Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 930)
  • Reima Ranta

    Juttelin juuri Lapin turneella erään kovan erämiehen kanssa metsokannan ilahduttavasta lisääntymisestä siellä. Tarinoi kuinka hän viimeisen kerran jo kauan sitten pudotti kiväärillä latvalintuna metson. Kun hän sitten katsoi massa sitä kuollutta metsoa, niin jostakin syvältä kouraisi – kuinka paljon hienompi se olisikaan ollutkaan elävänä luonnossa. Kaikilla tuo primitiivinen saalistushimo ei häviä koskaan.

    Reima Ranta

    Toiset painii Jesse höyhensarjassa, toiset raskaassa sarjassa ja sarjoja on vielä paljon niiden välissä. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

    Reima Ranta

    Kullan kimallus kannattaa kuunnella. Siitä riittää täällä kritisoitavaa piiitkäksi aikaa. Tanan YLE jne.

    En suosittele, jos verenpaine on jo muutenkin koholla.

    Reima Ranta

    Eräs seikka verotuksessa hankinta- ja pystykauppoihin liittyy, jonka on hyvä huomata. Se on metsävähennyksen suuruus.

    Reima Ranta

    Veroja on jostakin kerättävä ja näppituntutumalla näyttää suorastaan käsittämättömältä, että tällainen rahan jako on ylipäätään mahdollista.

    Epäoikeudenmukaisuutta joutuu kyllä välillä hämmästelemään. Samasta metsästä toinen voi maksaa satakertaisen perintöveron hyvin näennäisen eron vuoksi, jolloin voi jo mielestäni hyvin perustellusti kysyä, mitä tällainen on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta? Mitä putte asiasta ajattelet?  MTK haluaisi kyllä kerätä rahaa metsänomistajilta, mutta mutta … Kannattaako metsänomistajan kyytä ruokkia povellaan?

    Kun metsänkasvatus on pitkän kasvatusajan vuoksi väistämättä ylisukupolvista toimintaa, niin perintöverolla on huomattava merkitys. Huomion arvoinen seikka on, että veroa olisi hyvä kerätä silloin, kun tuloa metsästä muodostuu.

    Erikoinen ala, joka vaatisi pitkäjänteisen, koko alaa koskevan uudelleenarvioinnin.

     

     

     

     

    Reima Ranta

    Jos olisin motoyrittäjä,  niin haluaisin katkontavastuun olevan puun ostajalla. Tukkisaannossa samasta leimikosta voi olla huomattaviakin eroja. Ostajien katkonnassa on eroja ja puikossa istuvakin aiheuttaa eroja. Kuski on vain kiusallisessa asemassa, jos myyjä hänen tekemisiään kyttää tavalla tai toisella.

    Mitä vikoihin tulee, niin ostajalla on niistäkin huomattavasti parempi näkemys kuin puun myyjillä. Lahoviat eivät ole ongelma.

    Jotta kilpailusta voidaan puhua, niin myyjän pitäisi tietää eikä arvata, kuka parhaan hinnan leimikosta maksaa.

    Reima Ranta

    Puutavaralajeihin perustuva kauppa on ongelmallinen ja siinä ostajan ja myyjän välinen eturistiriita kärjistyy ja kilpailu estyy. Puusta maksettavissa oleva hinta määräytyy markkinoilla ja niin pitää ollakin. Oleellista on, että kaupankäynnissä kilpailu toimii.

    Eturistiriita myyjän ja ostajan välillä voitaisiin hyvin pitkälle poistaa kehittämällä kauppatapaa. Harvennusleimikoissa määritellään riittävän tarkasti se, kuinka hakkuu suoritetaan ja katkonnan taloudellinen vastuu siirretään  ostajalle, jos hän  hakkuun suorittaa.  Nyt taloudellisen vastuun katkonnasta kantaa puun myyjä, vaikka hän ei voi asiaan käytännössä vaikuttaa. Kun puutavaralajien hintaerot ovat näin suuria, niin on aika erikoista, että jo kilpailuviranomaiset eivät puutui asiaan.

    Reima Ranta

    Olin juuri Lapin turneella, enkä muista juuri heinäkuultakaan sellaista matkailijoiden ryntäystä. Metsokanta oli myös  todella ilahduttava. Poikametsoja piti aivan hätistellä iltahämärissä tieltä pois, että pääsi kulkemaan.

