Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Jotkut pelkäsivät Venäjää niin paljon, että halusivat Natoon. Aivan turhaa pelkoa. Tosin nato vain lisää venäjän uhkaa vaikka sitä toisin markkinoitiin.
Myös Ukraina sotii puna-armeijan tyyliin. Paikoista pidetään kiinni tappioita kaihtamatta ja hyvin verisiä vastahyökkäyksiä tehdään koko ajan muutaman pikku kylän tähden. Ei ole ihme jos miehet on tuolla menolla vähissä.
EU ja löysä tukiraha ei kannusta vähentämään korruptiota. Sitä vai pyritään peittämään ja piilottamaan paremmin.
Jos kulttuuri on tottunut korruptioon, se voi olla ihan hyvä ja toimiva tapa maan ja talouden toimia. Kaikkien maiden ei tarvitse olla samanlaisia. Näin toimiva maa ja talous ei vain sovi yhteen sellaisten maiden kanssa joissa on täysin eri pelisäännöt.
Mikä estää maata nostamasta elintasoaan ilman EU:ta. Myös korruptiosta voi vapaasti luopua. Tällä hetkellä se ei kannata, koska löysää rahaa virtaa maahan niin paljon että täytyyhän ne putsata parempiin taskuihin. Kulttuuria on kaikki mitä ihminen tekee. EU ei enää pitkään aikaan ole ollut pelkkä taloudellinen projekti. Sitähän sen aluksi piti olla.
Nyt kun Ukraina on tottunut saamaan helppoa rahaa ja vaatimaan kaikkea niin siitä tavasta on vaikea luopua.
Se miksi Ukraina haluaa EU:hun on helppo raha. Odotetaan suuria tukiaisia ja niille kyllä löytyy monenlaista ottajaa.
Mitä tekemistä elintason nousulla on kulttuurin kanssa?
Mutta monia ongelmia nuo itämaat ovat EU:lle aiheuttaneet ja mekin olemme heidän elintason nousua rahoittaneet.
Suomi ei ole enää millään mittarilla itsenäinen ja suvereeni valtio.
Tuomitaan Itä-Eurooppalaiseksi maaksi? Mutta kun Ukraina on itäeurooppalainen maa ja sillä on itäeurooppalainen kulttuuri. Mitä maasta ja kansasta jää jos se kadottaa oman kulttuurinsa?
Jo edellinen EU:n itälaajentuminen oli liikaa. Tuli liian erilaisen kulttuurin maita EU:hun mistä kumpuaa monia ongelmia.
Itse näen lyhytnäköisenä sen, että eteläisemmän alkuperän puita siirretään pohjoisemmaksi kun kukaan ei tiedä miten luonnonolot ja ilmasto kehittyy.
Taas lupaa sellaisia ilmoja että voi tulla paha tykky. Tykkytalvet lisääntyneet. Pohjoisemman alkuperän puut on paremmin sopeutuneet tykkyyn. Niin mänty kuin kuusi.
Näillä seuduin on sekaisin kuusen kapeaa kynttilämuotoa ja leveäoksaista. Ja niiden välimuotoja. Kapeat kestää tykkyä hyvin. Lisäksi tällainen metsä, jossa molempia kasvumuotoja näkyy olevan metsätaloudellisesti tuottoisampi puunkasvussa kuin vain leveäoksaisia kuusia kasvava. Kapeampia kuusia voi kasvattaa tiheämmällä runkoluvulla.
Soitakin ennallistetaan vaikka niitä on niin vähän ruottissa ojitettukin.
Metsäkeskustelu niin luonto kuin muissakin asioissa tuntuu olevan ruotsissa tällä hetkellä vielä paljon kiivaampaa ja ei sielläkään metsätaloutta helpolla päästetä, joten ei ruottissa sillai ole asiat sen kummemmin kuin täälläkään. Ja sääntöruotsi on monissa asioissa vahvistumassa suomen tapaan. Huonompaan suuntaan mennään.