Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 211)
  • Scientist Scientist

    Hakkuuasiatkin näyttävät hoituvan markkinaehtoisesti.

    Tämän vuoden hakkuut näyttävät jäävän jopa vuoden 2016 tason alapuolelle. Viime vuosi oli syklin huippu, jollaisia on ehkä kerran vuosikymmenessä (edellinen 2007). Hakkuita pitäisi muutenkin tarkastella esim. viiden vuoden keskiarvona.

    https://www.metsateollisuus.fi/

    Scientist Scientist

    Ei Fortum niin huonoja kauppija tehnyt, hiilivoimaloiden alasajo oli jo laskettu mukaan. Sai Uniperin joidenkin mielestä liiankin edullisesti. Eikä myöskään hiilivoimaloiden määrä lisääntynyt kaupassa yhtään. Saksassa energiasta 55% tuotetaan ydin- ja hiilivoimalla. Nyt Saksa on päättänyt ajaa ne molemmat alas. Tämä 55% tulee korvautumaan pääosin maakaasulla (joka on edelleen fossiilista).  Uusiutuva energiaa on Saksassa jo kasvatettu roimasti ja sen ongelma on säästä riippuvuus.

    Scientist Scientist

    Ollikaisella ja Seppälällä on se virhe, että he olettavat uusien sellutehtaiden tulevan vanhan päälle. Kyllä seuraavan 15 vuoden aikana tullaan myös sulkemaan sellutehtaita, joiden käyttöikä lienee noin 40 vuoden luokkaa. Itse asiassa Metsägroupin tehtaatkin korvaavat suljettavia tehtaita. Tosin neovat kapasiteetiltaan yli kaksinkertaisia vanhoihin nähden. Pitäisi mieluummin puhua vaan sellun tuotannon kapasiteetista. Herroilla tuntuu muutenkin olevan selluteollisuuden tuntemus vähäistä, kun ehdottivat mm. tuulivoimalla toimivia sellutehtaita.

    Scientist Scientist

    En usko, että Suomessa aletaan tuottaa biopolttoaineita runkopuusta. SRunkopuu on yksinkertaisesti liian kallista siihen. Biopolttoaineita tuotetaan lähinnä erilaista sivuvirroista. ST1 tuottaa nykyisin bioetanolia mm. leipomojätteistä ja sahanpurusta nykyisin.

    IPCC suosittelee BECSS (bioenergy carbon capture storage) tekniikkaa, joka on eräänlainen kaksoiskaappaus. Ensin sidotaan ilmasta biomassaa ja vielä poltettavan massan tuottama hiilidioksidi kaapataan talteen. No tästä ollaan vielä kaukana, saa nähdä miten onnistuu.

    Lupaavia ovat myös synteettiset polttoaineet, kuten synteettinen metaani. Sitä voidaan valmistaa ilman tai teollisuuspäästöjen hiilidioksidin ja vedyn reaktiolla. Vety saadaan vettä hajottamalla tuuli- ja aurinkoenergian avulla. Tätä tutkitaan mm. Lappeenrannan tekn. yliopistossa jonkun saksalaisen professorin johdolla.

    Scientist Scientist

    Toimittaja Jaakosen artikkeli Iltasanomissa oli todella selkeä ja antoi hyvän kokonaiskuvan tilanteesta sekä vääristyneestä metsäkeskustelusta. Monilla maille ei edes ole hiilinielua, Suomea syytetään hiilinielun pienenemisestä.

    Tietääkseni jonkinlainen merkittävä hiilinielu on lähinnä Suomen ja Ruotsin metsissä. Suomelle lisäksi tämä vertailujakso 2000-2009 on hieman epäoikeudenmukainen, koska silloin suljettiin inakin kolme sellutehdasta. Toki oli hyviäkin vuosia, kuten 2007. Ruotsin suuriin hakkuumääriin vaikutti paljon vuoden 2005 Gudrun myrsky.

    Scientist Scientist

    Enemmän tai vähemmän poliittistahan tämä lulucf hiilinielulaskenta on. Ei nyt Lukea ja MMM:ääkään pidä kaikesta syyttää. Luke /Metsäntutkimuslaitos on aiemmin ilmoittanut suurimman kestävän hakkuumäärän (nyt jotakin yli 80 mil m3). Se ei pyri hiilinielun optimointiin. vaan siihen, että puustopääoma ei metsissä vähene. Tällöin hakkuumäärä on tietysti suurempi kuin hiilinielun maksimoimiseksi laskettu.

    Se tässä vaan harmittaa, jos päädytään siihen, että Ruotsissa sallitaan selvästi suurempi hakkuuaste. Nythän siellä hakataan jotakin 90 milj m3  vuodessa.

