Uskomatonta pelleilyä tämä foorumin tekniikka. Vain linkit rikkomalla postaus onnistui. Nuo toimii kun lisää h-kirjaimen eteen.

Äääh, linkkien takia häipyi taas vastaus jonnekin. Joten uusiksi.  Ranelle olin kommentoimassa sitä, että oletettavasti havaintojen määrään vaikuttaa ihmisten määrä. Kaupunkien lähimetsiä koluaa isommat joukot ihmisiä. Mutta sitten on myös se, että nämä virkistysmetsät, jopa puistot, ovat liiturille aika hyviä. Vanhoja puita, isoja haapoja jne jne. Esim. tässä Hervannan/Lempäälän suunnalla kaupungin maat ovat järkyttävää rytöä. Vanhoja kuusikoita, joissa maannousema jyllää. Lahopuuta on infernaaliset määrät. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tietenkin erinomaisen tärkeitä, sillä harva tolkuissaan oleva talousasioista mitään tajuava metsänomistaja päästäisi omia metsiään tällaisiksi.

Hyvin kasvavilla, hyvin hoidetuilla nuorilla talousmetsillä on oma arvonsa, mutta harvoin ne mitään ihmeellisiä monimuotoisuuden keitaita ovat. Jos vertailee liiturihavaintoja paikkatietoikkunan latvusmalliin, ne pääosin ne taitaa olla niillä alueilla joilla ruutu vilkkuu lupaavan punaisena varttuneen/vanhan metsän merkiksi.

Koitan vielä pistää erilliseen viestiin pari kuvaa näistä kaupunkimetsistä.

Liiturien suhteen on ollut vähän kaksijakoinen fiilis. Olen kuitenkin päätynyt merkkaamaan havainnot järjestelmään ihan omalla nimellä. Keskustelin twitterissä liito-oravien kanssa pelaavien ammattilaisten kanssa, ja niiden kanta oli se, että esiintymät on parempi tietää ennalta. Hakkuut pystyy suunnittelemaan paremmin kuin siinä tilanteessa, että yht’äkkiä söpöinen nappisilmä katselee motokuskia puun oksalta.

Raidankeuhkojäkälät, pohjanrypykät ja vastaavat ei käsittääkseni aiheuta suoraan mitään, mutta voihan havainnot toimia silti jollekin omistajalle kannustimena. Kannustimena joko hakata nopeasti, tai toisaalta kannustimena selvittää esim. mahdolliset metso-potentiaalit.

Arvostan tuon toimittajan ratkaisua. Ei pyydä yhteiskunnalta korvausta suojelusta, jää Metso-rahat toisten kohteiden ostamiseen.

Hommaa voisi kuitenkin kehittää vielä tuosta. Eli olisi hyvä, jos tuollaisetkin kohteet jotenkin saataisiin laskettua mukaan suojelutilastoihin. Nythän tuo menee tilastoissa talousmetsänä, vaikka käytännössä on suojelualuetta.

Toisekseen olisi hyvä, jos tuollaiset kohteet saataisiin mukaan sertien luontokohteisiin. Mikäli tuo voitaisin laskea mukaan sertin luontokohteeksi, voisi joku toinen sertiin kuuluva harjoittaa huoletta tehokasta ja järjellistä metsätaloutta, ilman että tarvitsisi jostain pierasta suojelualuetta mailleen. Tämä siis sillä edellytyksellä, että arvokasta suojelukohdetta ei tuollaisella tilalla ole.

Kirjoitin suoraan FSC:n suomen konttoriin ja kyselin lisätietoja tuosta linkin uutisesta. https://aijaa.com/4GAypn Minua kiinnosti tietää, että kuka siellä on mitannut ja mitä.

Käyty viestien vaihto oli vähän yllättävä. Kvi ilmi, että ei tuolla Helsingin toimistolla kavereilla ole mitään tarkkaa tietoa mitä tuolla tapahtuu. Ei ne käy katsomassa tuollaisia paikkoja. Jouduin tavaamaan viestit moneen kertaan enkä sittenkään ole ihan varma ymmärsinkö esim. termin ”toimijan auditoija” oikein.

Mutta siis ne jutussa mainitut mittaajat ovat olleet auditointiyrityksen edustajia, jotka valvovat että toimijat (firmat) toimivat sertin sääntöjen mukaan. Auditoijan nimeä ei mainittu, olisiko Tapio? Värriössä mitä ilmeisimmin gb:n ilmoituksessa oli kuitenkin jotain perää, sillä hakkuita ei ole käynnistetty. Toisin kuin esim. Sallassa?, jossa gb myös epäili sertin estävän hakkuut.

Jos haluaisin tietää mikä tarkkaan ottaen tuolla Värriössä on tilanne, niin ainoa joka voisi vastata, on puun ostajat. Ne tietävät miksi ne eivät ole ostaneet puuta, miksi se ei täytä sertin ehtoja.