Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Jos tiedettiin etukäteen niin miksi sitten lähetellä drooneja Kouvolaan asti.
Tauti luokitusjärjestelmä ICD 10 edelleen käytössä .Viimeisin versio 2011. Siinä on myös mukana muita kuin varsinaisia tauteja esim määrittämättömiä oireyhtymiä jne.
Kumma että droonit päätyivät Kouvolaan asti. Ehkä Suomen ilmavalvonta ei kuitenkaan ole niin hyvää kuin esitetään. Ovat mitä ilmeisemmin ukrainalaisia toisin kuin Rane epäilee. Ukrainaa on tuettu 10 vuotta. Ei voida tukea loputtomiin. Varsinkin kun itä Suomi ei ole satanut juuri mitään apua EUlta.
Joo väärän tieteellisen tiedon perusteella tuomitseminen on tyhmää. Tieteessä on vaikka kuinka paljon kilpailevia teorioita. Ja käsitykset muuttuvat jatkuvasti.
Toinen drooni on pudonnut Oravalaan ja toinen kaupungin itäpuolelle. Siellähän on Utin lentokenttä. Todennäköisesti ukrainalaisia. Jos olisi venäläisiä olisi isompi haloo ja paheksuntaa. Miettii vain kuinka kauan Ukrainaa pitäisi tukea.
Saksalaiset han käyttivät Utin lentokenttää 1941 kesällä pommituslennoillaan Pietarin edustalle ennen jatkosotaan.
Marinetraficista näkee todella ajantasaisesti laivaliikenteen Suomenlahdella ja Hormuzin salmessa.
Paljon näkyy aluksia olevan kummassakin paikkaa. Moni paikallaan. Ehkä lastausta odottamassa.
Öljyvahinkojen riski on Suomenlahdella kasvanut entisestään Ukrainan drooni iskujen vuoksi väittää joku asiantuntija.
Taitaa olla väärä ketju. Mutta kyllä esim Ruotsissa ja Suomessakin kuusikoita kasvatetaan yhdellä harvennuksella. Kyllä joka harvennuksesta tulee aina myös vaurioita jäljelle jäävän puistoon. Ja nykyisin myös 5m leveät ajourat jo ensiharvennuksissa. Vie jopa 20% kasvualusta.
Taimikonhoidonkin UPM tekee vain kerran istutusmetsissään. Noin 5 vuoden ikäisenä. Ja pyrkii kai mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen?
Olen miettinyt onko ensiharvennuksissa järkeä kun tulot niin pieniä. Tosin viime aikoina kuitu ollut paremmissa hinnoissa. Pitää kuitenkin yleensä tehdä ennakko raivaus ensin. Eikö kannattaisi jo taimikkovaiheessa harventaa reilusti ja kasvattaa metsä suoraan tukkipuukokoon asti. Tiettävästi Kanadassa ei tehdä ensiharvennuksia ollenkaan. Tosin metsät ovat joskus aika pusikoisia ainakaan n teiden varressa.
Näitä aurinko sähköjärjestelmän arkiston kauppiaita on käynyt tavan tästä. Tätä minäkin olen pelännyt että niihin liittyy palovaara
Sinänsä arkisto voi olla kannattavaa nykyisillä pörssi sähkön hinnoilla ja suurilla vaihteluilla.
Etelä-Suomessa on monimuotoisuutta enemmän kuin Lapissa. Yleensä etelässä aina enemmän, vaikka suojelualueita vähemmän.