Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Suuttimien säädöt ensin paikalleen.Stefojen vuoto sopisi taudinkuvaan.
Kuusentaimikkoa harvensin raivurilla,3 tankillista poltin.Paljon tuli ynnäiltyä minkä otan,minkä jätän,taimikot pituudeltaan 1-4m,ei juurikaan lehtipuuta.Raivurina vanha Stihl 480,kylmänä joutuu 5-10 kertaa nykimään käyntiin,lämpimänä laakin peli
Gla kirjoittaa:>Vanhinko ei ole pelkästään nykyisen puuntuottajan, vaan myös seuraavien sukupolvien ja koko suomalaisen luonnon monimuotoisuus.<
Lisäisin että hirvivahingot ovat erittäin merkittäviä kansantaloudellisesti.Laatupuu vähenee….hirvipolitiikka on täysin vastuutonta.Ilkka Kanerva sai ehdolisen tuomion kun oli teoreettinen mahdollisuus tehdä virhe,hirvituhoissa löytyy näillä periaatteilla varmasti syylliset
Aloittajalle sanoisin,että valjaisiin kannattaa kiinnittää huomiota,ne ostaisin parasta laatua.Huskin parhaat valjaat ovat hyviä.Esim oman Sthl 480:n mukana tuleet valjaat kohtalaiset.Isommalle miehelle ne ovat kuitenkin säädöiltään puutteelliset
Suorittava porras kirjoittaa:”Viivyttely aukon istutuksessa ja muokkauksessa aiheuttaa alueen heinettymisen. Tämä on yksi askel lähemmäksi mahdollista hirvituhoa.Toinen askel on , että jätetään taimikon tärkein hoitovaihe ,varhaisperkaus, tekemättä. 90%:lla uudistuspinta-aloista ei ole tehty varhaisperkausta . Heinää ja risua siis riittää yllin kyllin hirvien märehdittäväksi.”
Pitkälle samat kokemukset.Vielä 90-luvun alussa oli suositus jättää männyntaimikkoon lehtipuuta laatua parantamaan.Männyntaimien kanssa saman mittainen koivupusikko tosiaan piti männyt hento-oksaisina ja laadukkaina.Nyt kun alle metriset männyntaimikot pitäis raivata täysin lehtipuista vapaaksi ,männyt saavat liiaksi valoa ja osa taimista alkaa kehittyä ”räkäpuuksi”.Olen 60-luvulta lähtien ollut metsänhoidossa mukana ja en esim 70-luvulta muista kenekään puhuneen hirvien aiheuttamista taimikkovaurioista.60-luvulla tehtiin jo aukkohakkuita ja uudistamiset tehtiin yleensä männylle joko kylväen tai paljasjuurisia istuttaen
Mielestäni hirvikanta on nykyään liian suuri,tulee liiaksi taimikkovauroita.Ei hirvet sukupuuttoon kuole,vaikka kantaa pienennettäisiin järkevän metsän hoidon vaatimalle tasolle.Taimikoiden hoidossa on huolestuttavia laiminlyöntejä,jotka tulevat aikaa päälle omistajille kalliksi.Mutta,jos kaikki metsät hoidettaisiin hyvin,niin jonkun taimikossa ylisuuri hirvikanta kuitenkin ruokailisi>Taas täällä pöyhitään vanhoja ja ummehtuneita hirvivahinkotilastoja. Viimeisimmät tilastot osoittavat kiistatta vahinkojen laskeneen jyrkästi sekä metsissä , että liikenteessä . Yli 90% metsänomistajista ei tunnu välittävän hirvistä eikä taimikon kasvusta vähääkään , kun jättävät taimiot pusikoitumaan ja tuhoutumaan joko hirvien avustamana tai ilman. Loput 10 % hoitavat taimikot ajallaan ja kärsivät harvoin hirvivahingoista…ja lopuksi … jos taimikoissa on hoitorästejä , on hirvivalitus aiheetonta<
Aika polleeta puhetta,hirvipolitiika on ollut vuosia täysin kuralla,elukat ovat raiskanneet metsiä,olisi häpeämisen paikka metsästäjillä ja Valtiovallalla
Lukaisin VTV:n raportin 100/2005 loppupäätelmät sivulta 39 ja paljon ovat tarkastajat nähneet hirvipolitiikassa mätää,mitä eivät poliitikot kuitenkaan ole korjanneet.Kansanedustaja Irja Tulonen(Kok) teki n 10v sitten hirvivahingoista eduskuntakyselyn,mutta Lipposen hallituksen salkuton maatalousministeri esti asian käsittelyn.Mitkähän oli ministerin motiivit?
Antonin puheet holtittomasta hirvieläinlaidunnuksesta tuntuvat tosilta.Asian myös havaitsevat päivittäin metsissä liikkuvat
Pirkanmaalla viimevuorokausien keskilämpö n +6 astetta,joten paikallinen itiökehitys vielä niukkaa,ehkä ilmavirtausten mukana kulkeutuu.Muutenkin kevät ainakin vikon”myöhäisessä”
Olen ollut huomaavanani ,että jos perkaa toisen kerran jo seuraavana vuonna,niin vesakon kasvuvauhti hiljenee
Yhden kuitupuupöllin kuuset ovat jo vaarassa saada maaannousemasienitartunta.