Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Putin ja Trumpkin löytävät aina syylliset muualta itse tekemiinsä virheisiin. Niin myös Perko.
Vuosi sitten koin pyörälenkillä melkoisen yllätyksen, kun useasti käyttämäni kylätie oli poikki ja vettä virtasi uomassa valtoimenaan. Ylitys onnistuisi vain traktorilla. Autolla turha yrittää. Kaiken lisäksi kesä oli kuivin miesmuistiin.
Soitin kunnan tieasioista vastaavalle virkahenkilölle ja ongelma poistui muutamassa tunnissa. Epäilin aluksi ,että mahtoiko laittaa vanhan ukon höperehtimisen piikkiin koko ilmoituksen. Eihä näin kuivaan aikaan voinut olla tietä katkovia tulvia. Ei ollut satanut viikkoihin. Majavan touhuja kuiva kesä oli vain lisännyt. Se oli rakennellut kaikessa rauhassa mittavan padon joen yläjuoksulle ja saanut aikaan melkoisen järven. Aiemmin sen syntyminen oli estetty patoa purkamalla. Nyt jouduttiin turvautumaan kovempiin konsteihin, joiden seurauksena kylätie katkesi kahdesta kohtaa yhdellä rysäyksellä. Melkoinen kelmi tuo majava. Joutaisi poistaa eläinkirjosta koko otus.
Yksi hehtaari ei kelpaa koealaksi. Metsätilat pinta-alaltaan 50-100 ha antavat jo kattavampaa aineistoa vertailujen tekoon. Perkon sadut ovat peräisin hyvin pienistä otannoista ja niiden todistusarvo menetelmän toimimisesta on lähes 0. Vertailujakson pituuskin tulisi olla vahintään 50 vuotta. Mieluummin sata. Puun myynnit, metsänhoitokulut ja todellinen puustopääoman muutos tuona aikana on käytävä ilmi todenmukaisen kuvan saamiseksi.
Täälläkin on ollut esillä tilakohtaisia tuloksia pidemmältä ajalta sellaisiltakin tiloilta, joilla on siirrytty jatkuvasta kasvatuksesta jaksolliseen malliin. Samaan aikaan puustopääoma on tuplaantunut siitä huolomatta, että on myyty enemmän puuta verrattuna siihen ,mitä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä olisi ollut mahdollista irrottaa metsästä. On syytä huomioida sekin, että jk puolella puustopääoma olsi samaan aikaan vähentynyt jopa sille tasolle, että olisi ollut pakko tehdä aukkoja ja istutuksia uuden kasvun turvaamiseksi. Se ei olekaan helppo projekti ,kun kuntta on paksu ja heinikko vahva liian harvan puuston jäljiltä. Pahimmat skenaariot uudistamisen työläydestä ovat peräisin juuri noista tilanteista.
Puu palaa iloisesti paikallisessa lämpölaitoksessa ja tuottaa yhteistä hyvää. Lisäksi lähitienolla on vireillä kolme datakeskushanketta, pari akkuvarastohanketta ja suunnitteilla on myös yksi tuulivoimapuisto. ”Luonnollisesti ” nämä hankkeet vaativat toteutuessaan tiestön ja sähköverkkojen vahvistamista. Maisemat muuttuvat. Sekin tuore aukko, jonka puustoa olen aikanaan harvennellut , muuttuu käyttötarkoitukseltaan aivan toiseksi. Myös aikanaan turvekentäksi avohakattu suo saa mahdollisesti katteekseen aurinkppaneelit. Siinäkin talkoissa olin mukana ja tuskin aavistin vähääkään , mitä alueella vuosien kuluttua mahdollisesti tuotetaan. Näin muuttuu maailma.. jarrumiehenä en kuitenkaan halua toimia. Käytetään mahdollisuudet, jos niitä tarjotaan.
Visalle totean, että kokopuuna tapahtuva korjuu on risujen keräilyä ja korjattava puuaines liian pientä.
Tunnistan numpin tilanteen. Jos raivataan syksyllä männyntaimien päältä etukasvisia lehtipuita, jotka ovat jo ehtineet varjostaa, on hirvien vierailu todennäköistä. Jos tehdään raivaus ennen, kun lehtipuu ehtii etukasvuseksi ja keväällä, homma toimii paremmin. Mäntyyn muodostuu haitta-aineita eivätkä sahatut kuivuneet kannot ja leikkauspinnat toimi hajuhoukuttimina. Raivataan männiköt keväällä ja kuusikot syksyllä.
Ihan samaa olen kertonut koko ajan, mitä Nostokoukku on todennut ja mitä Finsilvan metsänkäsittelyohjeet merkitsevät käytännössä. Sekapuustoisuuteen pyritään , säästöpuita jätetään, luontokohteet huomioidaan, mutta hoitohommat tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaina myös kyvökohteilla. Niilläkään ei kasva energiarisukkoa. Risut raivataan maahan. Laitoin aiheesta lukuisia kuviakin, mutta sillä kertaa hoitomalli ei jostakin syystä mahtunut Visan pirtaan. Jos nyt mahtuu, hyvä niin.
