Käyttäjän siniluoto kirjoittamat vastaukset
-
Säröily alkaa heti startista. Perustuksen käyttöikä on noin 20 vuotta eikä samalle perustukselle voi rakentaa uutta voimalaa.
Verrattuna staattisesti kuormitettuihin betonirakenteisiin terästä on monin kerroin enemmän tuulivoimalan perustuksessa. Väsyttävä kuormitus aiheuttaa betonin säröytymisen ja vesi pääsee ruostuttamaan teräkset. Ajan kuluessa ruoste pilaa pohjaveden. Pohjaveden pilaaminen on laissa kielletty.
Viime kädessä pilaamisesta on vastuussa maanomistaja.
Staattisesti kuormitetuissa rakenteissa säröytymistä ei tapahdu. Salpalinja olkoon paikallaan.
Kannattaa perehtyä jätelakiin ja mara -asetukseen
On kaksi aivan eri asiaa rakennusten perustukset ja tuulivoimalan perustukset käytön jälkeen.
betoni- tai tiilimurske saa sisältää enintään yhden painoprosentin siihen kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta, kuten puuta, kumia tai metallia. Lisäksi betoni- tai tiilimurskeessa saa olla enintään 10 cm 3 /kg vettä kevyempiä materiaaleja, kuten muovia ja eristemateriaaleja. Betonijäte saa sisältää lisäksi enintään 30 painoprosenttia tiili- ja kaakelijätettä;
Murskattua betonia, josta teräkset on poistettu
sulatettavaksi, voidaan käyttää maanrakentamisen
ohella uuden betonin runkoaineena.On aivan eri asia jättää säröytynyt teräsbetoniperustus ruostumaan maisemoituna paikalleen.
Tuulivoimaloiden rakennesuunnittelu – Swecon blogi
Tuulivoimalan viisimetrinen kuoppa on täynnä betonia ja terästä
Vasta aivan tuulipuiston lähellä ymmärtää, miten valtavista rakennelmista ja mittasuhteista tuulivoimaloissa on kyse. Yksittäisen tuulivoimalan teho on kasvanut muutamassa vuodessa noin 80 prosenttia: 4,2 megawatista 7,2 megawattiin. Merituulivoimaloissa prototyypit saavuttavat jopa 14–15 megawatin tehot.Tehojen kasvattaminen merkitsee kooltaan yhä suurempia voimaloita. Tavanomaiseen infra- ja talonrakentamiseen verrattuna tuulivoimalan perustuksiin kohdistuvat kuormat voivat olla sata- tai jopa tuhatkertaisia. Sivusuunnassa perustusten koko on kasvanut 20 metristä jopa 29 metriin, mikä on tuplannut perustusten massan maan alla. Kun turbiinikorkeus nousee 170 metriin ja lavat vielä 80 metriä ylemmäs, maan alle on saatava vastapainoksi paljon betonia ja terästä.
Tuulivoimalan rakenteet ulottuvatkin jopa neljän metrin syvyyteen, ja kuoppa voi olla yli viisi metriä syvä, kun huomioon otetaan kaikki tarvittavat pohjatyöt, alusrakenteet ja täytöt.
Tuulivoimalan väsymismitoitus on aivan erilaista verrattuna vaikkapa kerrostaloon. Talonrakentamisessa kuormitustilanne on rajoitettu, eli teräs-betoniperustukset voidaan suunnitella rikkoutumattomiksi. Tuulivoimaloissa kuormitus on dynaamista ja jaksottaista, ja siksi väsymismitoituksessa tehdään perinteisen jännitysten rajoittamisen lisäksi vaurioitumisen summaustarkastelu. Jokainen kuormitustapaus rikkoo perustusta jonkin verran, joten laskemme yhteen miljoonia erilaisia kuormitustapauksia. Näin saamme rakenteille realistiset kestävyysparametrit.
juuri nyt
Tuulivoima
646 MW
Aurinkovoima
347 MWAinakin yksi atomivoimala olisi rakenteilla ja 2 seuraavaa jo rakentamisluvan saaneena.
The control room | Svenska kraftnät
Tanskassa juuri nyt 110 €/MWh
Suomessa 1 €/MWh
Keskiarvoista ei tietoa. Pitäisi seurata kuukausitasolla.
”Kotitalous käytössä lämminvesivaraaja on valmis akku.
Vaatii aurinkopaneelit, sähkövastukset, piuhaa ja tietotaitoa ohjaukseen että koska ladataan. Tuubista löytyy miten noita on toteutettu…”
Mihin tuota kesällä tarvii.
Talvella niinkin mutta silloin aurinko on matalalla.
”Ilmeisesti myymällä liika tuotanto ulkomaille ja rakentamalla niitä sähkökattiloita vedyn käyttöön. Mitä enemmän myllyjä on niin sitä tasaisempi sähkön tuotanto kun olosuhteet jossain on aina hyvät. Ydinvoimalat antavat sen perustuotannon säästä riippumatta. Sähköllä tehdään jatkossa niin liikenne polttoaineet kuin osa lannotteista.”
Suomen sähkö ei mene Ruotsia kauemmas. Tosin saksalaiset yhtiöt käyttää Suomen tuulivoimatuotantoa hiilipäästöjen kompensointiin jolloin hinnalla ei ole merkitystä.
Kuinka tasaista tuulisähkö on, niin sen voi tarkistaa fingrid tuulivoimatuotanto sivustolta.
Sähkökattilan kannattavuus perustuu sähkön hinnan vuorokausivaihteluun mutta vain halpoina tunteina. Lämmön varastoimiseen tarvitaan järjettömän suuret varaajat.
Vetytalous ei ole kannattavaa.
Sitten kun sähkö kallistuu keskimäärin yli 40 snt/kwh on tilanne toinen. Ja maksajat on tiedossa.