Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Jovain on mukava olla kanssasi samaa mieltä asian perustasta!
Voitko avata muutamalla sanalla tuota käyttämääsi ilmaispalvelu -käsitettä? Tarkoitatko että jonkun tahon (DDR:n tms. Suomea vastaan vehkeilevän valtion tai peräti Suomen valtion) pitäsi maksaa siitä että puuntuottaja toimii ympäristön kannalta vastuullisella tavalla?
Vaikka se vastuullinen toiminta sille samaiselle puuntuottajalle ei aiheuttaisi minkäänlaista kustannusvaikutusta.
”Meneppä Reva muutamaksi vuodeksi maajussiksi,kyllä me muut sitten tullaan pellon laidalle vitsiä vääntämään”
Jos siihen nyt mansenkolli menee ihan oikeeta rahaa 4 miljardia/v, niin luulisi tuohon nyt voivan jonkun pikku velvoitteenkin sopivan mukaan. Ihan vaikka vitsin vuoksi. Olkoon sitten vaikka Puolassa paksummat putket tuuttamaassa.
Pihkatappi, siellä ne on 5 rungon ryhmiä pitkin notkoa pötköllään monessa kohtaa. Ei niitä kaikkia löydä eikä ollut tarkoituskaan löytää. Ja uutta tullut sen savotan jälkeen. Kukaan ei nyt kai ole ehdottanutkaan että monen hehtaarin täystuho jätetään korjaamatta. Se hetki, että ymmärtäisit kokonaisvaltaisesti tämän asian, näyttää olevan aika kaukaisessa aikaikkunassa.
Minun metsätalouteni on kestänyt ja kestää edelleen lahopuut siellä seassa. Jovainilla vissiinkään ei kestä. Ne on itikanpaskoja Itämeressä taloudelliselta kannalta mutta monimuotoisuuden kannalta välttämättömiä. Ai oikein turhaa keskustelua, ei näytä olevan turhaa 15 johtavan tutkimuslaitoksen mielestä. Tervetuloa uhanalaiset eliöt ja ihan ilmaiseksi Revan metsiin!
Harrastelijan kestämätön (ns. tukiuunoajattelu) logiikka ei ansainne suurempaa huomiota. Piiloutuminen ”en minä mutta ne muut” -hokeman taakse kuuluu yleensä ikäryhmän päiväkoti- ja alakoulun 1-2 luokat -jargoniin. Jotain rajaa kuitenkin.
ystävällisesti, tillittävä Reva
”siemenpuuhakkuu on jatkuvaa kasvatusta”
No nyt napsahti iso osa meikäläisen rääseiköistä modernisti jatkuvan kasvatuksen piiriin. Itse olen siemenpuukuvioita harrastanut vasta 20 v, mutta edeltävät sukupolvet samoilla seuduilla huomattavasti pidempäänkin.
On se jotenkin komiampaa jatkossa ilmoittaa Essolla, että jatkuvaa kasvatustahan sitä meikäläinen…
yt jatkuvasti reva
No luulen että ei pahoita (ja mistä pahoittaisi), onhan tästä jo vakaiden ja järkevien ML-keskustelijoiden kanssa laaja konsensus.
Jatkan vielä vähän toisesta näkökulmasta. Lainaus Metlan sivuilta:
”…Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myötä metsänomistajakunta kuitenkin muuttuu, omistajakunta kaupungistuu. Metsänomistajista noin 56 % asuu haja-asutusalueilla ja 44 % taajamissa ja kaupungeissa. Samalla metsänomistajien lukumäärä kasvaa, kun tiloja jaetaan perinnönjakojen yhteydessä. Suurimman yksityismetsien sosioekonomisen omistajaryhmän muodostavat eläkeläiset, joita on noin 45 % yksityisistä metsänomistajista.”
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, ei enää pitkään aikaan mielipidekysymys. Metsänomistajakunta tuota kautta ainakin teoriassa tulee painottumaan nuorempiin, korkeasti koulutetumpiin ja muitakin kuin puupeltoarvoja haluaviin.
Voisi kuvitella, että lahopuun merkitys tullaan jatkossa ymmärtämään luontevana osana metsäataloutta, eikä vaan poispotkittavana pelkomörkönä. Tai peräti muiden valtioiden ohjailemana salaliittona.
Muutos tuota kautta tulee olemaan kyllä tuskallisen hidas, joten nykyistenkin (jopa puuntuottajaveteraanien), panosta asian tiimoilta tarvitaan. Kuten on keskustelusta huomattu, asia alkaakin samaan ansaitsemaansa painoarvon järkevänä ja luontaisena ajatteluna ja toimintana hyvään tavoitteeseen pyrittäessä. Ja laajalla rintamalla, hyvä me!
