Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän talousmetsän ja luonnontilaisen vanhan metsän vertailu lahopuun määrässä ole jokseenkin turha
Aegolius, no juuri tämän takia tuon jutun kirjoittajat varmaan toivovatkin niitä vanhoja metsiä lisää suojeluun. Niillä on erilainen funktio kuin hyvin hoidetulla talousmetsällä.
Aegolius, oma tulkintani tuosta lahopuuasiasta: etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä on prosentuaalisesti komeankuuloisessa kasvussa. Mutta jos vertaa kuutiomäärää luonnontilaiseen vanhaan metsään, on lahopuun määrä varsin pieni, edelleen.
Ja sitten laskuri käyntiin paljonko menee aikaa siihen, että joku seniorikansalainen tulee selostamaan, miten ei ollut ennen lahopuuta metsissä. Se oli kevättalvi 1951 kun Mäkitorpan Irja haki vesikelkallaan pitäjän viimeisen lahopuun polttopuuksi. Keitti korvikkeet ja leipoi nisua.
Kehitysyhteistyö on varmasti tänään paremmin valvottua ja tuloksellisempaa kuin joskus menneinä aikoina. Silti, itse suuntaisin mieluummin rahaa rauhanturvaamiseen. On levollisempi mieli, jos verorahoilla lähetetään ulkomaille suomalaisa sotilaita hippityttöjen sijaan.
Tästä Kääriäisen kirjasta löytyy varmasti hiuksia nostattavia esimerkkejä: https://yle.fi/uutiset/3-7749065 Löytyy mm. hyvinvarustelluista kirjastoista.
Näen kyllä asian ihan toisin. Vaikka hallituksessa olisi vaan persut ja kokoomus, niin kehitys menisi samansuuntaisena: Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat nousevat entistä enemmän esille. Se mikä jossain toisessa hallituksessa voisi olla hyvää on se, että muutokset saattaisivat tapahtua omistajan näkökulmasta tarkastellen reilummin, jos siellä hallituksessa on porvarisuora.
En ole minkään sortin ekologi, joten vastaan ihan mutu-pohjalta. Ensinnäkin minusta jokainen vähääkään uhanalaistumiskehitykseen perehtynyt kyllä tajuaa, että luontokato liittyy muuhunkin kuin metsäluontoon. Somekuohuissa ehkä metsät nousevat korostetusti esiin. Selitys tähän voi olla seuraava:
Metsien kohdalla luontokatoa torjutaan helpoiten vaan metsäluontoa suojelemalla. On myös helppo vaatia tällaista ratkaisua, senkun jätetään metsät hakkaamatta niin oravat voi paksusti. Ja huom! itsekin tahtoisin valtion metsistä suojeltavan nopeasti paljon nykyistä isommat alueet. Jollain toisella voi olla vielä pidemmälle vietyjä vaatimuksia, halutaan suojella kaikki metsät mitä mökkimatkalla näkee, omistajasta riippumatta.
Mutta miten ehkäistä luontokatoa maatalousympäristössä ja maalaismaisemassa? Niityt kasvaa umpeen, maatilat vähenee. Laidunnus lisäisi luonnon monimuotoisuutta, mutta sitä on aavistuksen hankala vaatia jos samaan aikaan vaatii, että pitäisi siirtyä kasvisruokaan. Hankala on myös pakottaa maanviljelijää jatkamaan viljelyä, jos tämä haluaakin pistää pellolle puuta. Vieraslajien poisto luonnosta auttaisi moneen, mutta tällainen tappaminen taas herättää monissa vieraudentunnetta.
Ylipäätään luontokatoon on helpompi puuttua siellä missä sillä ei ole vaikutusta omaan elämään. Helsingissä on pitkään ollut vihreillä merkittävää vaikutusvaltaa, ja silti vaan kaavat etenee ja metsät kaatuu. Tampereella osa vihreistä ajaa kuin käärmettä pyssyyn jotain hemmetin kirsikkapuistoa, sitä ollaan väkisin tuomassa Iidesjärvelle.
Anneli, en saanut linkkejä toimimaan. Nuo pari postausta on tehty illalla, ja nyt ne oli tullut aamulla näkyviin! Mä olin pitkään tauolla kun rupesi niin ärsyttämään tämä onneton tekniikka. Näköjään hullummaksi vaan menee täällä.
Scientist, ne on juuri sieltä, enpä olisi arvannut kenenkään tunnistavan kuvista paikkaa noin tarkasti. Osa kuvista on sen luonnonsuojelualueen sisältä. Tuo ei ole edes pahimmista päästä minusta, Hervantajärven pohjoisranta on vielä ’pahempi’. Näkyy ihan ilmakuvastakin paljonko puuta paikoin on nnurin: https://www.google.fi/maps/@61.4356586,23.8558342,237m/data=!3m1!1e3