Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 425)
  • Scientist Scientist

    Lueskelin joutessani Sitran turveraporttia. Tässä joitakin huomioita.

    Ainoa suotutkimus johon raportti nojaa on Jyri Seppälän  ym. 10  vuotta vanha ”Kriittinen analyysi Suomen energiatureesta”. Ei esim Ojasen tutkimuksia mainita, vain joku esitelmä on kirjallisuusluettelossa.

    Kuvassa 25 on käytetty 100 vuoden GWP-kertoimia. Tilanne muuttuisi huomattavasti jos olisi käytetty 20 vuoden kertoimia (esim metaanilla se on noin 85 käytettyn 25 asemasta). Tämä olisi muuttanut luonnontilaiset suot huomattavasti pahemmiksi päästölähteiksi. Samoin kuten A Jalkanen totesi, ei metsänkasvua ole huomioitu ojitetulla suolla.

    Työntekijämäärien arvioinnissa ihmetyttää, että turve työllistää Suomessa huomattavasti vähemmän ihmisiä (2500) kuin Irlannissa ja Ruotsissa (>4000), vaikka niissä turvetta käytetään Suomea vähemmän polttoon. Onko Suomessa jätetty välilliset vaikutukset (mm. kuljetukset) huomioimatta.

    Turvetta korvaavien vaihtoehtojen tarkastelussa on jätetty huomioimatta ns. kaksoiskaappaus eli bio-CCS (bioenergia ja hiilidioksidin talteenotto).  Tämän kehittämistä on suositellut IPCC:kin. Kategorisesti kaikki poltto nähdään negatiivisena. Toki bio-CCS on vielä kaukaista tulevaisuutta, mutta niin ovat myöskin modulaariset ydinvoimalat.

    Scientist Scientist

    Jos kerran 165 miljoonaa on EU:ta tarjolla, niin korvataan koneyrittäjille koneinvestoinnit ja laitetaan miehet Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle rakennustöihin. Uudelleenkoulutukseen löytynee myös rahaa. Muttei niin nopeasti, että eräät kaupungit kylmenevät. Helpommin heistä on varmaan koulutettavissa hakeyrittäjiä. Mutta tämäkään ei varmaa käy ekonomisti Ollikaiselle.

    Miksiköhän Suomessa ei juuri ole pajupeltoja kuten Ruotsissa ? Vanhoilla turvealueilla voitaisiin ehkä tuottaa myös energiapajua ?

    Scientist Scientist

    Merkittäviä turpeen polttajia ovat myös Tampere ja Oulu, jotka ovat käsittääkseni jo päättäneet turpeesta luopumisesta. Korvautunee lähinnä puubiomassalla. On ongelma jos kuitumittaista puuta aletaan polttaa, vähän viitteitä siihen suuntaan.

    Scientist Scientist

    ”Eikös nyt ole jo se tilanne että sähköntuotantoon ei juuri lämpövoimaloita käytetä. Sähkö tuotetaan jo muualla tavalla sitä luokkaa ettei lämpövoimaloiden lauhdesähkölle ole tarvetta ainakaan joka paikassa.”

    Mitä on lämpövoimaloiden lauhdesähkö ? Varsinaiselle lauhdesähkölle ei juuri ole tarvetta enää nykyaikoina (teho 40%) kun kovilla pakkasilla. Tälläkin hetkellä CHP-tuotantoa (teollisuus+kaukolämpö)on noin 20% kätetystä sähköstä noin 1500 MW, noin 20% sähkön käytöstä. Tuulivoimaa tulee nyt noin 660MW, alle 10%. Vesivoimaa 1400 MW (noin 20%) ja ydinvoimaa 2700 MW (noin 30%).  Sähköverkon tilan reaaliajassa näkee muuten mukavasti Fingridin sivuilta. Googlettakaa  vain ”sähköjärjestelmän tila”.

