Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Leuku, oletko joku energia/ tuulivoimateollisuuden edustaja tai Energiavirastosta? Silloin olisi ehkä parempi esiintyä omalla nimellä.
Vai markkinataloutta parhaimmillaan. Jopas vitsin murjaisit. Kyllä Suomessa sähkön hinnanvaihtelu on EU alueen suurimpia. Tuulivoimalla on sikäli etuajo oikeus että sitä ei tarvi tai voi juuri säätää. Sen sijaan vesivoima, pieneltä osin ydinvoima joutuu tekemään sitä. Ydinvoimaa joutuu ajamaan lähes nolla hintaan kun tuulee paljon.
Siirtomaksuissa Energiavirasto taas takaa tietääkseni noin 6 snt/kWh tuoton verkkoyhtiöille. Onko juuri mitään muuta toimialaa jossa tällainen takuu tuotto.
Nämä suuret sähkön hinnan vaihtelut vaikuttavat kyllä psykologisesti niin että moni luopuu sähköauton hankinnasta vaikka sen käyttö halvempaa olisikin. Raivoa on nähty lataus pisteissä.
Kapasiteettimaksua ei vielä ole, mutta kyllä tulee varmasti. Viimeinen ehdotus 8 KV. Pörssi sähkön käyttäjälle on talvi tullut kalliiksi. Tietysti voi sanoa miksi otit pörssi sähkön. Minäkin luoviin pörssi sähköstä ja otin kiinteän 24 kk sopimuksen hintaan 7 snt kWh. En jaksanut jatkuvaa hinnan käyttäämistä ja käytön rajoittamista kohdallani. Pörssisähkö on varmasti keskimäärin halvempaa. Kuitenkin on syytä muistaa että kuluttajan maksama hinta on yleensä korkeampi kuin kuukauden keskiarvohinta, koska käyttö useimmiten keskittyy korkeimman hinnan aikoihin kuten aamuihin ja iltoihin.
Mielestäni ei ole kyse niinkään asiakkaiden riittämättömistä kysyntäjoustoista vaan sähkön tuotannon suurista vaihteluista. Kyllä näillä sähkön hinnoilla itse kukin on yrittänyt rajoittaa käyttöä. Ongelma on pikemminkin tuulivoiman satunnaisuus ja varastoinnin puute. Tuulivoima yhtiöt tulisi velvoittaa varastoimaan sähköään tai ostamaan säätövoimaa esim Ruotsista. Nyt vaihtelevat hinnat mahdollisina tehomaksuinern on sälytetty kuluttajille.
Myöskään CHP tuotantoa ei pidä alasajaa koska juuri se on sopiva tällaiseen kovaan talveen.
.
Jos markkina hakkuut olivat 2025 60 milj m3 ja kasvu 103 milj m3 niin mitä tämä 30 milj m3 on. Siis kotitarvepuun hakkuut, luonnon poistuma. Ei kai ne ole 30.milj m3.Luonnonpoistuma on ollut tasoa 7 milj m3.Tässä 60 milj m3.lukemassa on mukana myös energiapuuhakkuut. Ja Luken maaperä päästöt on 10 milj m3.
Siis 60+7+10 on 77 milj. Onko kotitarvehakkuut peräti 14 milj m3 . Suomessa ilmeisesti hakkuutähteet lasketaan päästöksi. Ruotsin käytäntö vie ne luokkaan dead organic matter.
Oikeaan pitää pyrkiä, mutta miten kivennäismaan nielu on saatu häviämään muuten kuin jollakin isolla ja epävarmalla lämpötilakertoimella. Lisäksi auki jäi kysymys mitä tämä dead organic matter sisältää. Onko siinä mukana luonnon poistuma lahopuista. Se ihmeellisin asia on että Naturvårdsverket väittää Ruotsin saaneen ison maaperänielun suurilla hakkuilla. Siis ilmeisesti hakkuutähteillä. Miksi Suomen ja Ruotsin tavat laskea eroavat niin paljon.
Vuosittainen laskeminen on liian usein. Ruotsi han ottaa maanäytteet vain kerran 10 vuodessa. Ehkä liian harvoin mutta silloin vuoden lämpötila ei vaikuta liikaa. Luken mallissa on liikaa erilaisia ja epävarmoja muuttujia kuten kariketuotanto, puiden muoto yms.
Annika Kangas oli aika hankalassa asemassa kun olisi pitänyt kritisoida omaa työnantajaansa. Jälki oli siksi kovin varovaista. Esimerkiksi väite ettei voitaisi alkaa mitata myös Ruotsin menetelmällä ei nyt ihan pidä paikkaansa. Ei 4000 näytettä per 10 vuotta analyyseineen niin iso urakka ole. Se kyllä selvisi että Suomi on ainoa maa joka käyttää lämpötila kerrointa. Juuri tämä on lisännyt kovasti maaperä päästöjä
Muut maat käyttävät IPCCn vakio kertoimia. Tämä.kai selittänee osin kivennäismaan nielun häviämisen.
Reservuaari indeksi porukka näyttää käyttävän tätä palstaa keskinäiseen viestittelyyn. Eikö mitään muuta välinettä löydy? Tuskin kiinnostaa muita. Samoin muiden viestien laskeminen.
Kyllä Minskin sopimuksen takana oli myös Saksa ja Ranska. Varmaan kovia putinisteja siellä. Ukrainakin sen allekirjoitti tosin vastahakoisesti. Sitten jotkut maat lännessä lupasivat epämääräisesti tukea Ukrainan taistelua. Nyt on nähty että mm USAn lupaukset eivät olleet todellisia kuin osittain. Annettiin ymmärtää muttei ymmärretty antaa. Myös Niinistö tuki Minskin sopimista ennen nykyisen Ukrainan sodan alkua rauhan edistämiseksi. Varmaan kova putinisti hänkin. Minskin sopimuksen sisältö löytyy kyllä Wikipediasta. Kyllä Euroopan maat ovat epäyhtenäisiä Ukrainan suhteen. Olin Espanjassa äsken ja siellä ei juuri Ukraina kiinnosta, venäläisiä turisteja, Pietarin venäläisen museon filiaali auki.
Toisin kuin Annika Kangas väittää ei Ruotsin 4000 maaperä näytteen ottaminen ja analysointi niin iso homma ole kun se tapahtuu kerran 10 vuodessa. Analytiikka on pitkälti automatisoitua tai automatisoitavissa. Näyttenottoon tietysti menee aikaa. Ottaahan Lukekin 600 näytettä.
Tästä voisi pyytää vaikka jonkun asiantuntija lausunnon. Mutta kun on Lukesta on tietysti vaikea kritisoida omaa laitosta ja tietokone mallia.
