Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Voihan sitä toki uudistaa kylväenkin, mutta se tietää enemmän raivaussahatöitä. Lylvötuppaatkin on harvennettava heti, kun suinkin mahdollista. Työmäärä lisääntyy 10% vuodessa. Energiapuuta ei kannata kasvatella ollenkaan.
Minäkin kävin juuri valmistelemassa lähes lehtipuuvapaan tulevaisuuden leimikon syntymistä tekemällä ”aavistusvarhaisperkauksen” taimikkoon. Ei mennyt kymmentä litraa bensaa hehtaarilla. Riiti kolme, vaikka kasvipaikka kohtalaisen rehevää. Suosittelen muillekin.
Energiapuukasoja on sen vuoksi vähän, koska energiapuuhakkuut ovat totaalisesti seis . Eihän kymppipykälän kohteeksi parksi kuukaudeksi muuttuville lehtipuuvaltaisille kohteille uskalla mennä kukaan, ei edes lähelle, tekemään hakkuita. Kolahti kipeästi energiapuoleen, kuten pelkäsin. Pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiselläsaatiin yksi korjuukelpoisuusluokka lisää pirstaloimaan hakkuukokonaisuuksia ja lisäämään korjuukustannuksia.
Paikkakunnallamme eletään siinä suhteessa huomista jo tänään. Parissa viikossa on uutta pysyvää reikää lähimetsiin tullut hehtaaritolkulla ja lisää on luvassa.
Lukijoiden kuvissa vasta esimakua ”vihreän siirtymän” vaikutuksista luontoon Visan kommenttiin viitaten. Samalle paikkakunnalle suunnitteilla 6 tuulimyllyä , sähkövarasto ja 2 datakeskusta! Tulokset eivät näy parvekkeelle, mutta pienen kylän maisemassa muutokset huomaa. Pelkkää pyväspuistoa koko kylä. Pysyvästi! Sitten vihreät itkevät aukoista, joita tehdään talousmetsiin ja aiheutetaan muka luontokatoa, vaikka paikalla on hetkessä entistä paremmin kasvava uusi metsä.
Luontoarvot eivät jostakin syystä kärsi, kun kaivurit mylläävät maata jokiuomissa ennallistamistoimissa, mutta se on maailmanloppu ,kun metsäkone ajaa yhdestä kohdasta vastaavan joen yli. Se onkin jo miljoonaluokan vahinko!
Olen jo lähes 20 vuotta varoitellut, että havupuutaimikkoon ei kannata jättää liikaa lehtipuuta ja että ylimääräiset kannattaa poistaa ennen, kun ne ovat miehen mittaisia. Ei ole pelkoa suojelun vaikutuksista ja metsä voi kasvaa rauhassa. Ei kannata odotella metkaehtojen täyttymistä. Voi kulua enemmän rahaa ja suojeluväki saa tekosyyn estää tarpeellisia toimenpiteitä. Aloitetaan ”aavistushakkuut” tekemällä raivaukset aikaisemmin.
Ja mitä tapahtuu pesintäaikaan täytetöinä tehtäville energiapuuhakkuille. Niiden hommien sesonkiaika oli juuri silloin ,kun pesimäaika oli kiivaimmillaan. Linnut visersivät kilpaa, kun lehtipuuvaltaisia hoitamattomia pöpelikköjä koetettiin saada kuntoon.
….ja pesimisaikaisten hakkuiden rajoittamistoimien seurauksena puolet metsäkoneista seisoo ja kuljettajat ovat pakkolomalla. Oma veikkaus on ,että nohevimmat kuskit etsivät jo kuumeisesti töitä muilta aloilta.
Siitä ” halvasta” kuidusta jalostetaan kuitenkin tuotteita, joiden arvo on 10 miljardia eli 5/6 metsätaloustuotteiden vuosittaisesta kokonaisviennistä. Mekaanisen punjalostuksen tuotteista saamme vain 2 miljardia. Jatkuvan kasvatuksen tukeista vain murusia, joista kansantalous ei paljoa kohene.
Perko voi jatkaa itsensä pettämistä, mutta on aivan turhaa yrittää johtaa muita harhaan.
On se kumma, että Perkon ”mallinnuksien” tuloksena pitäisi löytyä enemmän uskottavuutta, kun toisten käytännössä saavutetuilla mitatuilla tuloksilla. Minäkin olen niin monta kertaa joutunut toteamaan motolistan tulosteista, että jk- lla ei tule autuaaksi. Puita hehtaarilta kerty todella niukasti, eikä laadullakaan voi kehuskella. Ja mikä pahinta, uutta kasvustoa ei ole tulossa tasaisesti. Jonnekin ei ollenkaan ja harvoihin paikkoihin liiaksi. Pääsuunta on, että puuton ala lisääntyy.