Käyttäjän siniluoto kirjoittamat vastaukset
-
Murskattua betonia, josta teräkset on poistettu
sulatettavaksi, voidaan käyttää maanrakentamisen
ohella uuden betonin runkoaineena.On aivan eri asia jättää säröytynyt teräsbetoniperustus ruostumaan maisemoituna paikalleen.
Tuulivoimaloiden rakennesuunnittelu – Swecon blogi
Tuulivoimalan viisimetrinen kuoppa on täynnä betonia ja terästä
Vasta aivan tuulipuiston lähellä ymmärtää, miten valtavista rakennelmista ja mittasuhteista tuulivoimaloissa on kyse. Yksittäisen tuulivoimalan teho on kasvanut muutamassa vuodessa noin 80 prosenttia: 4,2 megawatista 7,2 megawattiin. Merituulivoimaloissa prototyypit saavuttavat jopa 14–15 megawatin tehot.Tehojen kasvattaminen merkitsee kooltaan yhä suurempia voimaloita. Tavanomaiseen infra- ja talonrakentamiseen verrattuna tuulivoimalan perustuksiin kohdistuvat kuormat voivat olla sata- tai jopa tuhatkertaisia. Sivusuunnassa perustusten koko on kasvanut 20 metristä jopa 29 metriin, mikä on tuplannut perustusten massan maan alla. Kun turbiinikorkeus nousee 170 metriin ja lavat vielä 80 metriä ylemmäs, maan alle on saatava vastapainoksi paljon betonia ja terästä.
Tuulivoimalan rakenteet ulottuvatkin jopa neljän metrin syvyyteen, ja kuoppa voi olla yli viisi metriä syvä, kun huomioon otetaan kaikki tarvittavat pohjatyöt, alusrakenteet ja täytöt.
Tuulivoimalan väsymismitoitus on aivan erilaista verrattuna vaikkapa kerrostaloon. Talonrakentamisessa kuormitustilanne on rajoitettu, eli teräs-betoniperustukset voidaan suunnitella rikkoutumattomiksi. Tuulivoimaloissa kuormitus on dynaamista ja jaksottaista, ja siksi väsymismitoituksessa tehdään perinteisen jännitysten rajoittamisen lisäksi vaurioitumisen summaustarkastelu. Jokainen kuormitustapaus rikkoo perustusta jonkin verran, joten laskemme yhteen miljoonia erilaisia kuormitustapauksia. Näin saamme rakenteille realistiset kestävyysparametrit.
juuri nyt
Tuulivoima
646 MW
Aurinkovoima
347 MWAinakin yksi atomivoimala olisi rakenteilla ja 2 seuraavaa jo rakentamisluvan saaneena.
The control room | Svenska kraftnät
Tanskassa juuri nyt 110 €/MWh
Suomessa 1 €/MWh
Keskiarvoista ei tietoa. Pitäisi seurata kuukausitasolla.
”Kotitalous käytössä lämminvesivaraaja on valmis akku.
Vaatii aurinkopaneelit, sähkövastukset, piuhaa ja tietotaitoa ohjaukseen että koska ladataan. Tuubista löytyy miten noita on toteutettu…”
Mihin tuota kesällä tarvii.
Talvella niinkin mutta silloin aurinko on matalalla.
”Ilmeisesti myymällä liika tuotanto ulkomaille ja rakentamalla niitä sähkökattiloita vedyn käyttöön. Mitä enemmän myllyjä on niin sitä tasaisempi sähkön tuotanto kun olosuhteet jossain on aina hyvät. Ydinvoimalat antavat sen perustuotannon säästä riippumatta. Sähköllä tehdään jatkossa niin liikenne polttoaineet kuin osa lannotteista.”
Suomen sähkö ei mene Ruotsia kauemmas. Tosin saksalaiset yhtiöt käyttää Suomen tuulivoimatuotantoa hiilipäästöjen kompensointiin jolloin hinnalla ei ole merkitystä.
Kuinka tasaista tuulisähkö on, niin sen voi tarkistaa fingrid tuulivoimatuotanto sivustolta.
Sähkökattilan kannattavuus perustuu sähkön hinnan vuorokausivaihteluun mutta vain halpoina tunteina. Lämmön varastoimiseen tarvitaan järjettömän suuret varaajat.
Vetytalous ei ole kannattavaa.
Sitten kun sähkö kallistuu keskimäärin yli 40 snt/kwh on tilanne toinen. Ja maksajat on tiedossa.
Mitähän tuosta pitäisi ajatella?
Metsien salaisuudet | Yle Areena
Jääkö metät hakkaamatta ja myymättä?
”Katsovatko pankit siis nykyään mahdollisesti realisoituvan tuulivoiman purkuvelvoitteen niin suureksi rasitteeksi, että kiinteistö ei voi olla (uuden/vanhan) lainan vakuutena?”
Suurempi riski on se jos tuulivoimayhtiö lappaa lainaa vaikkapa yhtä voimalaa varten 5 miljoonaa niin vakuutena on silloin tuulivoimayhtiön voimala ja sen vuokrasopimus, joka rasittaa koko kiinteistöä. Näin ollen maanomistaja ei pysty enää käyttämään kiinteistöä omien lainojen vakuutena.
Jos vuokrasopimuksessa lukee että rasite on ensisijainen niin kusessa ollaan vielä varmemmin.
Ympäristöministeriö on antanut harhaanjohtavan lausunnon perustusten maisemoinnista. Siinä on perehdytty nykylainsäädäntöön mutta ei olenkaan tekniseen ongelmaan.
Tuulivoimaloiden rakennesuunnittelu – Swecon blogi
Tuulivoimalan väsymismitoitus on aivan erilaista verrattuna vaikkapa kerrostaloon. Talonrakentamisessa kuormitustilanne on rajoitettu, eli teräs-betoniperustukset voidaan suunnitella rikkoutumattomiksi. Tuulivoimaloissa kuormitus on dynaamista ja jaksottaista, ja siksi väsymismitoituksessa tehdään perinteisen jännitysten rajoittamisen lisäksi vaurioitumisen summaustarkastelu. Jokainen kuormitustapaus rikkoo perustusta jonkin verran, joten laskemme yhteen miljoonia erilaisia kuormitustapauksia. Näin saamme rakenteille realistiset kestävyysparametrit.
niin
Käytön aikana betoni säröytyy johtuen dynaamisesta kuormituksesta ja sitten vesi pääsee säröjä pitkin teräkseen joka alkaa ruostua. Ruoste pääsee maaperään. Perustus alkaa rikkoutua jo ensimmäisestä siiven iskusta ja on käyttökelvoton noin 25 – 30 vuoden iässä.
Tavallisten rakennusten perustuksiin kohdistuva kuormitus on staattista ja rakenne pysyy ehjänä. Betoni suojaa terästä.
Tuulivoimalasta saa vuokratuloja mutta se on myös kiinteistön rasite joka voi hankaloittaa muuta kiinnelainan vakuutta, kysy pankista.