velkaansa, sillä ostolaidassa ei olisi ketään.
KauppalehtiPienenä tarkennuksena Jesselle, että puukartellin tarkastelujakso osui kokonaan Lipposen 1. hallituksen ja Lipposen 2. hallituksen aikakausiin Keskustan ollessa samaan aikaan oppositiossa.
Myös metsälakia uudistettiin edellisen kerran samana aikakautena.
Siihen, oliko näillä asioilla vaikutusta kartellitapahtumiin, en ota kantaa kun en sitä tiedä.Niin kuin joku jo mainitsikin, hirvikolarit ovat ainoa onnettomuusmuoto Suomessa, joiden määrän päättää hyvin pieni ihmisjoukko.
Tähän asti näin on voinut tapahtua valtiovallan suojeluksessa, mutta ei enää jatkossa.Nykyinen 170 euron omavastuu tekee sen, että erittäin suuri osa hirvivahinkokorvauksista nollautuu.
Tämä on puolestaan johtanut siihen, ettei hirvivahinkoja enää ilmoiteta niin kuin ennen, koska se on tarkastuskäynteineen metsänomistajalle kallista ajanhukkaa.
Sen voi varmasti Suorittavakin myöntää, ettei nykyinen korvauskäytäntö ole ainakaan meistä metsänomistajista lähtöisin.Alunperin on valtion ja metsänomistajienkin taholta ajateltu, että antamalla metsästäjille päätäntävalta, nämä automaattisesti hoitaisivat hirvimäärät riittävän pieniksi.
Alussa näin kävikin, kunnes mukavuudenhalu alkoi vaikuttamaan niin, että hirvimääriä alettiin lisätä, jotta ne saisi helpommin metsästettyä.
Lopputulos koitui sitten metsänomistajien vahingoksi.
Olen kuitenkin varma, että jatkossa ei voida enää näin menetellä.