     

    Scientist Scientist

    Fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttavat laitokset ovat yleensä melko suuria sähkönja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Lämpöä voidaan varmaan tuottaa paljolti lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla (myös lämpöpumpuilla), mutta lämpöpumputhan vain kuluttavat sähköä. Miten puuttuva sähkö tehdään ? No ehkä uusi ydinvoimala, tuulisähkö ja Kemin sellutehdas parantavat ajan mittaan tilannetta. On kyllä vahinko jos yhteistuotanto CHP laitoksia ajetaan alas suuressa mittakaavassa, koska Suomessa sekä sähkön ettän lämmön kulutus kasvaa voimakkaasti talvella. CHP-laitos vastaa näihin molempiin ja sen hyötysuhde on hyvvä (90%).

    Scientist Scientist

    Perusongelma tässä 2500 hengen uudelleen työllistämisessä on se, että heidät voidaan työllistää lähinnä metsähakkeen toimittajiksi, kun turpeesta luovutaan. Ja polttoa ei Sitrakaan tunnu haluavan. Lämpöpumppujen ja tuulivoiman asentajiksi ei tarvita näin montaa ihmistä.

    Sitran raportissa on tendenssinomaisesti todettu, että turve työllistää vain 0,1% työvoimasta. Kuinka pajon venäläinen kivihiili tai maakaasu työllistää Suomessa, ehkä muutaman henkilön. Tätä ei ole sanottu tietenkään. Tai kuinka paljon tuulivoima työllistää.

    Scientist Scientist

    Tämän 400 euroa sain eräästä Ollikaisen (Ilmastopaneeli) kommentista. Hänen mukaansa tämä ehkäisee peltojen metsittämistä .

    Scientist Scientist

    Haba ei ole huomannut, että juuri tämä EU:n masama pinta-alakohtainen EU:n CAP-tuki (noin 400/ha) estää kaikista tehokkaimmin peltojen metsittämistä. Sitä maksetaan myös Ruotsissa. Peltoja metsitettiin Suomessa runsaimmin 1970-80-luvuilla ennen EU:ta.

    Scientist Scientist

    Kaupungeissa kyllä verovaroin (valtio ja kaupunki) subventoidaan runsaasti liikumista verrattuna maaseutuun. Toki kaupunkiautoilijakin joutuu maksamaan korkeita parkkimaksuja yms. Suurelta osin maalla asuja joutuu maksamaan myös teiden ylläpidon (itsekin maksan kahta tiemasua). amoin maalla sähkön siirtomaksut ovat korkeampa uin kaungeissa pääsääntöisesti. Fingridin kantaverkko menee jopa Helsingin sisään. Suomessakin voitaisiin tehdä  kuten Ruotsissa, porrastaa sähkövero maaseudulle pienemmäksi.

    Scientist Scientist

    Kovin on erilaiset näkemykset Sitralla ja Bioenergiayhdistyksellä perusskenaariosta, Sitra olettaa, että 2035 turpeella tuotettaisiin vielä 12 TWh energiaa kun taas Bioenergiayhdistys olettaa tuotaanon olevan tasoa 3 TWh.  Nykyisin taso lienee jotakin 15 TWh luokkaa (?). Vaikuttaa siltä, että Sitra tarkoituksellisesti aliarvioi turpeen polton vähenemisen nopeutta.

    Turvetta halutaan korvata lähinnä biomassalla, tuulivoimalla ja kaukolämmön vähentämisellä. Ihan OK varmaan, paitsi että biomassan runsas käyttö (runkopuu) pienentää hiilinielua ja vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan mitä tavoitellaan. Yhteistuotannon (lämpö+sähkö) voimakas vähenemine Suomessa ei ole kuitenkaan toivottavaa, koska Suomessa sekä sähkön tarve että lämmön tarve kasvaa voimakkaasti talvella.

    Korvaan särähti se, että Sitra näyttä vertaavan turpeesta saatavaa energiaa työllisyyteen ainoastaan turpeen kohdalla (pieneltänäyttää) muttei tee samaa esimerkiksi kivihiilen ja maakaasun kohdalla. Niiden työllistävä vaikutus Suomessa on olematon, molemmat tulevat pääosin Venäjältä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 425)