Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Makarov voisi aloittaa sen hirvien laskemisen… näin aluksi. Sitten tiedetään ,tarvitaanko toimenpiteitä. Voit tietysti hoitaa sen kannan vähentämisenkin ,kun tunnut osaavan paremmin.
Esitykseni voivat aivan hyvin olla lapsellisia. Pääasia ,että ratkaisut toimivat. Sille ei voi mitään ,että kaikkien ymmärrys ei tunnu riittävän niitä toteuttamaan.
Tavoitekannasta…
Mitähän hirvitalousalue Uusimaa kahdelle kuuluu? Luken lentolaskennan perusteella vuosi sitten määrittämä hirvikanta poikkesi kolme yksilöä tuhannelle ylöspäin metsästäjien antamasta arviosta. Metsästäjät 5/1000 ja Luke 8/1000. Kaatotavoitteet kuluneelle jahtikaudelle asetettiin Luken arvion pohjalta. Metsästäjät näyttävät kannan leikkaamisen sijaan metsästäneen aivan entiseen tahtiin alle yhden hirven tuhatta hehtaaria kohti. Liekö kolme susireviiriä alueella aiheuttanut haasteita tai johtanut varovaiseen toimintaan?
Olisi mielenkiintoista tietää ,mikä on Luken esittämä kanta-arvio hirvien kohdalla tällä hetkellä? Lähellekään tavoitetta ei ainakaan teoriassa ole päästy , vai onko kanta-arvio osoittautunut virheelliseksi. Talvella, jolloin laskenta toteutettiin, hirvet asustavat monesti hyvin eri paikoissa metsästyskauteen verrattuna.
Raivauksen ajoittaminen mainitsemaani aikaan perustuu puhtaasti biologiaan. Versojen kehitys on niukkaa, kun juurten vararavinteet on käytetty lehtien ja rungon kasvattamiseen. Juuriston kasvattaminen alkaa myöhemmin. Uusintakäsittely seuraavana kesänä lopettaa versojen syntymisen ainakin vanhoista kannoista.
Tarkoitus on vähentää raivauksiin käytettävää työmäärää kiertoajan kuluessa ja siihen intensiivinen alkuvaiheen toiminta on hyvä lääke. Samalla pienenee riski joutua hirvivahingon kohteeksi. Tämä on hyvin ajankohtainen aihe , koska metsästyspaine on alenemassa metsästäjistä riippumattomista syistä.
Aina ,kun hirvikanta on alhainen ja vasahavaintoja kertyy vähän ,naaraita säästetään. Näin on ollut tähän asti ja tulee olemaan jatkossakin. Voi miltei väittää, että kyseessä on vakiintunut käytäntö. Siinä tilanteessa varovaisuusperiaate ottaa vallan . Ei ole sen ihmeellisemmästä asiasta kysymys.
Pääpaino mielipiteilläni on ollut siinä ,että hirvien kannalta olosuhteet ovat olleet suotuisat. Ruokaa ja suojaa on riittänyt. Keskimäärin kulutetut yhdeksän bensalitraa hehtaaria kohden tarkoittaa aivan selkeästi ,että poistettavaa on ollut reilusti.
Tuore mielipidekirjoitus Maaseudussa vahvistaa käsitystä ,että raivaussaha on hyvä väline hirvivahinkojen ehkäisyssä. Kirjoituksessa suositellaan aktiivista otetta raivaussahan sarviin suurmetsänomistaja Kujalallekin ja kehotetaan jättämään valitukset vähemmälle.
Ei varmaan kovin montaa ,kun on yritetty olla varovaisia. Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa kerrotaan , mitä metsästäjät ovat yleisesti mieltä petoasioista. Jos kolmannes on aikeissa pidättäytyä metsästyksestä petotilanteen takia ei ole kyseessä aivan pieni juttu. Yli 90% /4500 kyselyyn vastanneista oli tyytymätön vallitsevaan petopolitiikkaan. Lähes puolet haastatteluun vastanneista kokee petojen haittaavan metsästystä tällä hetkellä.
Siinäpä pohtimista ,miten korvataan metsästäjävaje. Kun koiranohjaajat laittavat koirat vapaalle eivätkä hanki uusia, on edessä totinen paikka. Ilman koiraa ei metsään ole muitakaan halukkaita. Meikäläisenkin helppo viedä viimeisetkin tuliluikut sulatettavaksi.
Mitenkäs Anneli kuvittelee ,että naarasvoittoinen verotus onnistuu yleisellä tasolla ,kun ei ole joka paikassa onnistunut tähänkään asti. Vaikeuskerroin lisääntyy ,jos kolmannes metsästäjistä jää kotihommiin. Jos porukalla on vain yksi koira ja petouhka suuri , painelee koko seurue telakalle odottelemaan ongelman ratkaisua. Osa lopettaa kokonaan. ”Maastullin” uutinen metsästäjille järjestetystä kyselystä on karua luettavaa. Tulos ei mikään yllätys ainakaan minulle.
