Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Aivan oikein mehtäukko. Oksaton petäjä on tyvikaarnan jälkeen liukas ja hankalaa kiivetä. Pirullista pikkupoikana, kun variksenpesä oli sellaisessa puussa ja piti kananpoikia variksella haudotettaessa siellä monta kertaa käydä.
Mehtäukko: ”Sitäkö sinulta, että uskottelit 60-vuotisia korkoputkiasi uskottavina? Tai Joovainin potaskaa koettaessaan kavuta perse edellä liukkaaseen petäjään ja…alastulo on varma?Mikä hiton keskustelukerho tämä on, jos ei voi kritisoida muita tapoja, nyökytellä vaan että hyyyvä lapsi”
Tämän tasoista keskustelua on mieletöntä käydä!
Puuki: ” Sen soveltaminen on sitten eria asia otettiinko sitä huomioon ja miten silloin käytännön toimissa vai ei.”
20-vuotta sitten käytiin siitä vääntö, onko metsänomistajan taloudellinen tavoite puumäärän maksimointi vai nettotuoton nykyarvo. Vääntö käytiin myös julkisuudessa, josta varmaan löydän vielä arkistostani dokumentit. Mielenkiintoista olla joskus kärpäsenä katossa.
En mehtäukko kritisoi sinun metsänhoitoasi, vaan sitä, että sinä räyhäät ja kritisoit muita tapoja. Kuten Visalle aiemmin sanoin, Tapion suositusten mukainen metsänhoito on yleisesti arvostettua.
Sen pitää ymmärtää, että avohakkuita yleisessä mielipiteessä vähän kritisoidaankin. Jos naapuri parturoi talosi nurkalta metsäänsä, niin kritiikki on ymmärrettävää. Joku kokee sen niin, vaikka talon nurkalla ei oltaisikaan.
Mehtäukko kirjoittaa: ”Kaikki se mikä metsässä antaa kustannustehokkaasti lisä-arvon, kannattaa tehdä.” Ja kirjoitat ”tarkoityksenmukaisuudesta.” Niissä käsitteissä juuri on tuo korko sisäänkirjoitettuna. Sinä et tee sellaisia investointeja, josta saat vain vaivoin pääoman takaisin sadan vuoden kuluttua jne., vaan pääomalle on saatava joku korko. (että se on tarkoituksenmukainen jne.)
Kuten Gla aivan oikein edellä toteaa, pitää ymmärtää mitä korko tällaisessa pitkäjännitteisessä toiminnassa merkitsee. Ei se nyt herra paratkoon sitä tarkoita, että korko kädessä koko ajan metsässä kuljetaan.
Tapion suosituksethan ovat kokeneet vuosien saatossa muodonmuutoksen moneen kertaan. Parikymmentä vuotta sitten tämä korkojupakka siellä jo käytiin. Esim. uudistushakkuun taloudellinen ajankohta määräytyy metsänomistajan tarkoituksenmukaisen koron perusteella, eikä Tapion suositusten mukaisesti jne.
Mitä, eikö ne metsät noissa olosuhteissa kasvakaan 10 m3/ha/v?
45 x10 = 450 450 – 150 = 300 200 x 60 + 100 x 20 = 14000
Ymmärrän oikein hyvin mehtäukko, kuten olen kirjoituksiesi perusteella käsittänyt, että sinulla taloudellinen fokus metsänhoidossasi ja näet sen puhtaasti puuntuotoksen näkökulmasta. Jos vielä toimit korjuuyrittäjänä, niin perinteisen käsityksen hyvä metsänhoito sopii mielipiteisiisi erinomaisesti.
Jos fokus on taloudessa, niin sitä en kykene mitenkään ymmärtämään, että koroilla ei ole mitään väliä. Se tarkoittaisi täsmälleen samaa asiaa, että pidät täysin yhdentekevänä pitääkö rahaa pankissa prosentin vai kymmenen prosentin tilillä – aivan samaa.
