Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tikat ja kolopesijät hyötyvät puiden lahoamisesta. Miten ihmeessä ne ovat selvinneet, kun lahopuuta oli vähemmän.
Mikä nisäkäs hyötyy lahoamisesta?
Minua vastaan ei ole tullut yhtään kuollutta puuta, joka ei olisi ajanmittaan lahonnut. Jopa Lapin maakeloillekin niin käy.
Siis lahopuut eivät ole niitä hävittäviä sieniä ym varten, vaan ne hävittäjät ovat sitä varten, että kuollut puuaines palaisi kiertoon. Siis toisin kuin kuin kivihiilikaudella, jolloin kuollut puuaines kasautui esiintymiksi, joita nykyään kutsutaan kivihiileksi.
Totta kai mykoritsat ovat välttämättömiä ja niitäkin on kaikkialla. Tämän näemme hakkuuaukosta, jossa aluksi kasvaa vain istutustaimet, jotka kuitenkin sitten yltyvät hurjaan kasvuun.
Sen verran olen lehtipuita katsellut, ettei tuollaiseen metsään synny koskaan ainespuukokoista koivua. Jos koivu pääsee alkuun, niin se pyrkii saamaan latvansa hallitsevaan latvuskerrokseen. Kasvaa riukumaisena ja lopulta joku lumitalvi taivuttaa sen luokiksi, josta se ei enää oikene. Sama pätee myös mäntyihin. Toki niitä kuolee usein matkan varrella ennen kuin latvuskerros on tavoitettu.
Suuremmat kuuset saattavat kuolla. Pienemmät sinnittelevät hengíssä. Omistajan pitäisi elää ainakin 100 vuotta, jotta noista pienemmistä ehkä saisi tukkipuuta.
On kyllä kauhean näköistä verrattuna meidän sekametsiin.
Tässä meikäläisen kommentti Ylen keskusteluun:
”Minusta tuossa kuvassa on aika tyypillinen tilanne. Kyseessä on männyn maa, johon usein syntyy alikasvuskuusia. Maapohjan karuudesta johtuen ne kasvavat huonosti kuten kuvastakin näkyy. Uusia mäntyjä eikä koivuja synny.Selvästi näkee, että kyseessä on tosiasiallisesti metsän hakkuu vajaatuottoiseksi, siis metsänhävitys. Harvalukuisten mäntyjen kokonaiskasvu jää heikoksi. Kuuset saattavat harvennuksen aiheuttaman valoshokin seurauksena seurauksena jopa kuolla.
En kyllä kehtaisi esitellä tuollaista kuviota mediassa. Sinänsä erittäin hyvä varoittava esimerkki siitä, millaista tuhoisaa jälkeä jatkuvan kasvatuksen puuhastelut aiheuttaisivat Suomen metsissä”
Ainakin meidän männiköt vaativat uudistuakseen äestyksen ja kylvön, jonka senkin pitäisi mieluummin olla käsin tehty ja metsurin maahan polkema.
Jos taimikko syntyisi, niin suojuspuuasennossa se maistuisi hirville paremmin kuin siemenpuuhakkuussa tai äestämällä uudistetussa. Minulla on esimerkki. Tien toisella puolella oli suojuspuuasentoon harvennettu männikkö, josta enintään 20 %:n alalle syntyi lähes kasvatuskelpoinen taimikko, jota kyllä hirvet olivat syöneet. Toisella puolella tietä oli siemenpuuasentoon hakattu kuvio, jota hirvet eivät olleet syöneet lainkaan. Siihen tarvittiin vain vähäistä täydennysistutusta.
Yhden siemenpuuasentoon hakatun männikön taimettuminen epäonnistui aluksi lähes kokonaan. Pistettiin metsuri kuokkimaan laikkuja ja sitten kuvio taimettui.
Jos ei tarvitse pelätä hirviä, niin istutus on varma konsti männikön uudistamiseen. Niin me teemme.
Niin onkin. Ja hyvin suuri joukko tarvitsee siihen lisääntymiseen lahoavaa kuollutta puuta.
Tuo ”suuri joukko” toimii kuten jätepolttolaitos ihmisten maailmassa. Hävittää jätettä. Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin se on joka paikassa vaikkemme sitä näe. Tämänhän tiedämme siitä, ettei luontoon jää yhtään hajoamatonta puuta. Esimerkiksi Yhteismetsän maalta hakattiin 1916-21 ”kaikki kasvunsa lopettaneet puut”. Tästä huolimatta metsämme kasvaa hyvin ja kaikki kuolleet puumme lahoavat normaalisti.
Sama juttu Muuramessa. Maanmittari vuonna 1804, siis 222 vuotta sitten:
”Ovat he kaskenneet paljon etenkin rintamaita, että ovat paljolti puuttomia tai kasvavat heikkoa lehtipuuta”
Muuramen metsät ovat nykyään tosi hyvin kasvavia. Luontokin on erittäin monipuolinen. Monenlaisia harvinaisia kasveja kasvaa. Näsiää tapaa aika paljon. Kulleroita en ole nähnyt missään muualla Keski-Suomessa. Lahopuutkin lahoavat normaalisti.
Kaikki eteläisen Suomen metsät on käsitelty tosi voimakkaasti moneen kertaan. Nyt on noussut kauhea haloo, että hävitämme ne, kun emme ala kasvattaa tuollaisia ”kuoleman puutarhoja” kuin Pyhä-Häkissä. Tämä käsitys ei siis perustu mihinkään luonnosta havaittuun faktaan vaan on täydellisessä ristiriidassa niiden kanssa.
