Käyttäjän narisija kirjoittamat vastaukset
-
Näemmä Naapuriseuran sivuilla on analyysi slaavien ja muutamien vähemmistöjen murhista, en tosin ollut vielä lukenut sitä, kun asiasta vanhasta muistista kirjoitin.
Arvelinkin että naapuriseuran sanomia on tukevasti luettu.
Jaa, että oikein arvelit, ja ilmeisesti on luettukin. Kannattaa lukea, niin ei tarvi arvella ja saa hyvää vastapainoa iltatuulten viesteille. Jopa amerikkalaisia viestimiä tulee viikon pätkiä luettua jos aihe on mielenkiintoinen, eikä maksa paljon.
Usasta poistuissa ei tarvinnut antaa jälkiä, eikä myöskään myöhemmin tehdyillä reissuilla. Kommunistipuolueen jäsenyys olisi tuolloin estänyt maahanpääsyn.
Ensimmäiset sormenjäljet otettiin usan ensivierailulla v. 1960, sittemmin eri yhteyksissä muutamat lisää.
Naapuriseuran sanomissa tuore analyysi Suomen jäänmurtajakaupoista jenkkilään, jos pitää paikkansa, niin reisille taisi mennä tämä(kin) paljon hehkutettu ”kauppa”.
Ei pysty suoraan kielen perusteella vetämään rajaa kumpaan valtioon haluavat kuulua, myös äidinkielenään ukrainaa puhuvista löytyy venäjämyönteisiä.
Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä antaa kansan päättää venäjänkielisillä alueilla kumpaan valtioon haluavat kuulua. Venäjä voisi järjestelyyn suostua, Ukraina tukijoinen ei, luulisin.
Jo 20% väestöstä on ”iso osa”, yli 50% on ”isoin osa”, se parikymmentä prosenttia taitaa löytyä jo noista itäisiltä, pää-osin venäjän kielisiltä alueilta.
Aikuiskoulutusjutun korkeastikoulutetut pilasivat ihan ite, tohtoreita ym. muita korkeastikoulutettuja kävi tuen ansiosta suorittamassa ammattiopiston peruskursseja. Luulisi valitsijan jo ymmärtävän, ettei esim. virassa oleva tohtori lähde rakennusmieheksi ym. mutta ilmeisesti ei ollut mitään seulaa valinnoissa. Kysyin tuttavalta professorilta kuinka hän pääsi sisään em. koulutukseen, mitään vaikeutta ei ollut ilmennyt sisään pääsyssä.
Kyllä Ahtisaari oli pelkkä jenkkien juoksupoika Jugoslavian sodan ”neuvotteluissa”, siihen alunperin pyydettiin jotain toista henkilöä, joka kuitenkin ymmärsi kieltäytyä. Muistan Ahtisaaren haastattelun lentokentällä lähdössä tehtävään, toimitaja kysyessä hoitaako Ahtisaari Kosovon itsenäseksi, johon Ahtisaari vastasi, ”ei nyt sentään itsenäiseksi, mutta jonkinlainen itsehallinto”. Tuli seurattua noitakin ”neuvotteluja aika tarkasti, aina kun Jugoslavia suostu käsiteltäviin ehtoihin, Ahtisaari kiikutti sen Albrigth:lle, vai oliko siinä vaiheessa jo joku muu, tämä lätkäisi pöytään nipun lisää ehtoja, jotka tuleva nobelisti kiikutti Jugoslaaveille. Tämä peli jatkui useamman kierroksen, lisää ehtoja lätkittiin koko ajan lisää kovemmilla pommitusuhkauksilla höystettynä, muista saavutuksistaan en tiedä.
Velkainen valtio joutuu panostamasn sellaiset summat maan puolustukseen, että se on kyllä sitten kaikesta muusta sitten pois.
Näin on, nimenomaan joutuu, näin käy kun hullujenhuonetta johtaa potilaat.