Käyttäjän narisija kirjoittamat vastaukset
-
Gla, raivattu on minunkin (vaimon) taimikot ja syöty on. Raivaamattomia näkee väkisin metsissä liikkuessa, syötyjä ja syömättömiä. Joku tuolla väitti hirven valitsevan heikoimpia varjoon jääneitä mäntyjä, oma kokemuksen mukaan valitsee parhaat. Taisi sama nimimerkki myös kirjoittaa, ettei kuusi kelpaa hirvelle, kyllä kelpaa kun kanta on metsänhoidon kannalta liian vahva. Kuusen syövät vain pienempänä, kuusi myös toipuu, ettei muutaman vuoden kuluttua asiaa edes huomaa.
Tärkeintä on pitää hirvet pois taimikoista taimikon kehittymisen alkuvuosina. Siihen tepsii se raivaus.
Narisijan kokemuksen mukaan lehtipuuvesakon poisraivauksella ei ole mitään vaikutusta. Täysin lehtipuuvaapaaksi raivatusta taimikosta lähes kaikista männyistä latvat syöty tai vähintään katkottu. Tosin kokemusta ei paljoa ole, kuitenkin muutaman kymmenen ha:n verran. Sanoisin hirvikannan määrän olevan ratkaiseva syödäänkö mäntytaimikot vai ei. Heikomman kannan aikana säilyneet täynnä koivun vesaa olevatki istutukset.
puolustusmenot kasvat pakon sanelemana.
Ja siihenkin rakoon olemme aivan omilla toimilla itsemme ajaneet.
Etelän turistirysät suurimpia hyötyjiä suomessa toteutettavista veron alennuksista.
Ikävää luettavaa on myös suomalaisten firmojen ruotsiostokset, L&T – pörssitiedotetta juuri katselin. Tappiota ja rajua alaskirjausta ruotsista, sama oli HKfoods:lla ja Oriolalla, HK taisi päästä erilleen ruotsista, mutta Oriola ei.
Kyllä olen saanut, luulen kuitenkin rajoituksia olevan ja riippuvan virkailijasta, mm. palautusaika ollut ehdoton ja palautus virkailijalle. Aikoinaan yliopiston kirjastosta tilattu aineisto pitä lukea kirjastossa.
Kirjastovinkkiä vielä, muutamia kertoja sattunut, ettei etsittyä teosta ole löytynyt koko Suomen kirjastoista. Useimmat lähihistoriaamme käsitteleviä, tai siihen liittyviä, viime vuosisadan alkupuolella julkaistuja teoksia, joka tullut ilmi aiheen tuoreempien kirjojen lähdeluettelosta. Mainitsin erään teoksen tiimoilta asiasta kirjastovirkailijalle, hän katseli koneeltaan ja löysi teoksen heti, varastokirjastosta. Oli uusi asia minulle, varastokirjastoista ei lainata yksityishenkilöille, mutta kirjastoille lainataan, edelleen lainauksessa on myös omia sääntöjään. Useampia teoksia vuosien varrella päässyt lukemaan tuon palvelun kautta.
Konserteissa joskus tullut käytyä, luulen kaikkien elättäneen itse itsensä ilman yhteikunnan tukia. Se huono puoli niissäkin, että joutuu kuuntelemaan senkin mitä ei välittäisi kuunnella. Kirjaston kohdalla lienen vähintään suurkuluttaja, ellei jopa holisti, oireet pahentuneet kun teoksia voi tilata kotoa käsin, mikäli omasta kirjastosta löydy, ja siihen omatoimikirjasto vielä päällä.
Narsija on osaltaan tukenut kulttuuria viimeisten 50 vuoden aikana kohtuullisen isolla summalla. Esim. viimeisestä teatterissa käynnistä on aikaa noin edellä mainittu aika. Valtio on ehtinyt säästää euron jos toisenkin tuona aikana, kun ei ole tarvinnut narisijan lippuja tukea.
Kerralla Fortum maksoi osingon viime vuodelta.