Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitetaanko strategisella voimavaralla tässä yhteydessä sitä, että Suomi on puuvarojensa, puun hinnan, kustannustehokkuutensa, teollisten innovaatioidensa, tai muun sellaisen seikan suhteen saaavuttamassa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin?
Strategia Wikipedian mukaan:
…tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä kilpailumarkkinoilla on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin…Minulle on uutisista kantautunut tietoja, joiden mukaan metsäteolisuus on viime vuosina investoinut aika paljon ulkomaille, on Perua ja sen sellaista. Suomeen ne investoinnit ovat olleet aika vaatimattomia. Muutama ”Kemijärvi” on jopa laitettu kiinni.
Onko puun hinta Suomessa srategisesti kilpailukykyinen suhteessa muihin maihin?
Onko työn hinta strategisesti sitä?
Onko investointien kannattavuus sitä?
jne.Voidaan toki haaveilla ennenäkemättömästä vauraudesta puun kasvattamisella ja jalostamisella (kansakuntana), mutta ei aina ihan nini aurinkoiselta näytä. Valitettavasti. Haaveilusa ei sinällään ole mitään vikaa, se vaan on vähän eri asia kuin kylmät faktat.
Lauri K. kirjoittaa:
”Kuten itsekin totesin, jutussa mainitaan Kemijärven hirvikannan painuneen olemattomiin (joka on minusta yhtä suuri ongelma kuin jos itikat häviäisivät maailmasta).”Mietipä vähän pidemmälle, mitä ekosysteemille merkitsisi hyttysten (itikoiden) häviäminen maailmasta. Aika moni lintulaji on riipuvainen nimenomaan noista ötököistä. Se voi olla pieni ja ärsyttävä, mutta lulumääränsä ansiosta merkittävä ruuan lähde.
Googlen 30 ensimmäistä linkkiä painottaa enemmän tai vähemmän pienpetojen vähentämisen merkitystä metsäkanalintujen kannan nostamiseksi. Tässä vaan yksi.
Metsätalouden avohakkuut ja ojitustoiminta ovat metsäkanalintujen pääongelma. Kaikki muut, mukaan lukien pienpetojen saalistus ovat sivu- ja osittain myös lieveilmiöitä (esim. ojalinjoja seurailevat pienpedot ja -linjoilla saalistavat lintupedot, heinittyneiden avohakkuualueiden ylläpitämien peltomyyräkantojen lisäämä kettutiheys jne.). Hyvä on myös muistaa, että monimuotoisuus tuo vakautta; suurpetojen paluu on monilla alueilla vaikuttanut esimerkiksi kettu- ja supikoirakantaa voimakkaasti laskevasti. Vastaavasti esim. Lapin suurpetotyhjiön alueella ketun haitallisiin mittoihin yltynyt runsastuminen on aito ongelma.
http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/SLL-MMM-metsakanalintu-150612.doc
Wikipedia:
Ilves tappaa mielellään myös kettuja, jotka kilpailevat sen kanssa jäniksistä ja muista pienehköistä saaliseläimistä.[4] Kasvava ilveskanta johtaakin kettujen vähenemiseen ja metsäkanalintujen runsastumiseen, koska ilves syö vähemmän kanalintuja kuin kettu.[4] Pienpeto voi toisaalta kontaktitilanteessa tartuttaa ilvekseen kapin
Edelleen:
Kuinka kommentoit nimim. Päijänteen tyttö, esittämää kritiikkiä aloitustasi kohtaan?
Kirjoitat:
Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.Päijänteen tyttö:
”Se antaa ymmärtää, että jossakin on Antonin kanssa yhtä vainoharhainen taho, joka omista syistään haluaa myyräkantojen heiluvan. Siispä minkinpyyntikampanja on tuon tahon mobilisoima?.”Mikä on miestäsi tämä taho johon viittaat, joka haluaa myyräkantojen heiluvan? Osaatko kertoa, miksi se taho haluaa, että myyräkanta vaihtelee?
On, ja ihan myönteisiä. Kylvämistä siinä missä muukin kylväminen. Kustannuksia en muista, mutta edullistahan se väkisin on kun äestyskone samalla puhaltaa siemenet maahan. Onpahan maa ainakin tuoretta.
Kohteessani oli aika isoa reunametsää, että tuli sieltäkin varmaan apuja. Mielstäni ei ollut nähtävissä niitä perinteisiä kulvötuppaita vaan se kone ehkä siirottelee ne jotenkin laajemmalle, sattaa jo muistikin pätkiä. Nyt tuo alue on jo 5-6 metristä, perattu ja raivattu. Ihan hyvä siitä kuitenkin tuli.
Tuossapa käyriä aika pitkältä ajalta:
http://www.metla.fi/metinfo/tilasto
/julkaisut/mtt/2013/pk12.pdfJa tässä tuotteiden hintakehityksestä: (s. 29->)
http://www.tem.fi/files/32980/Indufor_Suomen_Metsateollisuuden_kilpailukykyNET.pdf