Sillä, että muutama yksittäishehtaari tai teoriassa metsää omistavien ns. tilukset jää pois, ei ole onneksi kokonaisuuden kannalta merkitystä.
Rento-Reva
(edellisen Reva-kirjoittajan melkein viereisestä rakennuksesta)
Kertaan täällä jo lähes 100% yksimielisesti saavutetun yhteisymmärryksen lahopuun määrästä talousmetsissä. On ollut mukava huomata miten vanhemman kaartin puuntuottajatkin (selvin päin) ovat raikkaasti ja ennakkoluulottomasti lähteneet näihin lahopuutalkoisiin mukaan.
1. Monenlaista lahopuuta tarvitaan: pystyyn, pitkälleen, ohutta ja paksua. Eri kohdassa lahoamisprosessia olevia. Monia puulajeja. Tasaisesti koko Suomeen.
2. Talousmetsissä lahopuun lisääminen ei aiheuta lainkaan taloudellisisa vaikutuksia, paitsi positiiviseen suuntaan (ks. kohta 3). Lahoavat pajut (paksut raidat), haavat, lepät jne vähempiarvoinen myyntipuu saa tietenkin talousmetsiin jäädä. Yksittäiset isot ja pienet kuuset, männyt ym. puulajit eivät siellä täällä tai pininä nippuina aiheuta taloudellisia ”menetyksiä”. Riski hyönteistuhojen leviämiselle on olematon.
3. Metsien monimuotoisuuden lisääminen on kaikkien yhteinen asia (ml. Maalaisliittolaiset), monipuolinen metsäluonto todennäköisimmin kasvattaa puunmyntituloa, koska biodiversiteetin moninaisuus lisää ravinnekiertoa ja sitä kautta puun kasvua.
4. Näyttää siltä, että olemme myös yhtä mieltä siitä että lajien runsaus on itseisarvo sinänsä. Hyvällä omallatunnolla voimme todeta tuleville että mm. lahopuut huomioimalla saimme ainakin jarrutettua lajien vähenemistä metsissämme. Tulevat sukupolvet tulevat taatusti jatkamaan tätä linjaa vielä pontevammin, sattavat jopa onnistua paremmin hidastamaan/estämään lajien vähenemisen.
ystävällisesti Reva Ronttonen
(Meitä on muutama valveutunut henkilö kirjoittamassa tässä samassa nikissä, tämä lähti tällä kertaa metsänomistajien etujärjestön lähellä olevasta instanssista)
Hemputtaja:”Se on selvittämättä, että mitä helkutin hyötyä on lahon lisäämisestä.”
Noh, yritetään vielä. Lukuisten tutkimusten mukaan muutama tuhat eliölajia on sukupuuton partaalla Suomessa. Ei sen enempää. Yksi akuuteimmista syistä on lahopuun määrän vähäisyys metsissä.
Tuosta voi aloittaa, myös Tampereella.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf
Punkaharjun, Pyynikin ja Espoon muutamien hehtaarien yksittäisten puistojen perusteella ei mielestäni voi tehdä esim. koko Suomen metsiä koskevaa yleistystä.
Vaikuttaa siltä että asiaa on tutkittu ihan oikeastikin. Tutkimusten lähtökohta lienee kuitenkin, että häviävän pienet arkihavainnot eivät saa hetkauttaa asetelmaa suuntaan jos toiseenkaan.
Voisit Hemputtaja aluksi lähteä kävelemään vaikkapa Hangosta Petsamoon ja otat kilsan välein kolmen aarin koealan. Saataisiin vähän tarpeellista mittakaavaa noihin havaintoihisi. Ja sitten vertaat lahopuumääriä aikaisempaan dataan jne.
Muuten ei as.tuntemus riitä mutta tuon verkkoaidan suhteen kannattaa ainakin meilläpäin ottaa huomioon lumitilanne. Omenapuiden taimista huomaa. Parhaimmillaan metri lunta niin perinteisen, reilun metrin korkuisen verkon vaikutus olikin sitten siinä. Pitäsi laittaa kaksi varvia päällekkäin. Verkkokatto taas ei käy, koska lumi painaa helposti lintaan koko hökötyksen.
Rusakko näyttää venyttävän itsensä aika pitkäski kun kurottelee sapuskaa maksimipituudellaan.
Jos teillä on maan suurin peuratiheys niin voisi luulla ettei lumi ole suurin huoli.
