Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mustikkaa näyttää tulevan.
Löysin viime tammikuussa tehdystä hakkuuaukosta metson pesän. Koppelot näyttävät ainakin joskus pitävän hakkuuaukkoa parhaana pesäpaikkana. Olen aiemmin löytänyt istutuksien yhteydessä kolme metsonpesää hakkuuaukosta.
Leimikoita on sekä hyviä, että huonoja. Yhteismyynti saattaisi vaikuttaa, että puuta ostetaan jollakin keskihinnalla. En haluaisi olla kimpassa, jossa myydään Perkon puuta. Sama pätee varmaan kaikkiin muihinkin ammattimaisesti puutaan kasvattaviin.
Tietysti yksi syy on myös metsäpalvelusopimukset. Joku etäällä tilastaan asuva haluaa asioida tutun firman kanssa.
Päätehakkuukkuusitukki on viime kevään tasolla. Harvennuskuusitukki on 2 euroa viimevuotista kalliimpaa ja harvennusmäntytukki sama kuin viime vuonna.
Päätehakkuukiuituhinnoista hävisi kolmannes, mikä näkyy osin siinä, että kokomänty tippui n. 7%
Harvennuskuidut tippuivat n 25 % mutta ovat vielä takavuosien uudistushakkuuhinnoissa.
Raivaussahan kolmioterä on hyvä vatukossa. Muutaman kerran on tarvinnut käyttää, kun vähäpuustosta entistä hakamaata on uudistettu.
Meiltä suurelta leimikolta lähtee usein puuta 9 eri osoitteeseen. Siinä saisi olla tosi fakiiri, että tuollalset hankintapuut saisi edes myytyä, kunnon hinnasta puhumattakaan. Nykyinen hakkuu- ja kuljetuslogistiikka on äärimmilleen trimmattua. Siinä pelissäamatööreillä ei ole sijaa.
Kokemusperäistä tietoa minullakin. Tehtiin kuusikkoon n 1995 aukko. mutta ennen kuin ennätettiin ryhtyä uudistamistoimiin, niin tuli ilmoitus, että se menee osaksi 40 ha:n Natura-aluetta. Ei tehty mitään. Nyt alueella kasvaa yleensä vähäarvoista kehtipuuta, leppää, haapaa ja heikkilaatuista koivua. Siellä täällä yksinäinen kuusi.
Naapuri Saarijärvellä istutti aukkoon kuuset, mutta jätti perkaukset tekemättä. Sitten aleelle kasvoi sekalainen lehtimetsä, seassa muutama räkämänty. Alue hakattiin aukoksi, jolloin saatiinvain energiaspuuta.
Luonnonvarakeskuksen kenttäkokeesta olenkin usein kertonut. Siihen viittasinkin.
Kukaan ei osaa laskea istutuksen tuottoa, koska emme tiedä puun hinnan tulevaa kehitystä. Sen olen historiasta nähnyt, että metsistä loppuu kunnon puut, jos uudistamisesta ei huolehdita.
Meillä uudistamis- ja taimikonhoitokulut ovat vajaa 10 % hakkuutulosta. Sillä saammee varmuudella jo paremman siemenmateriaalin ansiosta 20 % paremman kasvun. Lisäksi jaksollinen tuottaa n 40 % enemmän kuutioita, joten metsänkasvu on vähintään 50-60 % patrempi. Laskepa Perko paljonko hjäviämme. Senhän sinä osaat.
Koivun kasvatus se onkin tosiaan ollut mukavaa. Meilläkin on reilu 10 ha peltojen ympärillä kasvavia koivikoita. Ovat näin keväisin erittäin kauniita ja kuinka niistä kuuluu linnunlaulua.
Männyissä tulee joskus karuillakin mailla yllättävän paljon lenkoa. Huomaa, kun kuitupinoa katselee.
Ostajalla on myös sama ongelma, siis oikean tukkiprosentin arpominen. Kerran kuusien ostaja valitti pientä keskikokoa ja siis alhaista tukkiprosenttia. Voi tietysti mennä joskus toisinkin päin.
Meillä päätehakkuut ovat yleensä menneet kokorunkokaupalla. Ei tarvitse miettiä apteerauksia.
Aikanaan rakennusmaailmassa sain tarpeekseni urakkahintojen tinkimisestä. Meillä on yksinkertainen periaate. Exel ratkaisee. Ei harjoiteta tinkikierroksia. Ostajat tietävät meidän systeemin ja hinnoittelevat tarjouksensa sen mukaan. Sitä on mahdotonta sanoa, että onko kerrasta poikki parempi vai ei, mutta hyviä hintoja niinkin saa.