    Scientist Scientist

    Meillä on näitä ns. sektoritutkimuslaitoksia kansainvälisestikin paljon ja niissä on suosittua ja helppoa tehdä tietokoneella erilaisia laskelmia ja skenaarioita/projektioita. Itsekin olen aikanani työskennellyt sellaisessa. Yle ja monet muut tahot otttavat nämä harjoitelmat/laskelmat täytenä totuutena. Useat ympäristöön liittyvät tutkimukset eivät täytä kunnon tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, varsinkin kun niistä puuttuvat virhearvioinnit. Laskelman  yhteydessä tulisi aina ilmoittaa sen tuloksen ohella sen lähtökohdat ja virherajat (maksimi-minimi), jotta suurikin yleisö ja toimittajat osaisivat arvioida niitä oikein.

    Scientist Scientist

    Katsoin Yle Areenasta VTT:n ja Luken seminaarin esitelmät hiilineutraalius tavoitteista. Jäi edelleenkin hieman epäselväksi mistä nämä kovin suuret heitot hiilinieliskenaarioissa johtuvat. Kuulemma jotkut mallit ovat tarkentuneet ja lähtövuodet ovat toiset. Jos tämä mllinnus on näin parametriherkkää on vaarana, että myös tulokset heittävät paljon ja sotkeudutaan omaan näppäryyteen.

    Olisi ehkä parasta esittää EU:lle, vain että pidetään hakkuut enintään 75% tasolla metsien vuosikasvusta.  Tämä voidaan selvästi mitata ja todentaa. Tiedot puiden juurien hiilensidonnasta, maaperästä yms ovat niin epätarkkoja ettei niihin voida ainakaan vielä luottaa. Useimmissa maissa ei ole metsistä niin tarkkaa tietoa kuin Suomessa ja ne ehkä määrittelevät nielunsa vain metsäpinta-alan perusteella.

    Scientist Scientist

    Luken jatkuvasti muuttuvat laskelmat harhauttivat hallitusneuvottelijat liian tiukkoihin ilmastotavoitteisiin. Hiilineutraalius tavoite v. 2035 on liian tiukka, Ruotsikin on asettanur sen vuoteen 2045. Suomi ampuu itseään jalkaan ja lisää työttömyyttä näillä tavoitteiilla. Mielestäni hallitus voisi siirtää tavoitetta 10 vuotta myöhemmäksi varsinkin kun Ruotsille sen saavuttaminen on helpompaa runsaan vesi-, ydin- ja tuulivoiman avulla. Seuraava hallitus perussuomalaisten johdolla varmaankin tekee niin. Huomionarvoista on myös, että Ruotsi ei aio saavuttaa tavoitetta juurikaan hiilinielujen avulla vaan keskittyy aivan oikeasti fossiilisen energian vähentämiseen. Jos hakkuita vähennetään esim. 20% nykytasosta merkitsee se ehkä noin 20% vähenemistä alan työpaikkoihin (ehkä noin 10000-15000 työpaikkaa ?).

    Mitä Helsingin Heleniin tulee, niin kyllä siellä voitaisiin luopua kivihiilestä ja maakaasusta nopeammin. Ei se niin mahdotonta ole niin kuin he esittävät.  Nyt Helenin oma energiatuotanto on 90% fossiilista kun Tukholman on 80% fossiilivapaata. Mallia voi käydä katsomassa Tukholmasta. Helsingille on myös luonnosteltu useampiakin ohjelmia fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Tunnetuin ehkä Aalto yliopiston Smart Energy Transition esitys. Se perustuu tietääkseni nykyistä enemmän lämpöpumppuihin (jätevesi, meri) ja CO2 vapaaseen sähköön. Myös yksi biovoimal a siihen kuuluu.

    Scientist Scientist

    Löysin tämän jutun Kanadan metsistä:

    https://thenarwhal.ca/canadas-forests-havent-absorbed-more-carbon-than-theyve-released-since-2001/

    Artikkelin mukaan Kanadan metsät ovat olleet CO2-päästölähde jatkuvasti vuoden 2001 jälkeen. Syitä ovat mm.

    – laajat metsäpalot erityisesti maan länsiosissa

    – laajat hyönteistuhot (mountin pine beetle ym), erityisesti kontortamänty

    – kuivat ja lämpimät  kesät, jolloin erityisesti kuuset kuolevat

    Metsäala pienenee  reunoistaan Albertssa. Siellä on myös poltettu tarkoituksella laaja metsävyöhyke, jotta hyönteistuhot eivät leviäsi sinne Brittiläisestä Columbiasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 211)