Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy taas toistaa se kokemukseni Yrjö Norokorven ohjeilla 8 vuotta aiemmin harvennetusta jk-metsästä, johon ei ollut tullutuusia taimia. Jos sana puumäärä olisi hakattu aukoksi ja istutettu, niin siinä kasvaisi 3-4-metrinen taimikko.
OLen kuviin joskus laittanut parista kohteesta vertailun siitä miten aukko kasvaa verrattuna harsintaan. Kyllä ero on huima.
Jotta kuusi taimettuisi hyvin, niin maapohjan pitää olla varsin kostea. Eri asia on taas vielä kerran, että mitä iloa siitä on. Saadaan vain huonosti kasvavaa lahoaltista kuusikkoa. Ei mäntyjä, ei koivuja
Kerran etsittiin Ely-keskuksen edustajan kanssa liiturihavaintoja kahdesta meidän mielestämme ideaalista paikasta. Toiseen oli joku vienyt pöntökin. Ei löydetty papanoita. Eikä lähelläkään ollut tehty aikoihin hakkuita.
Uskon kyllä, että joillakin metsäalueilla liiturin saattaa harvinaistua petojen vuoksi. Meidän metsiin on joku tuonnut viirupöllön pönttöja, joita tervehdin ilolla. Pöllöt pitävät liiturikannan kurissa. Tietysti myös näädillä ja kanahaukoillakin on osuutensa.
Samainen asiantuntija kertoi, että parhaat liituriesiintymät ovat valtateiden varsilla ja asutuksen tuntumassa. Voi olla, että pedot kaihtavat niitä alueita. Voi olla myöskin niin, ettei pöllö paikallista liiturin syöntiääntä liikennemelun seasta.
Tämä 5 %:n tuotto perustuu käyttämämme asiantuntijan ohjeeseen ja kuten sanottu se on testattu perintöverotuksessa.
Jako-osuuksiin ei tietenkään voi yhteismetsän arvo perustua. Sen sijaan kyllä pitkäaikaiseen verotettavaan tulokseen, mikä ottaa siis huomioon todellisen tilanteen.
Osuuksien kauppahinnat voivat vaihdella muista kuin metsätaloudellisista syistä. Esimerkiksi osakkaalle kuuluva metsästysoikeus saattaa nostaa ainakin pienissä erissä tehtävien osuuksien hintaa hyvinkin merkittävästi.
Näin sanoo Yhteismetsälaki:
Yhteismetsällä tarkoitetaan tässä laissa kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.
Koska osakkaista puhutaan monikossa, niin minimimäärä osakkaita on 2.
Vielä selvennykseksi kiinteistöteknillinen juttu. Kun yhteismetsä perustetaan, niin tila jaetaan ensin määräosiin, joista muodostetaan ns haamutilat, jotka ovat yhteismetsän osakkaita. Näitä tiloja voidaan sitten sitten lohkoa pienemmiksi tiloiksi, myydä tai pantata. Tämä ei vaikuta mitenkään yhteismetsän toimintaan.
Sitten on aiemmin perustettaja yhteismetsiä (esim Kuusamon yhteismetsä) , joissa se yhteismetsäosuus on liitetty normaaliin maarekisteritilaan.
Tuottoarvolaskentaakin pidetään toisijaisena tapana. Korkokantaa ei ole ilmoitettu missään, mutta käyvälle arvolle tulisi laskea 5% tuotto jos tuottoa ei muutoin pysty arvioimaan.
Juuri näin. Pitää laskea osuuden arvo tuon 5 %:n mukaan, koska ei ole osuuksista tehtyjä kauppoja, joihin perustaa niiden arvo.
RR:lle sanoisin, että yhteismetsällä on aina useita osakkaita. Ei yhteismetsän toimintaa ohjata yhden osakkaan perintöveron välttämiseksi.
Yleisesti sanoisin, että verojen välttely johtaa hyvin usein epätaloudellisiin tuloksiin.
Yhteismetsässä päättää enemmistö, jolloin kukaan yksityinen omistaja ei voi päättää. Siksi se on immuuni monenlaisille ideologioille.
Perintöverotusarvon laskeminen on tuottoarvomenetelmällä tosi yksinkertaista. Tarvitaan 5 vuoden tilinpäätökset ja käytetään verottajan hyväksymää tuottoprosenttia, joka on 5.
Mikä on sitten myydessä tai omaisuutta jaettaessa oikea arvo? Ei sellaista ole. Rippuu niin monista tekijöistä. Ymmärtääkseni Yhteismetsälaki ei velvoita hoitokuntaa mihinkään arvonmäärittelyyn, mutta ei myöskään kiellä. Timo Heikin esimerkissä tuntuisi olevan tavoitteena perintöverotusarvon minimointi. Minunkin mielestäni kyseessä on riskillinen menettely, jos verottaja puuttuu siihen.
Yhteismetsässä metsäomistus siirtyy vaivatta seuraavalle sukupolvelle. Ei tarvitse hankalia puustoarvon laskelmia. Ei uusia rajoja. Mahdollista tilajakamista hankaloittaa sekin, että kaikkien osakkaiden pitäisi saada suunnilleen saman verran eri kehitysvaiheessa olevia metsiä. Sitten saattaa olla jotain erityisarvoja kuten tuulivoima-alueita, rantoja, maa-aineksen ottopaikkoja ym. Nämä hankaloittavat tilajakoa, mutta yhteismetsässä jaetaan vain jako-osuuksia, jolloin kaikki osakkaat saavat juúri tarkalleen oman osuutensa
Perintöverotuksen kannalta ei ole mitään ongelmaa. Ei joudu maksamaan liikaa perintöveroa.
Jos siten jaetaan perintöä niin, että joku saa yhteismetsäosuuksia ja joku taas muuta omaisuutta, niin se on perinnönjakajien ongelma. Ei kuulu mitenkään yhteismetsälle.
Summa-arviomenetelmä on erittäin huono tapa määrittää yhteismetsäosuus. Tuottoperusteinen menetelmä on parempi, koska se ottaa huomioon todelliset kustannukset. Yhteismetsän tavoitteena on parantaa metsän tuottoa. Tätä preemiota ei oteta huomioon tuottoarviomenetelmässä, mutta voidaan tietenkin ottaa huomioon perinnönjaossa.
Ohjeistus on arvostaa osuus käypään arvoon summa arviolaskelman perusteella. Osuuksilla ei ole tehty markkinaehtoisia kauppoja juuri lainkaan, joten markkina arvoa ei ole käytettävissä.
Toinen vaihtoehto on määritellä osuuden arvo käyttäen 5 viimeisen tilivuoden keskimääräistä tulosta ennen veroja ja 5 %:n pääomatuottoa. Siis kertoen tuo keskiarvo 20:llä. Tämä on testattu 2019 kuolleen perintöverotuksessa.
Summa-arviolaskelma antaa yleensä suuremman arvon. Tuo 20 % summa-arviolaskelman arvosta vaikuttaa kyllä hihasta vedetyltä. Pahimmasssa tapauksessa perijä saattaa joutua maksamaan jälkiveroa.
