Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Niin se on vain yksi haittavaikutus muiden joukossa.
Jos tuulivoiman käyttö loppuisi 25-30 vuoden kuluttua ja sähköä tehtäisiin sitten jotenkin muulla tavalla niin veikkaampa että meillä olisi iso ongelma tuulivoimaloiden purun kanssa. Metsät täynnä raatoja, osa vielä käyttökelpoisia. Mutta tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
Puuta on käytetty energian lähteenä siitä asti kun ihminen keksi tulen, enkä usko että asia miksikään muuttuu niin kauan kun ihmislajia on olemassa.
Jossain vaiheessa ihmislajia kohtaa kehityksellinen taantuma, tuoko sen tekoäly vai ihmisen evoluutio. Kuka tietää. Taas paistellaan laavulla ruokaa ja turkisnahkoissa liikutaan kun joku keksii sen tulen taas uudestaan.
Syrjäisillä metsäseuduilla missä valtatiet on kaukana ei noita muovin lähteitä kauheasti ole. Olisi hyvä että edes tällaiset seudut pysyisi puhtaana ja näitä alueita tuo tuulivoima uhkaa. Ehkä ei vuodessa paljon tule, mutta entä sadassa vuodessa. Onko loppuunsa kuluneiden myllyjen päästöjä mitattu?
Tuulivoimaa ei saisi mielestäni tehdä kuin valtateiden ja taajamien/kaupunkien lähelle. Max 2km valtateistä ja taajama-alueelta. Siellä melukin hukkuu taustameluun eikä valot ja välke haittaa.
Valtion kannattaa ehdottomasti lailla vaatia perustusten purkua
A) näin saadaan rahaa ja työtä jäämään suomeen
B) perustukset tulevat hyötykäyttöön eikä metsään jää mitään
Muuten myllyt hakeutuvat vain sellaisille maille jossa purkua ei vaadita.
Teiden rungossahan ne on hyötykäytössä. Tottakai ne kaikki pitäisi vastaavaan käyttöön purkaa.
Myllyjen perustuksien purku tuo myös suomalaisille töitä ja se on hyvä, että varsinkin ulkomaalaisilta firmoilta saadaan mahdollisimman paljon rahaa jäämään suomeen.
Täälläpäin ei ole varmasti koko kylän rakennusten perustuksissa puoltakaan yhden tuulimyllyn betonista. Suurin osa kivillä ja joihinkin on pikkusen väriksi asti valettu. Joku hevoskuorma haettiin santaa ja kiviä paljon täytteeksi.
Hyvä nyrkkisääntö on, että lähtiessä paikat jätetään siihen kuntoon kun ne olivat tullessa. Metsään ei roskia jätetä. Ei vaikka ne eivät haitallisia olisikaan. Oli mittakaava mikä tahansa. Jos homma on niin heikkoa, että ei ole varaa jälkiänsä siivota, niin semmoseen hommaan ei kannata ryhtyä.
Salpalinjan betonimäärät on hyvin vähäisiä verrattuna nuihin myllyperustuksiin.
Tunturilappi metsittyy poroista huolimatta. Poro ei ole männynsyöjälaji. Jo nyt tuntureille pukkaa mäntyjä entistä korkeammalle ja niiden pelätään lähitulevaisuudessa jo metsittyvän.
Mikä se palkkakulujen osuus on lopputuotteen kustannusrakenteessa?
Se on vissi ero kun on oma valuutta kruunu. Jos olisi markka käytössä niin kilpailukykyä voitaisiin ylläpitää.
Alkuhärkä on ollut varmasti myös merkittävä laiduntaja. Sekin hävisi sukupuuttoon jo 1600 luvulla.