Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Teköäly vie työpaikkoja niin arvokkaita on tulevaisuudessa oikeat taidokkaat käsityöläiset. Suomessa ei vain sellaista ole arvostettu.
Nyt kun ulkomaalaisille tuli lukiomaksut niin saadaan ehkä järkeistettyä lukio-opetustakin. Ei meillä ole rahaa koko maailmaa kouluttaa. Ylioppilaat vähenee niin korkeakoulutustakin voidaan vähentää ja saada säästöjä.
Kahtelin nyt ku satanu paljon niin ojia. Suurelta ojitusalueelta tulee laskuojaa vettä joka on kuin ruskeaa paksua maitokaakaota. Kun kädet ranteita myöten sinne upottaa niin ei näe miten päin sormet on. Aavalta luonnontilaselta suolta tuleva vesi on humuksen sävyistä mutta sormet näkee ja sormien uurteethin kun kädet sinne upottaa.
Lujin että Päijänteen pintaa on 1800 luvulla laskettu 120 cm. Monia isoja järviä ja vesiä on laskettu ja säännöstellään. Siinä sitä on palauttamista luonnontilaan.
Suomen ei ole koskaan mahdollista saavuttaa Skandinavian maiden elintasoa.
Norja ja Tanska on öljyvaltioita ja Ruotsi on Ruotsi.
Merenelävät tuottaa Norjalle jo yhtä paljon kuin metsäteollisuus suomelle. Pienenä lisänä öljy/kaasutulot. Tanskakin aikoo jatkaa öljyn pumppausta.
Pitkässä juoksussa maailman elintaso pyrkii tasoittumaan. Joidenkin laskee ja joidenkin nousee.
Olen katsonut samalla alueella lähekkäin voimakkaampaa muokkausta ja lievempää ja muokkaamatonta. Voimakkaammalla muokkauksella saa kyllä paljon enemmän raivaussahatyötä. Yhtä hyvän männikön saa näköjään vähemmälläkin muokkauksella ja työllä.
Pienien aukkojen suotuisa pienilmasto säilyy puustolla niin kauan kuin ympäröivä metsä on vähänkään pidempää. Esim 10 metriä korkealla puustolla voi olla hyvä pienilmasto jos ympärillä 15m pitkää suojaavaa puustoa.
Tuulituhojen kannalta isommalla aukolla tuuli kerkeää saamaan enemmän voimaa kuin pienellä. Suurimmat tuulituhot on yleensä suurien aukkojen reunoilla. Pienen aukon reuna ei yleensä niin paha.
Reunavaikutus täällä missä puusto max 15-20 metriä pitkää on pieni. Pieniä aukkoja voi olla lähekkäin useita niin saa hakkuualaa. Väliin sopivat suojametsät.
Purojen, norojen ja isompien vesien suojavyöhykkeiden tärkein merkitys on niiden varjostava vaikutus mikä pitää vesiä viileänä. Lämmin vesi alkaa rehevöitymään pahasti.
Myös ruotsissa vedet tummuu vaikka siellä ei ojituksia. Mitä enemmän metsissä puuta kasvatetaan, sitä tummemmat vedet. Oli ojia tai ei.
Taimikon alkukehityksen kannalta pieni aukko on parempi. Pienellä aukolla voi päästä todella suuriin lämpösummiin kun on suojametsät ympärillä. Olin yksi päivä isolla aukolla johon kylmä tuuli pääsi puhaltaa. Sai olla toppatakki päällä. Puuston keskellä olevalla pienellä aukolla sai olla teepaitasillaan. Pienilmaston merkitystä ei sopi vähätellä. Hyvä aukkokoko lienee 0,5-2ha, niin ei vielä reunat liikaa haittaa ja lämpötalous pysyy hyvänä kun ei kylmä tuuli pääse liikaa viilentää.
Aukoiltahan niitä metsälintujen pesiä oksien alta löytää. Hyviä suojapaikkoja.