Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Katsoin vähän Kanadan metsien tilaa. Olleet päästö lähde koko 2000 luvun, mutta ovat silti valtava hiilivarasto. Varsinkin maaperä . Siellä ei ilmeisesti käydä sellaista kiihkeää hiilinielukeskustelua kuin Suomessa. Enemmän huomio kiinnittyy laajoihin metsäpaloihin ja hyönteistuhoihin ja niiden estämiseen. Jatkuva kasvatus lienee lähes tuntematon asia.
https://publications.gc.ca/collections/collection_2025/rncan-nrcan/Fo4-235-2024-eng.pdf
Kasvisruokaa on sekä maukasta että täysin mautonta ja vetistä. Paremmissa yleensä juustoa mukana.
Yleisesti ottaen kasvikset pitäisi syödä kasviksia eikä tehdä mitään liha juusto yms jäljitelmä. Prosessointi ei paranna niiden ravintoarvoa ja kuluttaa energiaa.
Olen parina viime syksynä ollut Ranskassa. Siellä ei näy kauramaitoa eikä juusto höylää. Arvostetaan omaa ruokaa. Ketjuja ja etnisiä ravintoloita Suomea vähemmän.
Sekin minulle on vielä epäselvää miten Lukea laskee hakkuutähteet päästöjä. Olettaako että on heti päästö ja poltetaan. Vai onko jotain kertoimia. Lämpötila kerroin on tiettävästi hyvin suuri ja ampuu päästöt ylös jos tulee lämmin kesä.
Leinonen Lukesta oli laittanut pitkän ketjun Suomen ja Ruotsin maaperä laskennan eroista. Ruotsin kivennäismaan suuri nielu selittyy todella paljolti viime vuosien suurilla hakkuilla, josta suuri kariketuotto. Ruotsissa myöskään käytetä mitään lämpötila kerrointa kuten Suomessa.
OPH ja OM voitaisiin yhdistää. Yksi virhe on ollut myös oppilaiden liiallisen itseohjautuvuuden korostaminen. Eivät lapset ole vielä itseohjautuvia. Nyt uusi trendi näyttää olevan kouluttaa oppilaasta ’hyvä ihminen”. Se näyttää merkitsevän kyllä eri asioita eri ihmisille. Silloin on ja OPH määrittelisivät sen.
Varmaan metsäkeskusten asemaa voisi miettiä.
Ei ole, alaspäin on menty mm Pisa tuloksissa. Tietenkään kaikki ei johdu ophsta.Tuolla periaatteellahan voisi täyttää virkakuntaa loputtomiin. Jos tulokset huonoja niin viranomaisia lisää. Ei se ihan niin yksinkertaista ole.
Nämä valtionhallinnon hallitukset ovat eräänlainen jäänne. 90-luvulla lakkautettiin monia ”hallituksia” kuten maatila ja työsuojelu hallitukset.
Samoin virkakunta ja sektori tutkimuslaitosten väki on paisunut pikkuhiljaa liian suureksi. Ruotsissa pienempi. Eräänlainen rälssi sekin. Ei ole varaa ylläpitää. Opetushallituksessakin on 400 henkeä töissä ja mitkä ovat saavutukset viimeisen 15 vuoden aikana. Ja lisäksi on myös Opetusministeriö, voisi yhdistää. Myönnän että kuulostaa vähän persulta.
Se miksi Ruotsi ei ole saavuttanut tavoitteitaan johtuu siitä että siellä ei lasketa nielujen varaan vaan perustetaan pelkästään päästöjen vähentämiseen.
En tiedä Ruotsin laskemista, mutta kovin isolta näyttää lulucf nielu. Kai se on se Ruotsin metsämaan iso nielu.
Tukholman kaupunki aikoo ostaa Tukholman energialta 50000 tn hiilen poistoa pysyvästi 15 vuoden ajan. Kyse ilmeisesti BECCS menetelmästä. Kovin pieni määrä metsien metsien sitomaan hiilen verrattuna kylläkin. Mutta hyvä niin. Tukholman kaupunki olisi maailman viidenneksi suurin ostaja.
Miksi maakunta on se yksikkö
Eikö pikemminkin luonnon maakunta esim järviSuomi. Pohjanmaan maakuntiakin on peräti neljä.
Vanhoissa lintuoppaissa jaottelu oli muistaakseni Lounais-Suomi, JärviSuomi, Suomen selkä, Maanselkä, Pohjanmaa, Tornio-Kainuu, Peräpohjolan Metsälappi, Tunturilappi.
Tietysti käyttämällä hallinnollisia maakuntia tulee suurempi ala suojeluun, ehkä se on tarkoituskin.