Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Männyn taimikkoon ei kannata antaa kehittyä mitään ylimääräistä tai vieraita riittää. Kannattaa keskittää voimat niihin toimenpieisiin ,joiden avulla taimien latvat ovat mahdollisimman lyhyessä ajassa neljässä metrissä. Sen jälkeen hirvi onkin jo taimikossa hyötyeläin syödessään sivuoksia ja tekemällä pystykarsintaa.
Kuusen kohdalla voin sanoa omasta kokemuksesta, että hirven läsnäololla oli pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Säästivät vaivaa, kun pitivät haapavesakon ja muun ylimääräisen lehtipuun kurissa. Kertaraivaus riitti. Hirvi ja kasvuston sulkeutuminen pitivät huolen jatkosta. Tosin on mainittava, että hirviä oli tuohon aikaan huomattavasti nykyistä enemmän. Omilla maillakin vähintään yksi jatkuvasti. Enimmillään kymmenen.
Kun myy energiaksi kuitupuun mittavaatimukset täyttävää tavaraa motomitalla, ei ole ongelmia. Kokopuuna korjatun tavaran korjuu onnistuu vain hyvällä tuurilla eikä lopputoksesta ole takeita.
Kannattaa miettiä sitäkin ,miten niille yrittäjille kävi, jotka ostivat ja korjasivat energiapuut ja satsi jäi käsiin, kun kauppa tyssäsi. Nyt varmaan kauppa käy, mutta tilin siirtyminen vuodella vie monelta yritykseltä jalat alta.
Enemmän parantaisi kannattavuutta ,jos joukkokäsittelyominaisuutta ei olisi, puusto olisi kookkaampaa ja rungot käsiteltäisi normaalisti yksinpuin. Joukkokäsittelyn vaatima systeemi on oikea vikapaikkojen saaristo ,joka teetti runsaasti ylimääräistä työtä letku- ja kaapelirikkojen muodossa. Ominaisuutta ei tarvittu kahdessa viimeisessä motossa kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Koura olisi ollut yksinkertaisempi ilman joukkokäsittelyominaisuutta ja paikat helpompi suojata ,kun tietyt toiminnot olisi ollut mahdollista toteuttaa yksinkertaisemmin. Puiden mittaukseenkin riittäisi pelkkä moto. Joukkokäsitelty puu on mitattava erikseen kuormainvaakalla ja mittauksen tulos riippuu siitä, onko kertoimet arvattu oikein. Motomitalla ei tarvitse arvailla.
Kun th:t tehdään kunnolla ja ajallaan,ei muodostu tarvetta kunnostaa nuoria metsiä raivaussahaa isommilla välineillä ennen varsinaisia harvennuksia. Kun toimitaan oikein ,yksi jännitysmomentti jää pelistä pois eli löytyykö risukkoon tulijoita ja kuinka pilalle puusto ehtii mennä siihen mennessä , kun joku puista kiinnostuu.
Energiapuu korjataan tänä päivänä muiden hakkuiden yhteydessä ja niillä koneilla , joilla koko puukaupan puut korjataan.
Käytännössä usean puulajin pikkukauppojen kuidut päätyvät suoraan energiapuukasaan. Sitä ei juurikaan tehty , kun avasin tämän keskustelun. Kehitys on edennyt toivomaani suuntaan. On opittu, että moto ei ole raivaussaha.
Ja miksi kasoissa on pieniläimittaista kokopuuta? No siksi, että kouitupuun latvatkin ovat päätyneet pinoon. Normaalisti latvukset jäävät metsään.
Aloin osallistua keskusteluihin samoihin aikoihin nykyisen ”Visakallon” kanssa käyttäen useampaa eri nimimerkkiä. Vuonna 2012 uudistuksen yhteydessä otin nykyisen nimimimerkin käyttööni.
Mieliin muistuu maat.metsät- ministerin Sirkka-Liisa Anttilan lause, jossa hän kehotti pitämään hatuista kiinni. Niin nopea kehitys oli edessä.
Samoihin aikoihin Metsä-lehdessä muistutettiin ,että taimikonhoidon työkustannus kasvaa 10% vuodessa työn viivästyessä. Tästä olen itsekin aina välillä muistuttanut ja viimeaikoina huomannut , että viesti alkaa vähitellen mennä perille ja muuttuu sanoista teoiksi. Energiapuutohukin alkaa, mennä oikeaan suuntaan, kun varoitukseni siitä ,että taimikoita ei kannata pilata kasvattamalla seassa energiapuuta on vihdoin ymmärretty. Moni tosin on huomannut ongelmat pidemmän kaavan eli kantapään kautta.
