Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Suositukset ajourien leveyksien suhteen on laadittu aikakaudella jolloin, koneet olivat yleisesti nykyistä kapeampia. Kantavuuden parantamiseksi tarvitaan myös telat ja teloilla laajennetaan korjuumahdollisuuksia niin , että entisistä talvikohteista tulee monesti kesäkorjuukelpoisia eikä kohdetta tarvitse pilkkoa ja toteuttaa korjuu eri reissuilla. Kun alle laitetaan metriä leveät ( tai yli) telat, tarvitaan yli 4 metriä leveät suorat urat ja mutkissa leveyttä tarvitaan viisi metriä.
Mönkkärillä voidaan harrastella pieniä määriä puuta tien varteen, mutta varsinaisen puuhuollon kannalta mönkijän merkitys on mitätön. Sen varaan puunkorjuuta ei kannata jättää tai hommat jäävät tekemättä.
Vähintään keskiraskas metsäkone on käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto puunkorjuussa. Sen tosiasian kanssa on vain opittava elämään. Uratkin on tehtävä sellaisiksi, että kalusto mahtuu niitä pitkin kulkemaan. Tinkimien uraleveyksistä tietää vain pilkkoja puihin ja nirhautumia juurten niskoihin. Ura tehtävä lisäksi kerralla siihen kuosiin, että sitä ei tarvitse myöhemmin levittää. Levennyksen seurauksena saattaa syntyä ammottava aukko.
Tasan eivät käy onnen lahjat (Tolopaiselle) Paikkakunnan hirvenmetsästäjien tekemien havaintoilmoitusten perusteella hirvikantaa ei voi kehua runsaaksi. Yhdellä porukalla kuuden metsästyspäivän osalta havaintoindeksi on 0,7/ päivä. Toisella kahdeksan päivän jälkeen 1,25/ päivä . Seurojen keskiarvo 2,6.
Saalistilaston perusteella vain hieman yli puolet jaetuista pyyntiluvista on käytetty. Pankkiluvat mukaan lukien lupia on vielä yli puolet jäljellä.
PS. Kaadetut hirvet lasketaan havainnoiksi.
Sitäkin on syytä miettiä, kuinka halukkaita puunostajat ovat ryhtymään kauppoihin epärealistisia odotuksia hautovien asiakkaiden kanssa. Kun homma on tuomittu epäonnistumaan ,kauppa jää usein tekemättä. Mainehaittaa epäonnistumisesta ei haluta ottaa. Jk- puille on näin ollen niukasti ostajia tarjolla. Kilpailua jk- leimikoista tuskin syntyy. Nämä kaksi jk-fania tällä palstalla ovat haihduttaneet taatusti viimeisetkin ostohalut pilviä hipovien odotustensa ja jääräpäisyytensä seurauksena yhtiöiden ostotoimihenkilöiltä.
Tuota kannattaa pohtia vasta siinä vaiheessa ,jos todetaan ,että kyseessä on suositusten( ei mekaehtojen) mukaisesti hoidettu taimikko. Hoitamattomuuden tuloksena on pilattu monta taimikkoa totaalisesti. Niissäkin tapauksissa kehutaan, että on saatu aikaan erinomainen energiapuukohde ,vaikka palsta saa jäädä toimenpiteen jälkeen odottamaan suosiolla päätehakkuuta. Näissä tapauksissa keskustellaan aivan eri mittaluokan vahingoista verrattuna siihen, että hirvi käyttää taimikosta muutaman latvuksen elintoimintojensa ylläpitämiseen. Taimikon totaaliset tuhot hirvien aiheuttamina ovat perin harvinaisia ja toistuvat sitkeästi yleensä samoilla alueilla oli hirvikanta suurempi tai pienempi.
Olen vähän skeptinen sen lain voimaantulon suhteen. Ihmetyttää sekin, miksi muita suurpetoja ei otettu mukaan käsittelyyn. Selvää vastuunpakoilua päättäjiltä. Nythän karhutouhut ova jäissä vuosia ,jos mitään ei tehdä .
Karhusta saattaa muodostua sietämätön ongemä, jos kantaa ei leikata nopeasti. Kannattaa pitää mielessä ,että karhukanta kasvoi ripeästi metsästyksestä huolimatta. Nyt kasvua ei rajoita mikään. Puuttu ainoastaan huono marjavuosi, jolloin karhuperheet rynnistävät ihmisasumusten liepeille ravintoa noutamaan . Siinä tilanteessa on leikki kaukana ja maaseudulla ulkonaliikkumiskielto. Kotieläinten laiduntamista ei voi edes ajatella. Maaseutu saadaan tyhjennettyä viimeisistäkin asukkaista ja valitettavasti siihen riittää tällä hekellä olla tekemättä mitään. Tulevaisuudessa tekemistä riittää, kun ongelma räjähtää käsiin.
PS. Olen ollut soutamassa Kiken kanssa samassa kirkkoveneessä. Toivoisin häneltä samanlaista tarmoa ja periksiantamattomuutta ,jota hän osoitti kiskoessaan airoja myös siinä, että laittaa asiat kuntoon petokysymysten kohdalla.
Eipä se emä paastoa, mutta kanta on yhtä syöjää pienempi verrattuna siihen ,että ammutaan tappipää kahden suositukseen kirjatun vasan sijaan. Ongelmahan on syntynyt pääosin siitä, että vasakiintiötä siirretää kohdistumaan aikuisiin hirviin , jotta kaikki pyyntiluvat saadaan käytettyä. Jos vasoja on vähän ,eikä niitä saada saaliiksi, olisi se tappipääkin jätettävä ampumatta.
Kaatokiintiökin on vain ohjeellinen. Kaikkia lupia ei ole pakko käyttää ,jos näyttää siltä , että jäävä kanta on jäämässä liian alhaiseksi. Toisaalta pankista saadaan lisälupia varsin vaivattomasti , jos kehitys etenee toiseen suuntaan. Yhteisluvan ”puolivälin palaverissa” tehdään yleensä lopulliset päätökset lupien käytöstä alkukauden havaintojen perusteella. Luke tarjoaa myös eväitä päätöksien tekoon julkaisemalla reaaliaikaisen kannan verotusennusteen ja suositukset ,jotka on laadittu metsästäjien alkukauden havaintojen pohjalta .
