Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tarvitaanko meidän sellua ja kannattako sitä jatkossa täällä tuottaa?
Ainakaan vuelä ei ole onnistuttu ryittamaan pitkäkuituista eucasellua. Siksi tarvitaan pitkäkuituista havusellua lujittamaan massaan ecasellun avuksi.
SAvonndellu tuottaa koivukudusta alltopajvien taivekartinkia. Ihmettelin Harvestian ostajalle, että Yhtiön kannattaa kerätä pienistä erist ja kaukaa koivuluitua. Kaveri vastasi, että heidän tuote on niin lujaa, että siitäsaadaan asiallinen hinta.
Ei kai kukaan kasvatata erikseen kuitupuuta. Sitä vaan syntyy laatutukin kasvatusprosessissa. Mitä sille muuta tehtäisiin kuin ,mytäisiin hyvään hintaan sellun raakaaineeksi?
Tämä on paras selittäjä luonnon ilmiöille:
Kaaosteoria on matematiikkaa ja fysiikkaa yhdistävä tutkimusala, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäytymistä, jotka ilmenevät kaoottisina ja ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin muutoksille alkuolosuhteissa (perhosvaikutus). Esimerkkejä sellaisista järjestelmistä tavataan ilmakehän dynamiikasta, aurinkokunnasta, laattatektoniikassa, pyörteisissä nesteissä, taloudessa, populaation kasvussa ja lääketieteessä.
Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Systeemin kaoottisuudelle on ominaista, että systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen siinä mielessä kuin se ilmenee klassisessa luonnontieteessä: jaksoittaisina liikeratoina ja alkuehdoista riittävällä tarkkuudella ennustettavina lopputuloksina. [1]
Tietysti puutunm lajien väliseen kilpailuun. En kai ole muuta väittänytkään. Luionto on siihenkin tottunut, koska erilaiset katastrofit muuttavat luonnonmetsienkin kehitystä.
Potaskaa tai ei juttuni. Kuka on se viimeinen tuomari?
Eivätkö jpoimintahakattujen puidet hakkuutähteet lahoa? Vertailuissa pitäisi tietenkin tyutkia saman puumäärän hakkuuta.
Vertailuiossa olisim hyvä oyttaa myös huomioon avohakkuukuusikoiden hakkuutähteen keräus. SEeän korvaa muuta fossiilista energiaa. Vuonna 2024 sitä ostettiin Luken mukaan 3142 000 m3
Mykoritsasieniä on aina metsissä sellainen määrä, että ne ovat tasapainossa puuston kanssa. Toisin ei voi ola. Mykoritsat tarvitsevat puilta sokeria ja puu niiltä lis’ravinteita. Ihmeellinen systeemi. Kuka lienee kehittänyt?
Monimuotoisuus on ihmisten keksimä termi. Ei luonnon. Luonnossa on vain yksi laki, siis lajien välinen kilpailu. Joskus se tuottaa vaihtelevaa luontoa, joka ajanmittaan muuttuu yksipuoliseksi, kun vahvimmat voittavat Siis aukoissa on aina monimuotoisinta ja vanhoissa metsissä vähemmän monimuotoisuutta. Kuolleet puut eivät lisää luonnon monimuotoisuutta kuin ihmisten mielissä. EIvät kuolleet nisäkkäätkään lisäää lajinsa monimuotoisuutta. Ainoastaan raadonsyöjiä, joita niitäkin on aina tarpeellinenm määrä raatojen häviämiseksi.
Lahottajasienet ovat yhtä tarpeellisia kuin jätteenpolttolaitokset. Emme kuitenkaan osta tavaroita sen vuoksi, että jätteenpolttolaitokset saisivat poltettavaa vaan siksi, että tarvitsemme niitä tavaroita. Eivätkä puut kasva siksi, että lahottajasienet saisivat syötävää. Puut kasvavat siksi, että ne leviäisivät mahdollisimman laajalle alueelle
Jossain vaiheessa tu<span style=”text-decoration: underline;”>llaan huomaamaan, että tuollaiset Paatsamakorvet on vain tapa tuhlata luonnonvarojaja ja edistää,ilmastonmuutosta.. Nyt on vallalla ”uskonto”, että kuollut puu on jotain ihmeellistä ja välttämätöntä metsän kasvulle. Miten ihmeessä kaskimaat kasvavat mitään, koska niiltä hävisi kaikki puu risuineen päivineen?</span>
Huomio pitäisi kekittää auringon energian hyödyntämiseen kestävällä tavalla ja metsä on ainoa, mikä näin toimii.
