Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa se öljyllä lämpiävän kiinteistön alempi hinta johtua pelkästään vuosimallista. Tapasin tänään leveästi hymyilevän kohtuullisen isoa taloa öljyllä lämmittävän kansalaisen ,joka totesi, että lämmitysjärjestelmää ei kannata muuksi muuttaa. On palvellut moitteettomasti vuodesta 1962. Kiinteistön arvo määräytyy todellakin vuosimallin perusteella eikä vm-62 varmasti hinnan suhteen majaile kärkikastissa.
Uudisrakennuksissa öljy on ollut pannassa jo pari vuosikymmentä ,joten tuoreempien talojen korkeampi hinta perustuu pelkästään siihen ja ilmastoperusteilla kikkailtuun öljylämmitteisten rakennusten huonoon maineeseen. Tosiasiassa moni saakin halvalla hyvää , kun ymmärtää ostaa.
On toinen tutkimus Long Iselandin saarelta sadan vuoden ajanjaksolta. Hirviä enimmillään 40 yksilöä/1000 ha alimmillaan luku oli 9. Vain susi ja luonto vaikuttivat kannan kokoon.
Suurimmillaan hirvikanta oli metsäpalojen jälkeen ja pienimmillään, kun ravintoa oli niukemmin tarjolla. Suden vaikutus hirvien kuolleisuuteen oli 10% . Muut syyt olivat vanhuus ja nälkä.
Paikka, josta kerron vastaa olosuhteiltaan Lounais-Suomen olosuhteita. Erona kuitenkin on se, että Suomessa on vallalla ravinnon suhteen jatkuvasti optimaaliset olosuhteet ,jotka esimerkkitapauksessa realisoituvat vasta muutama vuosi metsäpalojen jälkeen.
Tuttu öljyllä lämmittävä naapuri naureskeli partaansa, kun ei ole vaihtanut lämmitysmenetelmäänsä muotivirtausten mukaan. Väitti, että lämmittää halvalla ja vähällä työllä. Meikäläinen laittaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa vähän enemmä puuta uuniin, kun tarvis vaatii. Kele, kun sen öljyllä lämmittäjän ei tarvitse lähteä edes polttopuita hankkimaan😃
Niin, mitä enemmän petoja, sitä enemmän on jätettävä niille syötävää eli hirvikannan on annettava kasvaa. Suomen olosuhteissa katto tulee vastaan 40 hirveä tuhannella-tasolla, jolloin kanta alkaa laskea. Täysin luonnontilaisen hirvikannan minimitaso olisi noin 9 hirveä tuhannella. Suomessa lukema on 3-4. Luontaiselle minimitasollekin on vielä matkaa. Ei oltu edes lähellä sitä, kun hirvikantamme oli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Ko tasolle päästään alle viidessä vuodessa , jos sudet estävät koirien käyttämisen metsästyksessä halusimme sitä tai emme.
Hehheh….Vastikään joku sudensuojelija väitti minulle facessa kivenkovaa, että hirvikolarit ovat vähentymässä ,kun susikanta on kasvanut. Keskustelimme juuri tuosta Ohisalon ja kumppaneiden värkkäämästä valituksesta. Mahdollisista perusteista ja seurauksista.
Metsästäjäparat ovat kahden tulen välissä, kun hirviä on joidenkin mielestä liikaa ja petoja toisten mielestä liian vähän. Pedot estävät kuitenkin läsnäolollaan tehokkaan hirvenpyynnin ja ovat estäneet sen jo paikoin kokonaan. Kuitenkaan pedoista ei ole pitkässä juoksussa kannanhoitajiksi.
Metsästyksen loppumiseen riittää pienikin petojen määrä. Totaalistoppi tulee vastaan ,jos suojelijat saavat petojen määrän sille tasolle, mitä hurjimmissa fantasioissaan tavoittelevat. Yritys sillä suunnalla on kova. Voidaan puhua jopa kiimasta asian suhteen.
Liikenne on kasvanut korona-ajoista ja vahingot luonnollisesti kasvavat myös. Metsästäjille havaintomäärien väheneminen liki 20%:lla tarkoittaa myös sitä, että hirviä on vähemmän. Ei voi suuremmaksi väittää.
Hirviä kaadettiin kuluneella kaudella reilu 41000 yksilöä. Viieme vuonna 3000 vähemmän ja sitä edellisenä 32000. Havainnot vahvistavat kehityksen suunnan ,kun kantaa on leikattu näin voimakkaasti .
On varsin kummallista ,kun valitusta tehtailtiin virheellisillä lähtötiedoilla. Lisäksi vahinkoja aiheuttavien petojen metsästyksen syyksi yritetään väittää vain metsästäjien sairaalloista tappokiimaa ja halua tappaa pedot sukupuuttoon. Petovahingot ja niiden seuraukset vaietaan kuoliaaksi tai vieritetään vahinkoja kärsineiden syyksi.
Ainoa motiivi valitukselle on kostonhimo, kun pieni vähemmistö ei tällä kertaa onnistunutkaan torppaamaan heille epämieluisia päätöksiä. Onneksi elämme demokratiassa. Saa nähdä mitä nämä valituskiimaa potevat seuraavaksi keksivät.
Kuluneella kaudella hirvihavaintoja 2,5/ metsästyspäivä. Kahdella edellisellä 2,9/ metsästyspäivä. Näiden omariistassa näkyvien paikkakunnan kirjaustietojen perusteella kallistun vahvasti mmk:n kannalle. Lähes 200 metsästyspäivää eri puolilla pitäjää antaa varmasti luotettavampaa tietoa , kun sama aika sohvalla.
