Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
On joskus ollut puhetta, että kansallissosialismi olisi ollut ensimmäinen suuri luonnonsuojeluliike. Monet natsit olivat luonnonsuojelijoita. Mutta onko ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu synonyymeja. Merkittävä vivahde ja asiaero niillä ainakin on.
Vieraslajin tyypillinen piirre on, että se lisääntyy ja leviää istutettuna uudessa elinymäristössään tehokkaasti. Tehokkaammin kuin kotonaan.
Ilman lisääntynyt typpilaskeuma on lisännyt monimuotoisuutta.
Olen seurannut muutamaa vanhaa sekametsää kasvavaa paksusammalkuusikkoa. Vanhatkin puut on lähteneet uuteen kasvuun. Ikivanhat lakkapäämännyt on ottaneet uudet latvat ja aloittaneet jälleen pituuskasvun ja jopa osa kuusista kiihtynyt kasvuun. Mänty on tunnettu siitä, että lähtee vanhanakin uuteen kasvuun kun kasvuolosuhteet paranevat reilusti. Ilmiö näkyy selvimmin ojitusalueiden rämemännyissä.
Typpilaskeuma ja lämpimät helteiset kesät ovat kosteille paksusammalmaille olleet kasvun kiihdyttäjä ja käynnistäjä.
Nykyajan rakentamismalli/muoti ei ole puurakenteille eduksi. Nuo lättäkattoiset hyyskät voisivat olla suoraan 70 luvulta jos ne olisi mustan ja harmaan sijaan maalattu iloisemmilla väreillä. Epäilen että ei kestä aikaa tämä muoti.
Puurakennus tarvii jyrkän harjakaton pitkillä räystäillä. Musta on huonoin väri maalata puupintaa (kuumenee auringossa ja menee puu huonoksi äkkiä). Toiseksi huonoin on harmaa.
Metsäpeuran häviäminen suomesta on muuttanu ekolookiaa. Ruottistakin se hävisi suunnilleen samohin aikoihin eikä sitä sinne ole palautettu. 1800 luvun suuret susionkelmat johtui epäilemättä paljolti siitä että hirvet ja metsäpeurat metsästettiin lähes sukupuuttoon.
Suomi voisi sanoa EU:hun että me pidetään susikanta kurissa kun meillä on erityisesti suojeltava laji metsäpeura. Luulisi selityksen passaavan.
Lumet tuli ja hirvet asettuivat talvikauteen. Hirvituhokausi näyttää käynnistyneen männyntaimikoissa hyvin pahana. Hirviä on paljon ja saavat jo nyt olla rauhassa kun vähäiset hirviluvat on ammuttu jo heti kauden alussa.
Nykyrakentaminen ja suuri teollinen rakentaminen on bulkkirakentamista. Ennen vanhaan ei niin kieroa ja oksaista puuta ollut jota ei olisi rakentamisessa tai puusepäntöissä käytetty. Kaikelle puulle löytyi paikkansa. Johonkin tarpeeseen oikein etsiittiin oikein sopivalla tavalla mutkaisia tai sopivasti haaraisia puita. Myös lylypuulle oli vanhalla kansalla oikeat käyttökohteensa. Yksilöllisyys on rakentamisesta ja puusepäntöistä kadonnut insinöörien ottaessa vallan. Ja laatu huonontunut.
USA käy isoja kauppaneuvotteluja Venäjän kanssa. Samaan aikaan kun suomi vetää itse itseään kölin alta. USA uunottaa eurooppaa 6-0.
Sentti jos metrille sallitaan lenkoutta, niin onko se sahatavara sen kummempaa jos sitä lenkoutta on 1,2cm? Eihän siellä voi mitään ehdotonta selvää rajaa olla. Ja jos on joku liian paksu tai laho oksa, niin eihän se hyvällä tuurilla satu kuin yhteen lankkuun ja loput saheet virheettömiä. Toisaalta päällepäin hyvässäkin tukissa voi olla sisällä vika joka pilaa kaikki saheet.
Sahataanko raakit vai viedäänkö ne pois sahoilla? Sellaiset joissa ei ole rautaa.
Mutta kun kepun maakuntahaave. Saatiin taas uusi himmeli.