Metsäala ei osaa puhua ymmärrettävää kieltä. Tosin ainakin toimittajat on niin jatkuvan kasvatuksen ja suojelun lumoissa, että kaikki järjen häiväkin häviää ja papukaijan lailla toistetaan suojelijoiden perättömiä satuja. Esimerkiksi Luonnonperintösäätiön Anni Kytöväki kertoi Kotiliedessä 12/2025, että aukot kasvat kuusta. Epäilemättä toki kuustakin. Totuus on kuitenkin, että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat vain kuusta. Aikamoista vaihtoehtoista totuutta tuollainen pitkät arvokkaat perinteet omaava lehtikin suoltaa maailmalle.
Kuten täällä tiedetään ns kustaan housuihin. Metsän kasvui tyaantuu. Kaikki jattkuvan kassvatuksden hjankkeet loåpuilta epäonnistuvat. Syynäyksinkertaisesti puiiden biologia. Tussakaan jutussa ei käsitelty sitä, miten uusi metsä a lkaan ka svamaan. Ainakin meidän yhteismeysälle on tärkeintä varmistaa uuden metsän varma kasvuun lahtö
Juttu oli taattua Yle-laatua
Tyytyväinen eli tyhmä. Eivät osaa laskea. Eivätlä ole huolestuneita metsänsä uudistumisesta. Tapasin kerran yhdellä Pääkaupumkiseudun metsänomistajien retkrllä pikkubussillisen tuollaista `jatkuvam kasvatuksen porukkaa. Kaksi asiaa oli yli muiden. Ei tarvitse tehdä,aukkoa eikä ostaa taimia. Jatko Herran haltuun.
Jos Suomen metsdien kasvu jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen vuoksi vvaikka vaatimattomat 10 %, puuta jäisi saamatta 10 miljoonaa m3. Pari sahaa ja toiset parim sellutehdasta kiinni. Että silleen. Mistä metsureille työt etä tehdasporukalle
Aamun Ylessä metsäteollisuuden Herttuainen oli täysin avuton. En maksaisim noin huonolle asiasnhoiyasjalle palkkaa. OLisi voinut hakkuutapojen erroista todeta, etteivät valopuut koivu ja mänty menesty jatkuvan kasvatuksen metsässä.
Senkin olisi voinut todeta, että metsien parempi lasvu merkitsee enemmän työpaikko ja pitää maaseutua asuttuna. Metsänkasvatus ei ole suinkaan vain metsänomistajan yksityisasia. Siitä riippuu monen toimeentulo..
Huonompi kuin nolla.
Yksi esimerkki. Sankassa kuusikossa oli lähde, jonka ympärille jätettiin kuuset. Osa niistä kuivui. Osa kaatui juurakoineen. Tulos olu ainakin minun mielestäni katastrofi. Jos tuon lähteen ympäristö olisu hakattu aukoksi ja jätetty käsittelemättä, sekä perattu aikanaan lähteen ehdoilla, niin tulos olisi ollut parempi.
Kerran perkasin vanhan metsälain aikaan tehdyssä aukossa olevan lähteen ympäristöä, Siihen sai syntymään ihan mukavaa prnsaikkoa. Ehkä myöhemmin jotain pienilmastoakin.
Suojakaistat ovat tarpeen vesistösyistä, mutta toisaalta kuusettuvat ja monimuotoisuus häviää. Asiat ovat siis erilaisia ja järleä ei saa käyttää.
Anneli miten metsätalous on vaikuttanut jaitallisesti? Jos joku on vaikuttanut, niin kaskitalous, jolla poloiset esi-isämme ruokkivat perheitään. Eikä edes sekään muuhun kuin boorin puutteeseen.
Onko yksipuolinen Pyhä-Häkin luonto monimuotoisenpi vaikka sieltä puuttuu marjat,. kuka,t kimalaiset, perhoset, linnut ynn kuin meidän taslousmetsämme, joista niitä kaikkia löytyy.
Jotkut ovat päättäneet, että kuoleva yksitoikkoinen havumetsä on monimuotoisuuden huipentuma. Tämä monimuotosduuskeskustelu on todella kummallista.