    Jäin linnustajien kanssa juttelemaan ja he valittelivat voimakkaita avohakkuita. Kerroin heille, että minullakin on tuossa metsää, jonka puuston vuosittainen arvonlisäys on 0,5%. En toki hakkaa sitä, mutta häviän aina kymmen vuoden välein puuston hinnan, kun verrataan sitä hakkuuseen ja hakkuutulojen sijoittamiseen Metsäliiton osuuspääomaan.

    Mitalilla on aina akaksi puolta.

    Reima Ranta

    Olen vähän huolestunut asenteestasi mehtäukko. En ole ollenkaan varma haluaisinko sinun asenteella olevaa hakkuumiestä metsääni. Kun mennään toisen metsää hakkaamaan, on herkällä korvalla kuunneltava mitä omistaja haluaa. Oma käsitys on silloin sivuroolissa ja ylipääsemätön vahva oma käsitys on silloin ongelma. Jos esim.  kerron, että jätetään 1000 runkoa/ha, niin pitää tietää mitä se tarkoittaa. En ole millään tavalla kiinnostunut siitä, mikä motomiehen käsitys asiasta on. Lainsäädäntö on tietysti motokuskin suunnilleen syytä tuntea.

    Reima Ranta

    Mitalilla on aina kaksi puolta. Pitää ymmärtää, että näkymä riippuu siitä, mistä näkövinkkelistä asiaa tarkastellaan. Osoittaa yksinkertaisuutensa, ellei ymmärrä, että mitalilla on toinenkin puoli.

    ”Kollektiivin” otteen tiivistymiselläkin on kaksi puolta. Sillä on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Tällä käyty joutava laskukeskustelu ei ole se, mikä oli Laurin agenda. Lauri oli huolissaan tämän mitalin negatiivisesta puolesta eli kiistattomasta eturistiriidasta. Laurilla oli pitkä kokemus Lapin metsätaloudesta ja hän oli vahvasti elänyt ajan, jolloin isot koneet syrjäyttivät metsänomistajan puunhankinnan ja sillä väistämättömälläkin kehityskululla on monta puolta. Laurikin yritti etsiä vastausta vain mitalin toiselta puolelta.

    METLA:n ongelma oli siinä, että ei ymmärretty (tai haluttu ymmärtää) metsätalouden olevan taloudellista toimintaa, johon on sovellettava talouden lainalaisuuksia.

    Tein keväällä erään muutaman hehtaarin ensiharvennuskaupan. Kuten yleensä, tulee ilmoitus, kun kohdetta aletaan hakata. Soitin motomiehelle ja kerroin kuinka haluan kohteen käsiteltävän ja että jätä 1000 runkoa hehtaarille, johon motokuski totesi, että hän hakkaa kuin omiakin metsiä hakkaisi. En viitsinyt jäädä jankuttamaan ohjeitani, kun vain vähäisestä kauna olevasta kohteesta oli kysymys. Kun sitten myöhemmin menin  katsomaan tulosta, niin osassa oli vain käytännössä ajourat ja välit kokonaan harventamatta. Kuinka ollakaan, ostomieskin oli käynyt kohteella ilman hänelle kommentointiani ja laittoi moton harventamaan kohdetta uudestaan. Kun sitten kävin uudestaan katsomassa kohdetta, osa oli mennyt jo liian harvaksi ja osa oli edelleen ajourien välistä harventamatta. Seurauksena oli ollut, että motomies oli  laitettu jäähylle, muihin hommiin. Osin ongelman aiheutti se, että viereiset harvennettavat  kuviot olivat erikokoisia ja pyrkimys oli suurentaa käsittelyalueita. Tämä on tietysti poikkeustapaus, mutta aiheutti kuitenkin pohdintaa toimintatavoista.

    Tulin siihen tulokseen, että alan tehdä hakkuille kuviokohtaiset käsittelyohjeet, että motomieskin tietää mihin hakkuulla pyritään. Näin voidaan myös ostajan ja myyjän väistä eturistiriitaa lieventää. Uuden metsälain seurauksena metsänomistajaakin jo paremmin kuunnellaan.

     

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 930)