Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on aivan samaa ilmiötä, että on kuvioita, joilta kaikki koivut ja männyt on syöty. Toki paljon löytyy toisenlaisiakin kuvioita, mutta pienellä tilalla saattaa olla vain pelkkiä kuusentaimia hirvien vuoksi.
Vähän tilastotietoa ja muuta:
Katsopa Toni kuvaa ”Taavetin eteläpuolella” . Missä näet avohakkuun vaikutuksen? Edellä kertomani omakohtainen esimerkki oli n 90-vuotiaasta metsästä, joka lienee syntynyt entisen kaskialueelle syntyneen koivikon alle.
Kirjanpainajien lisääntymiseen vaikuttaa lähinnä kolme syytä:
– Väärät metsänkäsittelytavat, siis jatkuva kasvatus.
-Kuusikoiden ikääntyminen
-Runsas puusto, joka helpottaa massaesiintymisten syntymistä
-Lämmennyt ilmastoTodettakoon, että VMI1 1921-24 kertoo, että Suomessa oli kuusta silloin 399 miljoonaa m3 eli n 29 % kokonaispuumäärästä 1385 miljoonaa m3. VMI 12/13 2018-22 kertoo, että kuusta oli tällöin 763 miljoonaa m3 eli n 30 % kokonaispuumäärästä 2550 miljoonaa m3. Kuusten osuus on siis säilynyt lähes ennallaan viimeisen 100 vuoden aikana. Kokonaispuusto on lisääntynyt 84 %. Eipä voi puhua mistään metsäkadosta.
Kyllä Keski-Suomessa on saukkojakin. Tänään näkyy Iltasanomien nettiversiossa video, jossa saukko ilmestyy erään Marjaanan uima-avannosta. Varmaan olosuhteista riippuen vaikuttavat toisiinsa enemmän tai vähemmän.
Hyvä kommentti Hesarin keskustelussa:
Minulla kävi niin, että kun jatkuvan kasvatuksen lohkolla suoritettiin harvennushakkuu, jäljelle jätetyt kuuset saivat liikaa valoa, alkoivat kuivaa ja kirjanpainaja iski niihin. Piti tehdä aukko, että loput kuuset ehdittiin saada pois ennen lisätuhoja. Olisiko niin, ettei jatkuvan kasvatuksen lohkoille kuuset sovi lainkaan? Kuuset eivät näytä kestävän nykyilmastossa muiden puiden poistoa läheisyydestään vaan alkavat kuivaa. Kuusia voi ilmeisesti nykyilmastossa kasvattaa vain valoisuudeltaan muuttumattomassa ympäristössä, eli puupellossa, mihin tehdään varovaisia harvennuksia ja lopuksi kaikki kuuset kaadetaan kerralla pois.
Meillä päin Keski-Suomessa on runsaasti villiminkkejä. Ovat varmaan syynä siihen, että pienestä n 3 ha:n järvestä vesilinnut ovat hävinneet. Positiivinen vaikutus on, että sananlaiturillamme ei ole enää vesilintujen jätöksiä.
Tässä kommentti Hesariin:
Kysymys kuuluu, miksi Taavetin eteläpuolella maanomistaja ei ole reagoinut kirjanpainajatuhoihin vaan on antanut metsänsä pilaantua. Hoidan erään yhteismetsän asioita. Kesällä 2022 havaittiin eräässä kuusikossa muutama kirjanpainajan tuhoama kuusi. Tuhon alkusyy oli ilmeisestikin myrskyn metsän sisällä kaatama muutama tyvilahokuusi. Emme jääneet odottamaan. Kesäkuussa 2023 oltiin tehty paikalle 2,5 ha:n aukko.
Metsänkäsittelyllä on suuri vaikutus kuusikoiden tuhoihin. Mediassakin on käsitelty Jyväskylän virkistysalueilla jatkuvan kasvatuksen hakkuiden seurauksena tapahtuneita kuusikkotuhoja. Vuonna 2018 Metsälehti julkisti Joutsassa jatkuvan kasvatuksen seurauksena tapahtuneesta tuhosta videon. Vaikka tällaiset riskit tiedetään, niin jatkuvaa kasvatusta markkinoitiin juuri tässä lehdessä Erkki Lähteen suulla.
Omakohtainenkin kokemus on n vuodelta 2000. Teetimme kuusikkoon voimakkaan yläharvennuksen, minkä seurauksena jätetyt kuuset alkoivat kuivua. Kiireesti moto töihin ja aukoksi. Tämän jälkeen päätimme, että yli 50-vuotiaita kuusikoita ei harvenneta vaan aikanaan aukoiksi.Kuusikoita ei saa käsitettä riskialtteilla hakkuutavoilla. Niitä pitää tarkkailla ja siinä tuo keinoälysysteemi pitää saada yleiseen käyttöön. Tuhoihin on reagoitava välittömästi riittävän voimakkailla hakkuilla.
Hakkuut pitää pyrkiä suunnittelemaan sitten, ettei metsään jää pitkäaikaisia auringon paahteelle altistuvia reuna-alueita. Muutama kuollut kuusi ei haittaa, koska sertifikaattikin vaatii niitä
Sekapuuston kasvatusta tulee suosia, mikä parantaa myös kasvua. Valitettavasti tämä ei aina onnistu. Yhteismetsämme mailla on alueita, joilta hirvet ovat syöneet männyn- ja koivuntaimet. Vain kuuset ovat jäljellä.
Kertauksena. Tuhot eivät johdu vain ilmastosta vaan paljolti vääristä metsää koskevista toimintatavoista.
Hyvä Leena, opit. Mitä aiot tehdä, etteivät nuo katastrofit toteutuisi?
Jälki oli sen mukaista. Hometta ja eristehuijausta. Talot pitää hävittää pikimmiten!
Perko tätä kutsun vihapuheeksi. Pyydä anteeksi. Et ymmärrä rakentamisesta mitään. Et tiedä myöskään sitä millaisia vastuullani olleet rakennukset ovat olleet ja ovat nykyään.
Ihmettelen, että sinun annetaan kirjoittaa täällä.
Olen kymmeniä vuosia uudistuttanut entisiä harsintametsiä. Ei niissä ole mitään käytännön eroa jk-metsiin. Fakta on vaan se, että niiden kasvu ja uudistuminen on n 90 %:sti ollut surkeaa ja muuta vaihtoehtoa ei ole ollut kuin uudistaminen. Joskus niissä on aukkojakin, mikä on tehnyt uudistamisesta entistä haastavampaa, mutta sitkeällä työllä siinä on onnistuttu.
Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin järkevä metsätalous lähtee metsien kasvattamisesta täystiheinä. Tämä takaa parhaat myyntitulot ja helpoimman uudistamisen. Näin yksinkertaista tämä on.
Ei ole hyviä jk-kohteita kuin hetkellisesti. Sitten, kun tulee aika uudistaa, on vaikeaa. Toisin on täystiheän metsän uudistaminen. Saa kerättyä hakkuutähteet ja taimikko ennättää yleensä kaikkea pintakasvullisuutta pakoon. Insinööri, joka rakennusliikkeessä koko ajan joutui kiinnittämään huomiota taloudellisuuteen ja tehokkuuteen ei voi ymmärtää, etteivät jotkut ymmärrä näin yksinkertaisia perusasioita.
Eivät entiset metsänhoitajapolvet löytäneen harsinnasta mitään hyvää ja tunsivat systeemin perinpohjaisesti
Kyllä ennenkin osattiin uudistaa vaikka käytettiin paljasjuuritaimia ja vain istutuskuokkaa. Meillä on toki vain 60 aikana uudistettuja kohteita.