Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Lapissa aika monella kunnalla on varaa kieltäytyä. Asukasta kohti maan toiseksi parhaan tuloksen teki viime vuonna Sodankylä ja oliko Kittilä kolmas. Monilla muillakin kunnilla menee lapissa hyvin.
Voisi käydä vielä sielläpäin kiertelemässä samoin kuin Puolangan vaaroilla vielä kun ei ole myllyjä. Sitten ei sinne ropellipuistoihin ole enää mitään tulemista.
Valtio haluaa nostaa koulutustasoa mutta nyt on jo korkeakoulutettuja ennätysmäärin työttömänä. Jos valtio haluaa että nuoret opiskelee työpaikoista huolimatta niin se on myös valtion parannettava opiskelijoiden tukia. Ei kukaan ala velaksi lukemaan jos työttömyys uhkaa. Minun mielestä on paremminkin ylikoulutusongelma. Moneen hommaan riittää vähäisempikin opiskelu.
Metsässä on ongelma että koko hommaa ei ole saatu koneellistettua, niinkuin maataloudessa. Ei maataloudessakaan mitään tulisi jos tarvisi jalkamiehiä pelloille pyörimään viikatteiden ja rimmereiden kanssa ja käsin taimia istuttelemaan.
Monin paikoin huononeminen jatkuu vain. Rehevöityneisiin vesiin runsastuneet särkikalat jatkaa veden sotkemista ja huonontamista. Muutama talkoonuottaus silloin tällöin ei auta. Tehokasta kalastusta pitkän aikaa olisi tehtävä. Nekin rahat mitä käytetään suo ojien tukkimiseen pitäisi käyttää kalastuksen tukemiseen. Sillä olisi oikeaa merkittävää vaikutustakin.
Hyötyjä ja haittoja on joka hommassa. Ei kai lähestään kaikkien vesien tai vesistöjen tarvi niin riimapuhtaita ollakaan.
Natoon liittyminen oli suuri virhe. Suomi joutui täysin suurvaltojen pelinappulaksi. Edes keskustelua ei asiasta saanut käydä eikä sitä yhden totuuden suomessa olisi voinut käydäkään.
Nyt koko kansan hyvinvointi pitäisi käyttää asevarusteluun USA:n ja brittien maailmanherruuden etulinjassa. Puheet on ainakin uhmakkaita ja sotaisia.
Onhan luonnonojia siellä täällä mutta kovin pitkä matka voi vesipisaralla sinne tulla. Rahkasammal on maailman tehokkain vedenpidättäjä ja varastoija, näin sanoisin.
Luonnonojia lähtee sieltä täältä. Vaarojen rinteistä hetteistä/kaltioista, tihkupinnoilta, rotkojen pohjilta, soilta, suolammeilta. Tuossa lähellä on luonnonoja jossa vesi on kirkkaampaa kuin mitä hanasta voi laskea. Ja makukin parempi.
Ei kyllä täälläpäin luonnon suot pukkaa äkkiä vettä mihinkään ojiin kun eihän luonnonsuolla mitään ojia ole. Rahkasammal on tehokas vedenpidättäjä. Se ojituksen jälkeen metsistä katoaa. Laajoja suoalueita on että ei mitään luonnon ojia. Lähimpään luonnonojaan saattaa olla sataneella vesipisaralla kilometrittäin. Osa soista on soistuneita umpilampia joisssa rahkat vain nousee kun vesi suossa lisääntyy. Jos isolta alueelta on vaikka yksi luonnonoja joka tulee, niin ei se enempäänsä vedä. Saman kokoiselta ojitetulta alueelta saattaa olla helposti veto-ojiakin kymmeniä. Yhessä ison ojitusalueen veto-ojassa joka jokeen tulee on kovien sateiden jälkeen kovasti vettä liikkeellä. Semmosta maitokaakaon väristä. Ei näe läpi jos lasiin ottaa. Kovallakin sateella vesi tulee lähellä olevaan isolta suolta tulevaan luonnonojaan hitaasti ja se on sellaista vähän humuspitoisen näköistä mutta aika kirkasta, näkee läpi hyvin lasissakin.
Suovesiä on monenlaisia. Lähellä on suolampi jossa vesi on kristallin kirkasta ja pohjakasvit näkyvät. Toisessa lammessa taasen vesi on tummaa. Luonnon suot varastoi vettä ja osa niiden vedestä vajoaa pohjavesiin ja iso osa haihtuu kesällä taivaalle. Ojitetulla suolla taasen vesi liikkuu kaikki mitä sataa niin heti pois ojiin. Kun vettä liikkuu enemmän niin humusta liikkuu enemmän. Ojitetulla alueella vesi tulee ojiin syvällä maassa kun taas luonnontilaisella suolla menee päältä vain hullivesi pois. Sillä lienee vaikutusta humuksen kulkuu. Suovesikin on pintasammalissa vaaleampaa kun syvällä liikkuva vesi.
Muistin sanotaan tekevän tepposet. Valokuviin uskon. Vanhassa kuvassa samalla paikalla on komeana loistava hiekkaranta. Nyt siinä on mutainen musta ranta. Hiekkakin löytyy sieltä kun lapiolla vähän kaivaa mutaa päältä pois. Kymmeniä kilometrejä rantaa kokenut saman kohtalon.