Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ihan hyvä että tällainen lakitoimisto on, mutta ympäristön etu on usein varsin epäselvä asia. Voi ehkä auttaa kaavoitusasioissa
Kone Oy saisi kyllä maksaa enemmän veroja Suomeen. Joinakin vuosina kikkaillut niin ettei maksanut juuri mitään.
aSanta en jaksa jankata kanssasi. Luulisin ymmärtäväni kumulaatio käsitteen. Minulla jopa muutama tieteellinen julkaisu kumuloituvista aineista kuten PCB ja dioksiinit.
Satelliittimittaukset ovat siitä hyviä että ne mittaavat laajemman alueen. Maaperästä tehtävät kammiomittaukset ovat siinä mielessä epäluotettavia että niiden edustavuus on kovin huono. Aivan vierekkäisistä pisteistä voidaan saada hyvin erilainen tulos. Niiden kattavuus Suomen metsämaasta ei ole edes promilleluokkaa. Torneista sätrellä tehtävät mikrometeorologiset mittaukset ovat parempia mutta huomattavasti kalliimpia.
.
Kumuloitumiskäsite näyttää olevan esannalle hakusessa. Ainoastaan hitaasti hajoavat tai sitoutuvat aineet kumuloituvat. Esimerkiksi lyijy kumuloituu ihmisen luustoon. Samoin dioksiinit joiden puoliintumisaika elimistössä on noin 7 vuotta. Hiilidioksidi sitoutuu ja hajoaa niin hitaasti että se on käytännössä kumuloituva. Metaani on taas enemmänkin virtaussuure.
Karjalan tasavaltahan taisi kerran julistautua itsenäiseksi jo Jeltsinin aikana. Sama häviämisen ongelma on Suomessa varsinkin kolttasaamelaisilla ja inarinsaamelaisilla.
Täällä Italiassa näyttää olevan miesten vaateliike nimeltään Russo Uomo eli venäläinen mies. Myy hintavia vaatteita. Mitenkähän menestyisi Suomessa.
Niin on.
Rasismi ja ihmisten luokittelu näyttää täällä voivan hyvin.
Muuten mitä mieltä ollaan Sofia Virran maalituksesta
Taas uusi poliitikkomaalitus melko tyhjästä. Ensinnäkin metsä ei ollut hänen eikä edes varsinaisesti hänen puolisonsa. Toiseksi toimenpide oli oikea. Ja siemenpuuhakkuu ei oikeastaan ole päätehakkuu, rajatapaus.
Yleensä korkeasti koulutetut eivät kehuskele koulutuksellaan Hanna. Onko kyse heikosta itsetunnosta?
Luken ongelma on se että se on mennyt julkaisemaan kovin epävarmoja mallinnuksia ikäänkuin yhteismitallisina huomattavasti luotettavampien runkopuumäärien kanssa. Niitä ei pidä laskea yhteen. Maaperänielun/päästön mittaus epävarmuus on 82 prosenttia. Tällöin etumerkkikin voi olla väärä. Ruotsalaisten maaperämittaiksiin perustuva menetelmä on luotettavampi ja stabiilimpi.
