Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Yhteislupamenettelyä ei voi perustaa ,jos maanomistaja kieltäytyy maidensa liittämisestä yhteisluvan piiriin. Tämän takia kaikki sopimukset on tehtävä suostumuksen sisältäväksi. Jos ei onnistu ,maita ei vuokrata. On toiminut vuodesta 1989 alkaen ja sama pykälä seisoo uusissakin sopimuksissa.
Meillä koko pitäjän vuokrapapereissa on ollut jo 35 vuotta maininta ,että maanomistaja suostuu yhteislupamenettelyyn. Jokainen vuokralainen toki vastaa tontistaan ,mutta tarvittaessa yhteistoiminta toisten seurojen kanssa on mahdollista esim. yhteisjahtien muodossa. Voi käydä jopa niin ,että hirvet keskittyvät alueelle ,joiden lupakiintiö on täynnä. Tällöin tilanteen voi pelastaa yhteisluvan toinen osakas ,jolla on vielä kiintiötä jäljellä. Tihentymiä saadaan torjuttua tällä keinoin.
On suorastaan hölmöä ,jos mo vaatii hirvikannan alentamista eikä suostu metsästystä sujuvoittavaan yhteislupamenettelyyn. Ilman paikallisen seuran suostumusta kukaan muu ei alueella metsästä. Edellä kertomani tapa toimia oli hyvin tarpeellinen silloin, kun pankkilupia ei vielä tunnettu. Pyyntiluvat voitiin käyttää jopa täysimääräisesti ,jos tilanne vaati. Ne luopuivat omistaan ,joilla metsästys tuotti hankaluuksia ja tihentymäalueelle saatiin lisää lupia.
Mikäli/ kun vuokrasopimuksessa lukee ,että tila voidaan liittää yhteislupa-alueeseen ,on muillakin seuroilla vuokrasopimuksen tehneen ohella mahdollisuus metsästää ko alueella. Ei kuitenkaan ilman varsinaisen vuokralaisen suostumusta. Varsinkin jahtikauden ehtoopuolella yhteisluvan osakkaat yhdistävät voimiaan viimeisten lupien käyttämiseksi , kun yksi ja toinen kyllästyy ja rivit alkavat harventua.
Tarpeeksi laaja yhteislupa-alue mahdollistaa myös pankkilupien tehokkaamman käytön, mikäli tarve vaatii. Viimeisimmässä yhteislupapalaverissa/(12 seuruetta) sovittiin ,että pyyntiluvanhakija voi antaa osakasseuralle suoraan kaksi pyyntilupaa pankista ,mikäli hirviä esiintyy odotettua enemmän ja seura on käyttänyt anomansa pyyntiluvat lupaehtojen mukaisesti. Jos vasakiintiö ei täyty, ei irtoa pankkilupiakaan. Monesti pankkilupa on kohdistettava vasoihin tai naarashirviin.
Yhteisluvan osakkaat kokoontuvat käsittelemään metsästysasioita kolme kertaa vuodessa. Keväällä lupia haettaessa käsitellään rhy:n laatima verotussuunnitelma , syksyllä ennen jahtia suunnitellaan , miten toimitaan ja jahdin puolivälissä arvioidaan kokemusten perusteella hirvikanta ja tehdään suunnitelma loppukaudeksi saatujen tulosten pohjalta.
Yhteislupamenettely tarkoittaa saumatonta yhteistyötä osakasten kesken heidän keskenään sopiminen sääntöjen puitteissa.
Kysyisin Visalta ,ovatko eri seurueet saman yhteisluvan piirissä, vai toimiiko joku niistä vain omillaan? Tuttu tilanne. Yksi seura naapuripitäjän puolella ja toinen rajanaapuri osittain oman kunnan puolella eivätkä kummatkaan yhteisluvan piirissä . Raja-alueilla ei jahtailla, kun hirvet löytävät lähes poikkeuksetta tiensä rajan väärälle puolelle ja sinne, missä ei ole jahti käynnissä. Kaikki pyrkivät metsästämään siellä , missä saalis ei pääse niin helposti karkuun. Autoralli vieraalla alueella koiran perässä ei ole ensisijainen tavoite.
Annelilta hyvä huomio. Tienvarsipajukot ovat hirvien ruokalistalla kärkisijoilla ja lisäävät alueen houkuttavuutta reippaasti. Työläitä raivata .
