Käyttäjän narisija kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki apu on tilastoitu ja eri lähteissä ne on yhtenväiset.
On on, on tilastoitu ja nämä Juhani Putkisen tilastot ja tiedot ovat vielä aivan omaa lukunsa, mm. ”Venäjä olisi hyökkännyt heinäkuussa” ”tieto”.
Ei kai kukaan avun merkitystä kielläkään, esim. Wikipedia kirjoittaa avun olleen merkittävää, mutta ei ratkaisevaa, sen mukaan apua koko kulutuksesta tuli 10 %. Aikalaiset tutkijat arvioivat sen olleen 3 – 5%, myös läntiset tutkijat ja johtopäätöksensa sama, apu ei ratkaissut sotaa, mutta lyhensi sitä. Myös Saksan ja NL:n asetuotannosta on tilastot joista saa osviittaa kapasiteetista.
Saksan tappio tuskin kirvelis niin kovin, ellei siinä NL olisi ollut ratkaisevassa roolissa. Aivan kuin iltasanomien toimittajaa kovasti suretti aamuteeveessä eräs NHL – jääkiekko-ottelu, jossa venäläinen pelaaja oli tehnyt voittomaalin, no, ehkä lapsenmielisellä voi tulla paha olo moisesta.
Muuten Wance puhui asiaa euroopassa vallitsevasta sensuurista, sotasensuurihan täällä on päällä ollut jo vuosia, kaukaa näkee paremmin, pitää paikkansa tässäkin.
On kuitenkin hyvä tunnustaa tosiasiat.
Niin on, mutta Metsuri motokuski ei näy tässä asiassa kykenevän siihen.
Nostokoukku, tietosi nl:n saamasta länsiavusta näyttävät olevan putkijussin kirjoitelmista UusiSuomi-julkaisussa. Esim. jos Nl olisi menettänyt heti kättelyssä 85% asetuotannostaan, tappio olisi ollut varma. Tämä putkijussi lienee virolainen politrukki.
Trollia ei pitäisi ruokkia, ruokitaan nyt kuitenkin hiukan.
Myönnetään että toistoja on kertynyt. Kappaletaksa?
On todellakin Rane ja Rane2 kertynynyt toistoja, tautofonia – ko?
Jos jos ja jos, mutta kun sitä ei kyetty lyömään, toiseksi sakujen selusta vilisi partisaaneja tuhotöissä, joten huolto olisi ollut lentokoneiden varassa. Ei onnistunut stalingradiin ilmasta, eikä maitse, miten olisi onnistunu uralille, no houreensa kullakin. Ensimmäisenä sotavuotena länsiapu oli varsin vaatimatonta, eikä koko sodanaikanen apu ollut koko kulutuksesta kuin 4 -5 %. toki iso määrä sekin.
”Saksa olisi ollut Uralilla aivan varmasti”
Ja entä sitten? Miten luulet, että olisi joukkonsa huoltanut, kun ei kyennyt huoltamaan edes stalingradiin? Sakut olisi motitettu uralille niinkuin motitettin edellämainittuunkin. Jokainen omillaan ajatteleva näkee karttaa vilkaisemalla, ettei hitlerillä ollut pienintäkään mahdollisuuta voittaa venäjää sen aikaisella kalustolla.
Rauhansopimuksen solmisen jälkeen kyllä neuvoteltiin mm. sotakorvausten lieventämisestä ja myös saatiin eräitä lievennyksiä. Samoin viljaa NL suostui toimittamaan, muualta sitä ei 44 – 45 talvena saatukaan Itämeren ollessa venäjän hallussa. Turvatakuita tainnut kukaan kinutakaan julkisesti, rauhansopimuksen noudattaminen piisasi.
torjuntavoitto pakotti teidät ryssät neuvottelemaan.
Rane2 yrittää olla huumirimiehiä, no toki selekäkeikka nauru edellistä lukiessa pääsikin.
Suomen valtuuskunnalle lyötiin moskovassa vaatimuslista eteen ota tai jätä tyyliin ja pakon edessä se oli otettava. Voihan Rane2 toki sitä tieten ”neuvotteluksi” harhoissaan sanoa. Pilkun paikkaakan ei ehdoissa muutettu, kertovat Suomen valtuuskunnassa mukana olleet.
Kaskisista lähtee lähes viikottain laivalasti turvetta keskieurooppaan, joskus kaksikin, kasvuturvetta lienee.
Siellä viinilasin ääressä tuntuu velatki saatavilta.
Niillä valtuuksilla jotka ryssän suurhyökkäyksen pysäyttäminen antoi.
Kyllä ne tehtiin aivan NL:n asettamien ehtojen mukaan, ei siinä muilla ollut sanansijaa. Jo aselevon saamiseksi Suomi joutui sitoutumaan monenmoiseen.
Orpo puhkui kovasti voimaa ylen uutisissa, euroopan pitää näyttää voimaa ja osallistua rauhanneuvotteluihin, siihen kyllä voi Putinillakin olla sanansa sanottavana.