Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olisi hyvä tietää Perkon metsistä enemmän. ESimerkiksi m3-määtä/ha. Esimerkkinä voin kertoa, että tilamme metsät ovat vuonna 1933 peitteisiä, mutta niissä oli puuta vain45 m3/ha. Nyt niissä on paljaita kohtia ja taimikoita, mutta puuta on 150 m3/ha.
Sitä ihmettelen jatkuvasti kuinka osaamattomia Suomen metsätieteilijät ovat. Luken koealalla Lapinjärvellä Sauli valkonen ja kumppanit pääsivät ihanteellisissa oloissa hyvin taimettuvalla tuoreella kankaalla 40 vuodessa jatkuvan kasvatuksen keskikasvuun 4,5 m3/ha/v. Tämän palstan kaksi sankaria pääsee puheittensa mukaan tuplaan. Kyllä te olette väärässä hjommasssa. Luken johtoon teidät pitäisi palkata ja potkia sieltä osaamattomat pois. Kyllä Suomen metsät alkaisivat kukoistaa, kun panisitte asiat järjestykseen.
Vielä kerran Perko. Metsä, jossa kävin oli jk-hakattu metsätieteen tohtorin opeilla. Enkä siellä Yliopistossa oli koulutuksessa mennyt jotain pieleen. Tohtori ei näemmä tiennyt, että puu kasvaa taimesta.
Meidän metsässä sama puumäärä olisi hakattu aukoksi. Oltaisiin saatu parempi kantohinta. Latvusmassasta saadulla tulolla olisi uudistettu metsö ja meillä olisi 4-metrinen taimikko.
Metsätalous on hyvin yksinkertaista. Ei tarvita mitään laskelmia. Vain oikea puu oikeaan paikkaan.
Tosiaankin, metsätalous on hyvin yksinkertaista. Esimerkiksi metsän kasvu. Viime syksynä hakatussa aukossa kasvaa jo liki 40-senttisisiä mäntyjä ja kuusia. Jos olisin hakannut saman puumäärän poimimalla, niin niiden paikalla ei kasvaisi yhtään mitään. Tämän olen ihan omin silmin nähnyt 8 vuotta aiemmin harvennetussa jk-metsäsää. Siinä sekä metsänomistaja että jk-asiantuntuja ummistivat silmänsä tosiasioilta. Heidän kaksi kaveriaan löytyy täältäkin.
Jaksollisen ylivoimaisuutta lisää taimien jalostushyöty ja oikea-aikaiset perkaukset ja hakkuut. Jatkuvaa surkeuttaa entisestään parhaiden puiden poiminen, jolloin jäljelle jäävä huonoimmat ylsilöt
Kannattaa verrata hehtaarikohtaisia myyntituloja. Tietysti toisilla raukoilla ei ole mitään myytävää. Ei silloin ole mitään käsitystä metsätalouden kannattavuudestakaan.
Kasvatustavalla voidaan vaikuttaa kasvuun. Toisten metsät kasvavat tuplasti sen mitä toisten. Kiinteät kulut vat kuitenkin samat.
Olen ollut toipilaana silmäleikkauksesta neljä kuukautta. Jäänyt tämän palstan seuraaminen. Nyt alkaa nähdä paremmin. Huomaa, ettei keskustelu ole yhtään edennyt tänä aikana. Eikä tainnut jäädä mitään tärkeää näkemättä.
Kirjanpainajat uhkaavat yhtä kuusikkoa. Myydään havupuut kokorunkohinnalla. Ei tarvitse miettiä Apteerausta. Ainespuusta saadaan reilu 30000 euroa hehtaarilta. Latvusmassasta 2000 euroa hehtaarilta. Sillä tekee sekä uudistuksen että kaksi perkausta.
Jos joku pistää jatkuvalla jatkuvasti paremmaksi, niin on tosi ihme.
Kasvu on tietysti noin kuin Kangas kirjoittaa. Jos ylijäreys tai tuhot eivät uhkaa, niin kannattaa huomata, että päätehakkuumetsässä kasvu on kokonaan tukkipuuta ja siksi arvokasvu on suurta vaikka kuutiokasvu vähän vähenisi.
Toinen seikka on sitten se, että kiertoajan pidentäminen pienentää uudistamiskustannuksen osuutta puuntuotannossa. Näin meidän yhteismetsä toimii. Kasvatetaan niin kauan kuin mahdollista. Viime vuosien voimakkaan hintojen nousun aikana tämä on osoittautunut hyvin kannattavaksi menetelmäksi.
Kolmas tekijä on tietenkin metsänomistajan rahatilanne, johon ulkopuolinen ei voi ottaa kantaa.