Täällä vastaavana houkuttimena toimivat valtavat sähkönsiirtoa varten tehdyt johtokadut , joita pitäjässämme riittää. Pajua,pihlajaa, koivua ,männyntaimia ja katajia ovat johtoaukeat tulvillaan. Hirvikannan hallinta onkin välillä hieman haastavaa, kun ”kaikki” johtokadut johtavat tänne.
Visalla on piakkoin uusi raivauskierros edessä , kun edellisen käsittelykerran taimikoiden uusi vesakasvusto kohoaa hirville sopivalle korkeudelle. Pajuvaltaisilla paikoilla alkaa olla vilskettä tähän aikaan vuodesta.
Hyvä ,kun Visa mainitsi vihdoin , että kyseessä oli heinäystäkin. Ajoissa tehtyyn normaalin varhaisperkaukseen ei saa mitenkään kulumaan 9 litraa bensaa hehtaaria kohti. Heinikon trimmailussa tankki hupenee hetkessä.
Vadelma ja horsma vetävät hirviä puoleensa kesälläkin . Ei siis ihme ,että jälkiä syntyy ,kun kyseessä on sekä kesä, että talvilaidun. Talvet hirvet viettävät tiheissä kylvötaimikoissa ,joissa suojaa ja purtavaa riittää.
Suurin osa taimikoista säästyy koskemattomina , kun siellä ei ole syötävää. Talvehtimisalueilla saattaa olla poikkeuksia. Joka tapauksessa raivaus kannattaa, kun taimien kehitys on turvattu. Harvemmin näkee hirvien totaalisesti tuhoamaan taimikkoa. Reunasta napsittu muutamia kookkaamman reunametsän varjostamia kasvussa jälkeen jääneitä taimia. Hoitamattomuuden seurauksena tapahtunut lähes täydellinen tuho havupuuntaimien kohdalla on paljon yleisempi ilmiö .
Eikä se talvinen hirvilauma tarkoita sitä ,että eläimiä olisi paljon. Usean kylän hirvet kokoontuvat yhdeksi laumaksi selviytyäkseen paremmin talvesta ja kyetäkseen paremmin puolustautumaan petoja vastaan. Pedot puolestaan pitävät laumat liikkeellä ja kasvattavat hirvien energiankulutusta. On siis joskus syötävä suurempaan nälkään sielläkin ,missä on vähemmän syötävää.
Hirvien esiintyminen on huono peruste taimikonhoidon laiminlyönnille. Jos jätät raivaamatta, palstan tuotto romahtaa varmasti. Enimmillään alle puoleen.
Makarov voisi aloittaa sen hirvien laskemisen… näin aluksi. Sitten tiedetään ,tarvitaanko toimenpiteitä. Voit tietysti hoitaa sen kannan vähentämisenkin ,kun tunnut osaavan paremmin.
Esitykseni voivat aivan hyvin olla lapsellisia. Pääasia ,että ratkaisut toimivat. Sille ei voi mitään ,että kaikkien ymmärrys ei tunnu riittävän niitä toteuttamaan.
Tavoitekannasta…
Mitähän hirvitalousalue Uusimaa kahdelle kuuluu? Luken lentolaskennan perusteella vuosi sitten määrittämä hirvikanta poikkesi kolme yksilöä tuhannelle ylöspäin metsästäjien antamasta arviosta. Metsästäjät 5/1000 ja Luke 8/1000. Kaatotavoitteet kuluneelle jahtikaudelle asetettiin Luken arvion pohjalta. Metsästäjät näyttävät kannan leikkaamisen sijaan metsästäneen aivan entiseen tahtiin alle yhden hirven tuhatta hehtaaria kohti. Liekö kolme susireviiriä alueella aiheuttanut haasteita tai johtanut varovaiseen toimintaan?
Olisi mielenkiintoista tietää ,mikä on Luken esittämä kanta-arvio hirvien kohdalla tällä hetkellä? Lähellekään tavoitetta ei ainakaan teoriassa ole päästy , vai onko kanta-arvio osoittautunut virheelliseksi. Talvella, jolloin laskenta toteutettiin, hirvet asustavat monesti hyvin eri paikoissa metsästyskauteen verrattuna.