Minä voin kertoa mitä tapahtuu, jos taimikko tuhoutuu. Sitten istutetaan uusi taimikko. Jos tämäkin tuhoutuu, niin sitten taas uusi. Kaikessa elinkeinotoiminnassa tulee epäonnistumisia ja sitten ne korjataan. Noin minä tein, kun myyrät kahteen kertaan söivät istuttamani taimikon. Eikä tässä kaikki. Koska uudistaminen venyi kahdella vuodella, niin vattu ennätti kasvaa ja ilman perkauksia olisi nitistänyt taimet. Piti perata kaikkiaan 7 kertaa, jotta sain kuuset autettua kasvuun. Kyse oli syöksyvirtauksen tekemästä 0,3 ha:n aukosta, johon ei ollut edes mahdollisuutta saada mitään tukea, koska minimipinta-ala oli 0,5 ha. Ja lopuksi voi todeta, että ilman noita puuhiani paikalla kasvaisi kohtuuhyvä pihlajataimikko, elleivät hirvet olisi sitä hävittäneet. Oli ollut joskus aiemmin kaskimaana. Paikalle ilmestyi pillikkeitä.
Toiseenkaan kohteeseen en saanut tukea. Kyseessä oli 2 ha:n kuusitaimikko, josta hirvet söivät lähes kaiken muun paitsi kuuset. Tarvitsi käyttää puoli tankillista parin leppäpuskan kaatamiseen.
Pyhä-Häkin metsästä kiinnostava havainto pieni puumäärä ja kasvun totaalinen pysähtyminen. Puheet luonnonmetsien valtavista puumääristä saa tuon videon perusteella unohtaa. Jos 100 vuoteen ei ole tehty mitään ja jotain puuta on ollut ennenkin, niin kasvu alle 2 m3/ha/v.
Pohjoisen puuta ei kannata kuskata etelän sahoille ja siellä tukkiprosentti on tosi pieni etelän puihin verrattuna.
Noita pieniä nykyään hakkuiden ulkopuolella olevia alueita on käytännössä mahdotonta saada hakkuiden piiriin. Jos omistajat eivät halua, ei kukaan voi heitä pakottaa.
Suojelukohteet olisivat epäilemättä päätehakkuuikäistä metsää. Esimerkiksi 50000 ha a 300 m3/ha on 15 miljoonaa m3:ä. Jos siitä 80 % on tukkia, niin jää saamatta 6 miljoonaa m3:ä eli Suomen puolen vuoden sahatavaramäärä. Lisäksi sähköä ja lämpöä. Työttömyys lisääntyy metsistä satamiin. Kova hinta lahopuun kasvatuksesta, mitä metsiemme historiatiedot eivät millään perustele.
Nykyajattelu, että kuollut puusto on jotenkin erityisen arvokasta, on todella kummaa. Eliöitten tarkoitus on ”lisääntyä ja täyttää maa” ihan kuten raamatussa sanotaan.
Jostain syystä kuolleita kasvinosia hävittävät sienet ovat nousseet johonkin ihmeelliseen arvoon. Ollaan niistä huolissaan. Tosiasia on, että niiden itiöitä on ilma täynnä ja nämä löytävät jokaisen kuolleen puun. Eivät mihinkään lopu. Kuolleita puitakin tulee Etelä-Suomeen koko ajan lisää kuten Luken tiedot kertovat. Ilmeisestikin lahottajasienet ovat nykyään voimakkaimmin runsastuva eliöryhmä.
Arvauksesi Anneli Pyhä-Häkin puumäärästä tuon videon perusteella.
Puusta tulee pulaa, kun datakeskusten tontit ja kaikki sähköön liittyvät metsät on parturoitu. Lisäksi metsäpinta-ala pienenee jatkuvasti muunkin rakennustoiminnan vuoksi.
Sitten toinen asia. Hakkuut eivät kohdistu tasaisesti koko metsäpinta-alaan. On paljon pieniä tiloja ja isompiakin perikuntien maita, joita ei hakata. Näiden metsiä ei saa markkinoille, muttei niillä ole useinkaan suojeluarvoakaan. Lisäksi tällaisten metsien metsien hiipuu huonon hoidon vuoksi. Ovat vain lisänä tilastossa, joka näyttää liian hyvältä.
Datakeskushankkeiden vuoksi on päivänselvää, että puuenergiaa tarvitaan roimasti lisää, ellei haluta polttaa turvetta tai kivihiiltä. Kansantaloutta suuresti hyödyttävää metsäteollisuutta ei voi ajaa alas. Tämä autioittaisi maaseudun ja metsäteollisuuspaikkakunnat sekä raunioittaisi Suomen kansantalouden. Sellun tuotannon supistuminen vähentäisi mustalipeän poltosta saatavaa tasaisella teholla tulevaa sähköä. Pitää siis varautua siihen, että hakkuut kasvavat vaikkei varsinainen metsätalous kasvaisikaan.
Aktiivista metsätaloutta harjoittavien tilojen puun tuotantoa ei voi juuri säätää. Harvennusten jarruttaminen tietäisi tulevaisuuden puunkasvun heikkenemistä. Päätehakkuiden siirtäminen tietäisi tuhoja sahoille sekä vajetta sellun raaka-ainehuollossa. Polttoon käytettävän latvusmassan määrä vähenisi. Samoin muu sahoilta energiakäyttöön tuleva sahausjäte.
On siis täysin selvää, että kaikki lisäsuojelu on täysin järjetöntä nykytiedon valossa. Enkä muutenkaan ymmärrä, mitä ihmeen hyötyä saadaan antamalla metsien lahota pystyyn. Ovathan ne selvinneet toistuvista kaskeamisista ja 1750-1950 kestäneestä hävityskaudesta. Kun katson jonkun päätehakatun metsän tilalle kasvavaa metsää, en todellakaan ymmärrä tätä nykyajan suojeluvimmaa.
