Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Hesan yläpuolella myös outoja valoilmiöitä. Liikkuvia valopalloja viime yönä. Samanlaisia ihmettelin viikko sitten katsellessani revontulia. Seitsemän kirkasta valopalloa ( kiinteä valo) lensi kymmenen minuutin sisällä pareittain ja yksittäin taivaalla lounaasta kohti luodetta.
Olisin vielä viikko sitten hyväsynyt valoilmiöiden lähteeksi Muskin satelliitit tai hävittäjien perälieskat, mutta nähtyäni videon Hesan yläpuolelta , tuli muitakin vaihtoehtoja mieleen.
On otettava huomioon, että näiden esimerkkiyhtiöiden metsät kasvavat karuilla maapohjilla,ovat mäntyvaltaisia ja keskimääräinen puustopääoma 120m3/ ha tuntumassa. Noissa olosuhteissakin jk häviää 100-0. Luontaisesta uudistamisestakin on lähes luovuttu menetelmän epävarmuuden ja pidemmän kiertoajan vuoksi.
Jk:ta harrastetaan vain erityiskohteilla. Turvepohjaisissa metsissä ehdollisesti, mutta veikkaan , että sekin villitys laantuu, kun näkevät luonnonvoimien vaikutukset harveikoihin, joissa puiden juuret kasvavat pinnassa ja puuta pystyssä pitävät voimat ovat olemattomat. Pelkästään viime syksy ja tämä talvi on opettanut. Ei tarvise mennä Siperiaan asti oppia noutamaan.
Perkon kommenttiin…
Edellä mainittujen tavoitteiden vaikutus ei näy vielä taseissa. Tavoitteet ovat vain tavoitteita. Yhtiöt pyrkivät kasvattamaan puut hakkuukypsiksi mahdollisimman nopeasti. Kaikki paukut kohdistetaan siihen.
Finsilva myy puuta keskimäärin 460 kiintokuutiota sataa hehtaaria kohden vuodessa. Metsä kasvaa samaan aikaan 525 kuutiota / 100 ha.
Tornatorin vastaavat luvut ovat: myynti 505/100 ha ja metsän kasvu 505m3/100 ha. Tornator ei pyri kasvattamaan puustopääomaa. Metsäpinta-alaansa se kuitenkin kasvattaa tavoitteellisesti.
Nopea kierto on tärkeässä roolissa. Ovat laskeneet, että jos siirretään hakkuita 20 vuotta , olisi kantohinnan oltava tuplat nykyisestä. Tällä hetkellä maksimikiertoaika on 70 vuotta.
Kun puun kasvattaminen hakkuukypsäksi mahdollisimman lyhyessä ajassa katsotaan avaintekijäksi kannattavuuden suhteen, miten jk-harrastajat perustelevat kannattavuutta kasvattamalla yksittäisiä puitaan 20-40 ( kehitys tuon verran hitaampaa eri-ikäisessä metsässä) vuotta kauemmin verrattuna jaksottaisen kasvatustavan käytäntöihin ja lisäksi saavat siitä vanhemmasta puusta vain harvennuspuun hinnan?
Perkolle. ..
Yhtiöiden metsissä ei näy merkkejäkään siirtymisestä jatkuvaan kasvatukseen ellei niiksi lueta säästöpuuryhmäkokojen suurentumista verrattuna aikaan ,jolloin säästöpuut tulivat muotiin.
Toistan vielä että suuryhtiöiden tulokset on tehty tähän päivään asti kasvattamalla puuta jaksottaisella menetelmällä.
Totean Reimalle, että moni asia muuttuu arvaamattomaksi pelkästään sen takia , että puuttuu osaamista, jättää tärkeotä toimenpiteitä tekemättä eikä tunnista riskejä. Olen koettanut antaa oman panokseni siihen , että metsänomistaja tunnistaisi ne riskit ja tekisi tarvittavat toimenpiteet ajallaan, jolloin ne on helpointa toteuttaa kustannustehokkaasti ja niiden vaikutus on mahdollisimman myönteinen kokonaisuuden kannalta.
Reima tuolla kertoikin, että asioita ei yksin kirjoista opita. Kokemus ja oman pään käyttäminen on sallittua. Sitä kokemusta on kertynyt 35 vuodessa toisten metsissä rutkasi enemmän, kun jos olisin kiertänyt omia tiluksia ja toistanut samoja virheitä. Luonnollisesti tietämystä on työn ohessa päivitetty alaan liittyvien kurssien muodossa.
