Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Onko puulla nyt sellainen markkinatilanne että kannattaa pistää parhaita paikkoja jakoon?
Israel ja USA ja monet muut maat harrastavat aivan yhtä rikollista ulkopolitiikkaa mutta se ei haittaa.
Ukraina on niin korruptoitunut että rauhanoloissa sen olisi vaikea saada mitään tukia. Toki tukihanat olisi lähtökohtaisesti muutenkin pienet sotaan verrattuna.
Meillä ei kuitenkaan ole loputtomasti rahaa muualle syytää. Yhteiskuntarauha täytyy pitää maan sisällä ja suomalaiset elossa.
Suomelta on jo rahat loppuneet että se siitä tukemisesta.
Venäjän hajoamisesta haaveillen koko suomi konkurssiin.
Pahempienkin kiusaajien kanssa käydään kauppaa. Kuten vaikkapa Israel ja USA.
Mitään piippalakkeja ei ole suomeen ollut tulemassa.
Suomalaisia ei ole mitään tarvetta lähettää missään olosuhteissa mihinkään tämän maan ulkopuolelle sotimaan. Se on parempi kun vain koittaa elää naapurimaan kanssa sovussa eikä uhittele liikaa.
Kun yhteiskunnan turvaverkkoja tarpeeksi leikataan niin yhteiskuntarauha järkkyy ja maa romahtaa sisältäpäin. Ei tarvi ulkoista valloittajaa. Meillä ei ole rahaa loputtomasti toisten sotiin syytää. Se on vain tosiasia.
Hyvin korruptoitunutta Ukrainaa tuetaan tämän tästä satojen miljoonien tukipaketein. Jotain rajaa saisi jo laittaa.
Suomessa on työttömiä kaikilla aloilla ja koulutustasoilla aivan riittävästi. Yhtään ulkomaalaista ei tarvita.
Vain köyhät joutuu ukrainassa rintamalle.
Suomessa ei ole minkäänlaisista huippuosaajista pulaa. Korkeasti koulutettuja on työttömänä ennätysmäärät joka alalla.
Hankkeet on nykyään niin kansainvälisiä että tarvittava osaaminen tulee maailmalta aina niiden mukana jos jotain ulkopuolista tarvetta on.
Kuusi on tosin paras varjostaja ja pitää vesiä viileänä.
Koivun lehdet ja havupuiden kuivat neulaset lentelee syksyn tuulissa satoja metrejä tai kilometreittäin. Niiden pääsyä vesiin ei voine juuri vähentää.
Kovasti nyt liikkuu virtavesissä koivun lehteä ja neulasia. Kertyvät osaksi kostepaikoille mistä kevättulva niitä huuhtoo edelleen kohti alajuoksua ja levittää keväällä osan takaisin metsään purojen ja jokien tulvatasangoille tai järvien ja lampien rantametsiin.
Monissa joissa on jalokaloja ja varsinkin niiden poikasia kuollut liian lämpimien vesien takia helteisinä kesinä. Vesien rehevöitymisellekin lämmin vesi on nannaa. Lämpenee se vesi järvien ja lampienkin rannoilla.