Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Nikolta ja monilta muilta hyviä huomioita. Onhan siinä aika paljon ”entistä venneessä” kun lukee noita juttuja. Mehänpojan (=Anton) lisäksi muistelen Kisin (ent. Catharus) sekoiluja muutaman vuoden takaa. Siellä oli ne L. Cohenin laulunsanojen kopioinnit oli chat-palstoille tyypilliset lirkuttelut jne. Monia, monia sekoiluja. Ja yksikään ei alta kahden promillen. Tosi fiksua!
A. Jalkasen roolikin vähän ihmetyttää. Oliko tai onko hän jopa jossain Metlassa työsuhteessa? Nimim. AC:han jossain vaiheessa luuli joka toista kirjoittajaa Metlan myyrätuhovastaavaksi tai vaihtoehtoisesti Metlan Mielikäiseksi. Se vaihe kesti vain n. 5 vuotta.
Jokuhan tuolla palstan kehittämisoiossa on valitellut laimeaa kirjoittamisintoa. Mistähän sekin sitten johtuisi? Jokainen eri mieltä oleva haukuttiin monen vuoden ajan mitä erikoisimmilla solvauksilla, oisko siellä jossain vähän peiliinkatsomisen paikkaa…
Sillä, että soveltuuko joku tutkimus tai ei, ei ole ollut mitään merkitystä enää vuosikausiin. Tuo sama mantra jatkuu joka tapauksessa. Syyt siihen että jatkuu, tiedämme kaikki keskustelupalstaa pidempään seuranneet. Ne on syyt tauitaa olla enempi siellä lääketieteen puolella.
Ei tuossa kohkaamisessa ole enää pitkään aikaan ollut kysymys mistään metsätaloudesta tai puun tuottamisesta, metsänhoidosta tai metsätuhoista. Jokainen lukija sen on huomannut -uskottavuus on meni jo 7v sitten. Se levy vaan jäi pyörimään.
Tuota esitelmöijän luotettavuusastetta en osaa arvioida, mutta ainakin maannouseman kohdalla hän kirjoittaa diasarjassaan, että lehtipuut kuusien välissä estävät maannouseman siirtymistä kuusesta toiseen.
Muuten tuo Puuntakusen ajatus on kai aika oikea monenkin lukemani kirjoituksen mukaan, ei ne yhden puulajin puupellot välttämättä sen sairausherkempiä ole kuin sekametsät.
Ihan hyviä ajatuksia tuossa on minusta muutenkin.
http://www.monsu.net/Esitykset
/MonipuolisempaaMetsanhoitoa.pdf”Väittäisin, että siinäkin kohteessa kokeileva voisi laittaa 10-12 t puuntuhkaa tai kuorituhkaa/ha, mutta nesteboori korjaisi tilannetta jopa nopeammin.”
Minun kirjoitus ei liity otsikkoon, mutta kovalta kuulostaa 10-12 t tuhkaa /ha. Turvemaille meillä laitettiin 4 500 kg/ha, ohje oli muistaakseni 4000-5000 kg. En nyt muista mitä tuhkaa se rakeistettu myytävä tuhka on.
Hemputtaja on jäljillä, mutta täsmennän sen verran että siinä ropelin juurella seisovan huoltomiehen pierusssa on mm. metaania ym. palavia kaasuja ja se kannattaa letkulla ohjata siihen polttolaitokseen. Siinä se samalla palaa kun ne 130 miljoonaa kiintoa klapeja, samassa pöntössä.
Ennennäkemätön energiaomavaraisuus ja vauraus koko Suomelle!
(ja porilaisten marssi..)
Vaihtoehtoja on tietenkin monia. Itselleni mieleen tulee hopeapaju (hopeasalava). Täyttää nuo kriteerit aika hyvin ja on kuitenkin vähän näyttävämpi kuin joku ihan perusleppä. Jostain voisi saada jo valmiiksi muutaman metrin mittaisena niin ei tarvitse sitäkään vähää kasvua odotella.
Ihan puttipaikan viereen ei kannata hopeapajua laittaa koska saataa roskata jonkin verran, mutta vähän korkeempaan ruohikkoon kauemmas reijästä saattaisi mennä.
Tuo Hermanin arvioima 1-2 pönttöä/aukko (aukonkin kokoon korreloiden) kuulostaa järkevältä määrältä, viitaten noihin reviirien kokoihin. Jos vaikka jokatoiseen saat pöllöasukit niin onneksi olkoon!
Sitten jää vielä se vaikutuspuoli nähtäväksi. Mutta kuten sanottu, jokainen pois on plussaa. Saattaa vaan kokonaisuuden kannalta jäädä vaikutukset ulkoilu-virkistys -asteelle, niinkin voi käydä. Mutta eihän tästä elämästä mitään tule, jos ei mitään tee!
Ja onhan Tuo Timpankin havainto lohduttava. Että pelkkä pönttö ilman asukkeja on estänyt myyrätuhot..;) Näinhän päättelyketjut usein menee ihan vakavasti otettavaksi tarkoitetuissa kirjoituksissa.
Kisi:
”Sen sijaan pönttömäärille ei liene mitään suosituksia. Jos intoa riittää, voi pönttöjä laittaa miten paljon kerkiää; sitä varmemmin saa asukkaita aukolleen aterioimaan.”Saahan niitä laittaa vaikka joka toiseen puuhun, mutta saattaa mennä vähän pönttojä hukkaan, niiku. Suurimmilla pöllöillä reviirit saattaa olla luokkaa pari neliökilometriä ja pienemmilläkin lajeilla pönttöjen väliä saisi olla muutama sata metriä. Muuten voi käydä niin, että ne tappelevat toisiaan hengiltä eivätkä ehdi siltä keskinäiseltä sodaltaan myyrän pyyntiin. Edes sitä vähää, mitä muuten ehtisivät.
Voisi kuvitella, kuten aloittaja arvelikin, että vaatii aika pitkäjänteisen työn tuo pöllöjen pönttöihin houkuttelu. Jos niitä sitten joskus sinne palstalle saisikin, niin ne vaihtaa aika äkkiä maisemaa kun vaikkapa myyräsyklit on ohi. Jos ehtivät mukaan alkuunkaan. Ne pedot kun tulee ruuan perässä vähän jälkijunassa, eikä niin päin että ne pedot menee jollekin alueelle odottamaan josko saalista jonain vuonna alkaisi olla.
Lähde:
Ala-asteen Biologiaa 3-4 luokkalaisille.
