Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
”Realismia myös on irtautua pystykaupasta, sitä ei lait ja sertit rajoita. Jos vaihtoehto on huono, kannattaa irtautua ja on monta kertaa hyväksi todettu.”
Kyllä tuossa metsänomistajalla ainakin työtä riitäisi. Joskus isolta hakkuulta lähtee puuta 9 eri osoitteeseen. Kukahan sellaisen homman pystyisi järkevästi hoitamaan. Mieluummin odottaa tilitystä. Ainoa vaiva on avata tietokone.
Pienaukkojakin on monenlaisia. Kaikki olen kuitenkin kuuset istuttanut ja kahta lukuunottamatta muokannutkin.
Kahteen kasvoi niin tiheä vatukko, että piti pari kertaa kesässä raivata. Luonnonpuita muutama pihlaja. Muokkaamattomissa kasvaa ne istutuskuuset. Heinä on estänuyt muun taimettumisen. Yhdessä aukossa saniainen ón estänyt taimettumisen. Kuudes piti istuttaa kaksi kertaa, jotta sai kunnon taimikon.
Sinäpä sen Anneli kerroit. Koska jk-puut kasvavat harvassa, niin ne levittelevät oksistoaan. Siis kasvuvoimaa päätyyu rungon asemasta oksiin. Sama juttu juuriston kanssa. Koska ei voi tukeutua kaveriapuun, niin pitää tunkea paljon puuainesta maahan, jotta pysyisi pystyssä.
Sinänsä ihmeellinen juttu tuo puun kasvun itsesäätely. Millä keinoin säätyy, että puu kasvaa paremmin aurigon puolella tai muuten vain aukkoon päin. Minulla on pihassa pihta, joka teki väistöliikkeen, kun viereinen raita tunki viereen. Jossain vaiheessa pihta totesi, että palataan normaaliarkeen ja alkoi taas kasvaa suoraan.
Olin äsken Pääkaupunkiseudun metsänomistajien tilaisuudessa, missä Koneen Säätiön Mari Panzar puhui ”Metsän puolesta” hankkeesta. Puhui tietysti vanhoista metsistä ja kuinka joku ”viisas” oli laskenut sen kuinka monta miljardia Valtio säästää, jos jättää 100000 hehtaaria hakkaamatta.
Kysyin, että oliko aerosolit laskelmassa mukana. Eivät olleet. Mari sanoi jotain, että tehdään normin mukaa laskelma.
Olen lukenut tutkimustuloksen, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset. Luulisin tärkeimpänä syynä sen, että näin kuusilla on isompi ala levittää juuriaan. Tietysti metsä on valoisempi ja ehkä siinä on maassa enemmän lunta, jolloin routaa on vähemmän.
Aina puhutaan vaan hiilinielusta. Yhteyttäminen ja sen yhteydessä syntyvät aerosolit jäävät unhoon.
Yhteyttäminen itsessään viilentää ilmaa, sillä siinä sitoutuu auringon lämpöä kemiallisesti prosessissa syntyvään glukoosiin. Sitten toinen juttu on prosessissa syntyvät aerosolit. Ne heijastavat auringon valoa. Jos heijastunut valo osuu yhteyttävään kasvinosaan, niin tietysti nytkin tapahtuu yhteyttämisteaktio ja syntyy uusia aerosoleja. Jos valo heijastuu taivaalle, niin se ei tietenkään lämmitä. Lopuksi nuo aerosolit häipyvät taivaalle, missä toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Pilvet taas heijastavat auringon lämpöä suoraan avaruuteen.
Ymmärrän kyllä, ettei valtamedia halua kirjoittaa aerosoleista. Sotkisihan näiden huomioon ottaminen nykyisen metsien lahottamistavoitteen.
En kyllä tunnista Reiman tarinaa. Meidän yhteismetsällä on omia teitä reilu 10 km. Niiden hoito on yksinkertaista. Määräajoin tilataan lanaaja ja pientarten niittäjä. Jossain vaiheessa tarvitsee muotoilla tietä. Sitten tilataan kaivinkonekuski hoitamaan homma. Tämän jälkeen tilataan sorakeisari levittämään ja tasaamaan murske.
Tiekunnalla tilanne on toinen. Ainakin joutuu maksamaan arvonlisäveron. Tietysti takavuosina saattoi tilanne olla toinen, kun oltiin vielä pinta-alaverotuksessa. Kyllä siitä pitää kuitenkin lähteä, että lakeja on noudatettava ja verot maksettava lakien mukaan.