Jos minulla on taloudellinen fokus metsänhoidossa, en voi mitenkään kuulua niihin, jotka näkevät metsästä, mitä minun taloudellisessa mielessä sille kannattaa tehdä ja johon Glakin edellä vaivihkaa viittaa. Toinen puoli asiasta ovat metsästä riippumattomat tekijät, kuten korot, puunhinnat, kustannukset, regulaatio jne.
Se on totta Gla , että luonnonolosuhteet eivät ole 10-vuoden aikana suuresti muuttuneet, eikä kukaan millään tavalla edellytä sinua ottamaan ympärillä tapahtunutta (talouden, politiikan, asenteiden, yleisen mielipiteen, ilmastoennusteiden vaikutusten jne.) huomioon. Kun metsänhoito on näin pitkäjänteistä, kymmenien vuosien päähän tähtäävää toimintaa, niin eihän sitä tietenkään kuviokohtaisesti voi kulloistenkin ulkoisten olosuhteiden muutosten vuoksi muuttaa.
Kai nyt tulevaisuuden näkymä ja olosuhteiden muuttuminen otetaan aina isossa kuvassa toiminnassa huomioon. Lainsäädäntö on nyt kokonaan toinen, taloudelliset olosuhteet ovat kovassa muutoksessa, ilmastomuutoksen tiedostamisen voimakas lisääntyminen ja sen mahd. seuraukset, monimuotoisuuskysymysten korostuminen jne.
Omalla kohdallani metsiä hankittaessa taloudelliset realiteetit olivat ylivertaisesti edustettuna – oli tyhjätaskuna pakko olla. Ikääntyessä ja olosuhteidenkin sen salliessa on moniulotteisuuskin on lisääntynyt. Pidän ikävänä tätä metsäkeskustelun vastakkainasettelua.
Palaan nyt vielä vähän tuohon perintöveroon. AJ:n Konnevedellä verottajan mukaan vuotuinen tuotto on 137e/ha/v eli perintöveroarvoksi tulee huojennuksessa 137 e x 10 x 0,40 = n. 550 e/ha. Vanhemmilta perityn hakkaamattoman metsän käypä arvo on helposti 20-kertainen. Kun huojennettu vero maksetaan vielä 10-vuoden aikana tasaerin, niin se tarkoittaa, että toinen maksaa tämän näennäisen syyn vuoksi perintöveroa 2500% enemmän kuin toinen. Onko tämä jonkun mielestä oikeudenmukaista?
MTK on tietysti ihan viisas maatalousyrittäjien näkökannalta katsottuna näin toimiessaan. Kyse on selvästä kilpailuedusta metsämarkkinoilla.
Voidaan mielestäni aika perustellusti kysyä, onko metsänomistajilla edunvalvontaa. Olen huomaavinani, että tällaisen asian nostaminen esille aiheuttaa täällä lähinnä närkästystä, joka kertoo kenen talutusnuorassa ollaan.
Se mistä tämä 40% lasketaan ei ole käypä arvo vaan 10 x vuotuinen tuotto.
Verottajan sivuilta löytyy vuotuinen tuotto kunnittain. Vuotuinen tuotto ei ota millään tavalla huomioon, millainen puusto metsässä on.
Juuri näin Petkeles. On älytöntä, että on ostettava muutama hehtaari peltoa saadakseen huojennuksen.
Eikä tämä ole kannanotto maataloustukeen millään tavalla.
Laske nyt AJ mielenkiinnosta, kuinka suuri vaikutus huojennuksella sinun tapauksessasi olisi ollut, kun olet aktiivisesti alasta kiinnostunut. Tänne voit kertoa tuloksen esim. siten, että montako prosenttia perintövero nousi ilman huojennusta. Riittääkö 1000%?
Ei kilpailluilla markkinoilla tällaisia kupruja saisi olla. Kaukana ollaan vielä toimivista markkinoista, vaikka EU:ssa siihen pyritään.