Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Mettänmyyjät odottaa kieli pitkällä, että kuitupuun hinta nousee, kun itänaapurista ei tule enää tuontikuitua. Ei se kyllä siitä huolimatta nouse.
Minkä takia tukin hinnan pitäisi mennä indeksin mukaan? Hölmön tuntuista kuinka vanhat isännät muistelee että ennen sai hehtaarin aukolla uuden traktorin, vaan ei enää.
Jos sahatavarakuutiosta saa kympin, niin aika huonoa bisnestä maksaa tukkikuutiosta puolta siitä summasta.
Mistä voit tietää että nuo jotka käy vielä katsomassa leimikkoa tarjoaa runkohintaa?
Vähän ihmetyttää, että miten on varaa pitää noin kalliita koneita jos niillä toimittaa tienvarteen 3000m3/v.
Husse on asian ytimessä. Puun myyjien kannattaisi tiedostaa tuo asia varsinkin harvennuksia myydessä, että vaikka naapuri olisi saanut harvennuskuidusta 18e motilta, niin se ei tarkoita sitä että siitä omasta raivaamattomasta keppimetsästä saisi saman. Ostomies voi olla laiska, mutta ei yleensä niin tyhmä, ettei se osaisi käyttää laskinta.
Jees h-valta, ne harvennusohjeet sattuu pohjautumaan juuri näihin tapion taulukoihin, ei sielä mitään omaa versioo olla tehty.
Tuosta pääasiallisesta kauppakumppanuudesta en niinkään tiedä, kun olen itse paremminkin ostopuolella kilpailevan yrityksen leivissä.
Jätkäkin varmaan ymmärtää, että vaikka ne taulukot perustuvat tutkimustietoon, niin ne edustavat lähinnä keskiarvoja jonkun tietyn metsätyypin/puulajin kasvatuksesta. Hajontaa löytyy hyvinkin eri metsälöillä niiden ominaispiirteissä, vaikka menisivät kaikki siihen samaan kastiin joka lukee taulukossa nimellä ”OMT, kuusi, keski-suomi”. Videonkin kuusikon olisi varmasti voinut harventaa aiemminkin, vaikka ppa olisi sanonut mitä.
No johan nyt on merkillistä tosiasioiden kieltämistä jos ei uskota että enskalta voi tulla sataa mottia/hehtaari.
Jees h-vallalle vielä täytyy sanoa, että on typerää puhua jonkun tietyn ostajan harvennusjäljestä, koska metsäyhtiö ei sitä metsää hakkaa, vaan konekuski. Sama konekuski voi hakata vaikka kolmen eri yhtiön leimikoita, eli se jääkö metsä taajaksi/harvaksi riippuu konekuskista, ei leimikon ostavasta firmasta. Tuolla parjaamallasi UPM:lläkin on urakoitsijoita/kuskeja varmaan kolminumeroinen määrä ja kaikilla niillä on omanlaisensa käsiala.
Äkkiäkös sieltä se 100 mottia tulee hehtaaria kohden, jos puut on suunnilleen saman kokoisia (100ltr) ja metsä harvistetaan ohjeen mukaan 1000 runkoon/ha, lähtökohdan ollessa 2000r/ha. Tuota relaskooppia nyt ei niinkään tarvisi käyttää varsinkaan enskamettissä, mielummin katselee latvusten kuntoa.
Tuommoisessa harvennuksessa korjuukulu taitaa liikkua 15e/motti tietämissä. Kun energiapuusta saa näinä päivinä hyvinkin ~32e kiinnolta, niin enskan kantohinta lähentelee jo sitä summaa mitä integraatit maksaa kuidusta pystyyn – aukolla.
Ei kai ne ostomiehet ja konekuskit kumminkaan mitään kieroja rosvoja ole, että tarkoituksella hakkaisi aukkoa harvennushinnalla? Ovat kuitenkin vaan ihmisiä, jotka haluaa tehdä työnsä ja nukkua levollisesti.
Toki nauhoitus aukon ja harvennuslohkon välissä auttaa motokuskin toimimista oikein, mikäli se Kuivakorpea rauhoittaa
Leimikoiden kilpailuttaminen kävisi liian kalliiksi joillekkin metsänhoitoyhdistyksille. On paljon kannattavampaa bisnestä ottaa leimikoita suoraan korjuupalvelun hakattavaksi, jolloin ei tarvitse maksaa sitä parasta hintaa puusta.
Rajapintojen puutteesta tässä tuskin on kumminkaan kyse, kun osa metsänhoitoyhdistyksistä on ottanut kuution käyttöön sitä vuolaasti kehuen.