Ehkä olen sitten poikkeava yksilö siinä suhteessa, että en toivo muiden valitsevan niitä huonompia vaihtoehtoja. Sekin sitten lienee outoa, että haluan toiminnan kannolta tehtaalle sujuvaksi. Turhaa työtä on vältettävä . Se aiheuttaa lisää kustannuksia. Tilanne ei muutu ,jos ne epämiellyttävät toimenpiteet jätetään toisten tehtäväksi. Kustannukset maksaa aina joku.Kun jokainen hoitaa oman tonttinsa parhaan kykynsä mukaan ja ajattelee myös muita lenkkejä ketjussa, ollaan jo oikealla tiellä. Joillekin valitettavasti riittää, kun pyöritään vain oman navan ympärillä ja pullassa löytyy rusinoita.
Kysyn Reimalta , tarvitseeko matkustajakoneen lentäjän tai perämiehen omistaa, kone, että osaa lentää tai lääkärin omistaa sairaala, että on pätevä työssään. Moni omistaa asioita ,joista ei ymmärrä tarpeeksi. Omistaminen ei takaa osaamista.
PS. Reimalle…. Omiin ratkaisuihin olen tyytyväinen. Elänyt terveenä ja velattomana 30 vuotta uudessa kodissa ja paikassa, jossa viihdyn mainiosti. Neljä lastanikin ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnasta ja elämä jatkuu. Liika omaisuus olisi tässä elämänvaiheessa vain rasite. Tärkein omaisuus on korvien välissä .
Vegaanivallankumous on jo johtanut siihen, että Helsingissä lihankäyttö julkisissa talouksissa on puolitettu vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna ja nyt tehtiin päätös puolittaa liharuokien tarjonta tästäkin. Vantaalla hehkutetaan saman suunnan puolesta. Pieni vähemmistö onkin tehnyt sopivassa paikassa päätökset enemmistön puolesta. Lihaa ei kielletä. Sitä vain ei enää tarjota. Jos olet näitä ryhmiä vastaan , olet joko tyhmä tai rasisti. Sama porukka on yhteisessä rintamassa kieltämässä hakkuut ja rapauttamassa vientiteollisuutta luonnonsuojelu-uskonnon varjolla.
Motokuskin roolissa on ollut helppoa vertailla sitä ,miten eri menetelmät tuottavat tulosta. 35 vuotta sitä lajia yksityisten ja yhteisöjen mailla antaa kohtalaisen kokemuspohjan. Metsän uudistamistyöt ja jatkohoito ovat myös tuttuja työlajeja. Se on toki tunnustettava, että saamieni kokemusten perusteella olisi kannattanut olla aktiivisempi. Jatkuvannkasvatuksen harsintarääseiköt onnistuin kuitenkin saamaan kasvukuntoon. Puuta niissä on jo moninkertainen määrä verrattuna lähtötilanteeseen.
Edellä kerroin julkisia tietoja tuloksista isompien toimijoiden kohdalta. ( Lainattu viimeisimmän Metsälehden uutisista) Harjoittavat ( tähän asti ovat harjoittaneet) metsien kasvatusta tasaikäisinä ja tulokseta ova peräisin sen ajan tuotannosta. Tehokkuudesta tinkimättä luontoasiatkin otetaan huomioon suurten toimijoiden kohdalla huomattavasti tunnollisemmin yksityiseen sektoriin verrattuna. Siitä huolimatta tulokset ovat huomattavasti paremmat verrattuna yksityisiin keskimäärin ja jatkuvapeitteisen menetelmän kohdalla erityisesti.
Tuolla yhdessä kommentissa kerroin, miten 70- vuotias, ehkä jopa alle, järeä männikkö oli hakattu kuluneen talven aikana ja aukko odotti jo eilen mätästettynä uusia taimia. Ei jätetä uudistumista sattuman varaan. Toimenpiteet tehdään ajallaan ja näillä keinoilla varmistetaan se, että maapohja tuottaa optimaalisesti. Nopea kierto pitää siitä huolta. Puita ei tarvitse kasvattaa sataa vuotta, kun hakkuukypsyys saavutetaan jo 45- 70 vuodessa. Homma toimii, kun tuotantokoneistosta pidetään huolta. Puuta riittää tasaisesti tulevillekin sukupolville. Toki osaavat yksityiset metsänomistajat pystyvät vielä parempaan ,kun tarvitsee huolehtia pienemmistä pinta-aloista. Toimenpiteet on helpompi ajoittaa juuri oikeaan aikaan. Taimikonhoidon viiveet aiheuttavat työn osalta kasvua 10% vuodessa eikä kulu montaa vuotta, kun puuston kasvukin alkaa taantua.
Nuo tuottoprosentit ovat kyllä puhtaasti jaksottaisen kasvatuksen ansiota. Realisoitu puutavara on peräisin aikakaudelta, jolloin jatkuvasta kasvatuksesta ei edes keskusteltu. Mikäli jatkuva yleistyy, eivät tuottolukemat ainakaan nouse. Eri-ikäiskasvatukseen siirrytään vain ”yleisön pyynnöstä”= painostamana. Taloutta sillä ei kohenneta. Onneton yritys kiillottaa kilpeä.
