Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Kuoleman puutarha.  Puuttuu kukat, marjat,  pölyttäjät. perhoset, kaikki kanalinnut ja monet muutkin linnut palokärkeä lukuun ottamatta.

Huomiota kiinnittää vähäpuisuus.  Kertoo siis siitä kuinka vaikeaa luontainen taimettuminen on.

Jos Suomessa tuollaiset lisääntyisivät, metsästä nykyään saatavia tuotteita olisi korvattava fossiilista alkuperää olevilla.  Maaseutu autioituisi lisää ja sen väestön olisi hylättävä kotinsa ja pakkaannuttava kasvukeskuksiin.  Hiilitase heikkenisi ja samoin aerosolien tuotanto.  Edistäisimme urakalla ilmaston pilaantumista ja maaseudun ihmisten pahoinvointia.

Näyttää, että luontoarvohyöty näissä luontoarvokaupoissa on laskennallista, ei todellista.   Esimerkiksi lahopuun lisääntyminen.  Sitähän lisääntyy nykymetsiin luonnostaan erilaisten tuhojen seurauksena.  Ei luonnon tila siitä paljoa parane, jos metsää raiskataan, jotta saataisi lahopuuta lisää.

Tuo raiskaaminen sitä vastoin heikentää ilmastoa, vie työpaikkoja, alentaa kansantuloa ja hävittää arvokasta raaka-ainetta, jolla voitaisiin korvata korvata fossiilisia polttoaineita.  Totta kai systeemi saadaan näyttämään hienolta, jos keskitytään yhteen näennäiseen hyötyyn ja unohdetaan lukuiset haitat.

Irvokasta on, että luonto ei yleensä hyödy luontoarvokaupasta vaan kärsii.  Esimerkkinä rasiin kaadettu metsä.  Kyllä se pystyssä olisi arvokkaampi.

Yksi asia on kyllä varma.  Luontoarvon ostaja  pilaa luontoa.  Ehkä systeemin tarkoitus onkin hämätä ihmisiä uskomaan, että luonnon tila paranee.

Harkittiin erään korpisuon voimakasta harvennusta tarkoituksella muuttaa tasaikäinen n 50-vuotias kuusikko hiljalleen jatkuvan kasvatuksen metsäksi.  Todettiin, ettei paikalla edes entisissä ajourissa ollut kuusentaimia.  Muidenkaan puiden taimia ei tietystikään ollut.  Karhunsammal oli tehokkaasti estänyt taimettumisen.

Tehtiin normaali harvennus, jonka yhteydessä todettiin, että 17 % hakatuista kuusista oli lahovikaisia.  Johtopäätös on, että alue on aikanaan uudistettava hieskoivuvaiheen kautta ehkä kaistalehakkuulla.

Lähellä olevalla toisella kuviolla oli eri-ikäistä metsää ja sille tehtyiin jk-hakkuu.  Muuten onnistui paitsi, että jätettyjä puita kaatui.

Siis kaikki korpisuot eivät suinkaan kelpaa jk-kasvatukseen.  Tilanne selviä maastossa.  Jos taimia ei ole, ei niitä tule harvennuksen jälkeenkään.   Näin yksinkertaista tämä on.

Vieheitä on tehty molempiin suuntiin.  Aikanaan saatettiin istuttaa mäntyjä liian reheville maille.  Sitten tyyli muuttui.  Kuusta istutettiin liian karuille maille.  Yksinkertainen neuvo.  Kannattaa katsoa mitä paikalla kasvaa ja jatkaa sitten samalla puulajilla.  Yleensä toimii.

Kävin kerran erään porukan kanssa opintoretkellä Bosgårdin kartanossa, jossa tunnetusti harjoitettaan jatkuvaa kasvatusta.  Siellä heidän metsävastaava Walsh esitteli päätehakkuuikää lähentelevää männikköä, jossa oli pieniä kuusentaimia luokkaa 500 kpl/ha.  Näistä kuulemma kasvatettaisiin tuleva metsä.  Taimien ostoon heillä ei ollut kuulemma varaa.   Ikipäivinä en olisi siihen yrittänyt kasvattaa kuusta.

Perkolle kerron, että hakkuutähteistä saatiin n 2000 euroa/ha, joten kassavirtakin on kunnossa.   Jalostetuista siemenistä syntyneet puut kasvavat 10-20 % paremmin kuin hakatut.  Kokonaisuudessa metsänkasvu tulee olemaan vähintään 50 % parempi hakattuun verrattuna, koska puut kasvatetaan koko ajan ideaaliolosuhteissa.   Jatkuvaa kasvatusta ei voi harjoittaa, koska tuulet, aurinko ja kirjanpainajat tuhoaisivat pystyyn jätetyt puut.