Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistaja vai puuntuottajayrittäjä?
Pitäisikö puuntuottamisen Suomessa perustua pienimuotoiseen, isien perintönä saatuun metsänomistamiseen, jossa omistaja vaivoin tietää missä hänen metsänsä sijaitsee. Erilaiset palveluntuottajat tekevät omista lähtökohdistaan päätökset hänen metsiensä toimenpiteistä ja toteuttavat ne. Tekevät puukaupat hänen puolestaan jne. Taloudellinen merkitys metsistä näille omistajille on vähäinen ja mielenkiinto tietysti sen mukainen.
Vai pitäisikö puuntuottaminen perustua yrittämiseen, jossa yrittäjä kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja tekee hoitotöitäkin itse. Hänelle metsien taloudellinen merkitys on suuri ja mielenkiinto tietysti sen mukainen. Hän kasvuhakuisena pyrkii laajentamaan ja tehostamaan toimintaansa tuloksen parantamiseksi jne.
Metsän arvo on ostajalle kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, ja metsänomistaja pyrkii tulevilla metsänkäsittelytoimillaan tämän erotuksen mahdollisimman suureen määrään.
Ostaja voi siis ainakin tulevilla metsänkäsittelytoimillaan vaikuttaa maksettavissa olevaan hintaan. Tietysti myös korkotekijä (reaalikorko), jolla tulevat menot ja tulot muutetaan nykyarvoiksi on ostajaehdokkaille erilainen. Vieraan pääoman saantimahdollisuuksissa ja hinnassa on tietysti eroja. Toinen voi ostaa metsän talletuksillaan, kun taas toinen joutuu käyttämään vierasta pääomaa jne.
Mitä nopeammin metsästä kyetään realisoimaan puustopääomaa, sen vähäisemmäksi korkotekijän vaikutus kuitenkin muuttuu, eli korkotekijän suhteen kilpailu tasoittuu ja ratkaisevaksi tekijäksi jää tulevat metsänkäsittelytoimet. Uusi metsälaki antaa pääomattomallekin nyt taitavasti toimien paremmat edellytykset pärjätä metsänostokilpailussa, kun vielä korkotasokin on aivan poikkeuksellinen.
Metsän ostamisessa ja välittömässä parturoinnissa ja eteenpäin myynnissä sitä vastoin ei ole mitään mieltä verotuksellisista syistä. Sellaista väittävät vain ymmärtämättömät.
Minkälaisia sitten tulevat metsänkäsittelytoimet pitäisi olla, että kykenisi maksamaan sellaisen hinnan, että kauppa syntyy?
Tätä metsänostamisen kannattavuutta tulisikin käsitellä täälläkin minusta laajasti. Haluaisin mielelläni kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjiksi. Siihen tarvitaan kuitenkin ennen muuta taloudellista ymmärrystä, metsänhoidon osaaminen ei vielä riitä.
Tapio-yhtiön tehtävä varmistaa biotalouden kasvu. Tapion johtajan mukaan sen missio on edistää kaikkien metsäalan toimijoiden menestystä. Tavoitteena on biotalouden arvon nosto kymmenessä vuodessa 60 miljardista 100 miljardiin euroon.
Uusia metsänhoitosuosituksia metsänomistajille on ollut laatimassa alansa huippuosaajia, jotka eittämättä edustavat myös hyvin erialaisia intressejä. Minkälainen on sitten Tapion yhteenveto näistä näkemyksistä, joka edistää kaikkien metsäalan toimijoiden menestystä? Metsänomistajahan haluaa metsillään edistää lähinnä omaa etuaan – ei muiden intressiryhmien etua, jos se on ristiriidassa hänen etunsa kanssa.
Vanhan metsälain hyvin selkeä tavoite oli liiketaloudellisen kannattavuuden ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Tätä pyrkimystä myös valtaosan suosituksen laatijoista on kaiketi katsottava edustavan. Sama pyrkimystä näyttäisi edustavan myös em.
biotalouden arvon raju kasvattaminen, vaikka puuvaranto antaisikin edellytyksiä jossain määrin lisätä puunkäyttöä.Metsäjohtaja Mäntylän mukaan Tapion vahva kilpailuvaltti on puolueettomuus. Mikä puolueettomuus ja kenen kassa Tapio kilpailee? Eikö puolueettomuus olisi lähinnä sitä, että edistettäisiin kaikin keinoin markkinoiden aitoa toimivuutta. Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään.
Metsänomistaja voi perustaa näin pitkäjännitteisen tuotantonsa vain aitoon kannattavuuteen aidosti toimivilla markkinoilla ja se on tässä tilanteessa kova haaste.