Käyttäjän siniluoto kirjoittamat vastaukset
-
”Ilmeisesti myymällä liika tuotanto ulkomaille ja rakentamalla niitä sähkökattiloita vedyn käyttöön. Mitä enemmän myllyjä on niin sitä tasaisempi sähkön tuotanto kun olosuhteet jossain on aina hyvät. Ydinvoimalat antavat sen perustuotannon säästä riippumatta. Sähköllä tehdään jatkossa niin liikenne polttoaineet kuin osa lannotteista.”
Suomen sähkö ei mene Ruotsia kauemmas. Tosin saksalaiset yhtiöt käyttää Suomen tuulivoimatuotantoa hiilipäästöjen kompensointiin jolloin hinnalla ei ole merkitystä.
Kuinka tasaista tuulisähkö on, niin sen voi tarkistaa fingrid tuulivoimatuotanto sivustolta.
Sähkökattilan kannattavuus perustuu sähkön hinnan vuorokausivaihteluun mutta vain halpoina tunteina. Lämmön varastoimiseen tarvitaan järjettömän suuret varaajat.
Vetytalous ei ole kannattavaa.
Sitten kun sähkö kallistuu keskimäärin yli 40 snt/kwh on tilanne toinen. Ja maksajat on tiedossa.
Mitähän tuosta pitäisi ajatella?
Metsien salaisuudet | Yle Areena
Jääkö metät hakkaamatta ja myymättä?
”Katsovatko pankit siis nykyään mahdollisesti realisoituvan tuulivoiman purkuvelvoitteen niin suureksi rasitteeksi, että kiinteistö ei voi olla (uuden/vanhan) lainan vakuutena?”
Suurempi riski on se jos tuulivoimayhtiö lappaa lainaa vaikkapa yhtä voimalaa varten 5 miljoonaa niin vakuutena on silloin tuulivoimayhtiön voimala ja sen vuokrasopimus, joka rasittaa koko kiinteistöä. Näin ollen maanomistaja ei pysty enää käyttämään kiinteistöä omien lainojen vakuutena.
Jos vuokrasopimuksessa lukee että rasite on ensisijainen niin kusessa ollaan vielä varmemmin.
Ympäristöministeriö on antanut harhaanjohtavan lausunnon perustusten maisemoinnista. Siinä on perehdytty nykylainsäädäntöön mutta ei olenkaan tekniseen ongelmaan.
Tuulivoimaloiden rakennesuunnittelu – Swecon blogi
Tuulivoimalan väsymismitoitus on aivan erilaista verrattuna vaikkapa kerrostaloon. Talonrakentamisessa kuormitustilanne on rajoitettu, eli teräs-betoniperustukset voidaan suunnitella rikkoutumattomiksi. Tuulivoimaloissa kuormitus on dynaamista ja jaksottaista, ja siksi väsymismitoituksessa tehdään perinteisen jännitysten rajoittamisen lisäksi vaurioitumisen summaustarkastelu. Jokainen kuormitustapaus rikkoo perustusta jonkin verran, joten laskemme yhteen miljoonia erilaisia kuormitustapauksia. Näin saamme rakenteille realistiset kestävyysparametrit.
niin
Käytön aikana betoni säröytyy johtuen dynaamisesta kuormituksesta ja sitten vesi pääsee säröjä pitkin teräkseen joka alkaa ruostua. Ruoste pääsee maaperään. Perustus alkaa rikkoutua jo ensimmäisestä siiven iskusta ja on käyttökelvoton noin 25 – 30 vuoden iässä.
Tavallisten rakennusten perustuksiin kohdistuva kuormitus on staattista ja rakenne pysyy ehjänä. Betoni suojaa terästä.
Tuulivoimalasta saa vuokratuloja mutta se on myös kiinteistön rasite joka voi hankaloittaa muuta kiinnelainan vakuutta, kysy pankista.
Yhdestä merkittävästä haitasta pääsee eroon
Kun vaatii maanvuokrasopimukseen perustusten purkamisen tuulivoimalan saavuttaessa elinikänsä.
Maisemoitu perustus on jätettä ja purkukustannus järjestyksessä:
tuulivoimatoimija, maanomistaja ja jos nämä ei kykene niin sitten kunta.
Toinen haitta
menee pankkiin vuokrasopimuksen kanssa ja hakee sitten kiinnitystä lainaa varten. Kuinka käy, kannattaa kokeilla heti.
huono viikko
Tuulivoiman tuotanto – Fingrid
onneksi
The control room | Svenska kraftnät
SE 1 -> FI hintaero
SE 3 -> FI likimain sama hinta
Visakallo
9.5.2025, 05:44”Toivottavasti olen täysin väärässä, mutta minuun on yhä enemmän hiipimässä aavistus ja pelko siitä, että tämä 300-metrisiin tuulimyllyjen saaristoihin, aurinkopeltoihin ja maata halkoviin siirtolinjoihin ja teiden laidat täyttäviin sähkövarastoihin perustuva vety-, teräs-, data-, lämpöpumppu-, sähkökattila-, yms. buumi ei osoittaudukaan sellaiseksi kultasuoneksi ainakaan meille suomalaisille kuin toivottiin. Toistaako tässäkin taas historia itseään?”
Samaa latua ollaan menossa kuin sonera ja fortum aikoinaan.
Suomi on rahastojen puhalluksen kohteena taas.
Ohjelma raha-suomi ja miljardimokat.
sonera umts ja fortum uniper
Kannattaako enää äänestää ketään ???
Keskiarvoluvut sisältää suurta tunti-ja vuorokausivaihtelua.
500 MW tunninaikana ja tuhansia MW vuorokauden aikana.
Tätä säätötarvetta paikkaillaan tuonnilla ja ja fossiilisilla moottorivoimaloilla. Pörssihinnalla voi säätää kulutusjoustoa pienellä määrällä.