Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Anneli miten metsätalous on vaikuttanut jaitallisesti? Jos joku on vaikuttanut, niin kaskitalous, jolla poloiset esi-isämme ruokkivat perheitään. Eikä edes sekään muuhun kuin boorin puutteeseen.
Onko yksipuolinen Pyhä-Häkin luonto monimuotoisenpi vaikka sieltä puuttuu marjat,. kuka,t kimalaiset, perhoset, linnut ynn kuin meidän taslousmetsämme, joista niitä kaikkia löytyy.
Jotkut ovat päättäneet, että kuoleva yksitoikkoinen havumetsä on monimuotoisuuden huipentuma. Tämä monimuotosduuskeskustelu on todella kummallista.
Vielä intän. Siis mitatut? maapäästöt ovat lisääntyneet. Ehkä uskottavaa. Ei kai tuona vuonna kuitenkaan ole tehty mittausta, joka kertoisi hiilivirrasta maahan. En usko sellaista tutkimusta edes pystyttäisiin tekemään.
Jo hiilivirtamittauksia tehdään, ne pitäisi tehdä puiden latvusten tasolla. Nasa on oikeassa.
Päästölisäystä selitetöön maasta enemmän poistuvalla hiilidioksidilla. Kaiketi ei mitattu mitään maahengitystä. Miksi kyseessä ei voi olla seuraus lisääntyneen sokerivirran aiheuttamasta lpäästöisäyksestä. Mitä enemmän käyt jääkaapilla, sitä enemmän tulee ”päästölä”.. Näin imsinööri on käytännössä huomannut.
Joka tapauksessa kyseessä on varsin omituinen tapaus, koska sen vaikutukset ovat laajat. Enkä luota tutkijoihin, ellei tuollaisia mittauksia ole tehty.
Ei tietysti sinne maaperään ylimääräistä sokeria jää. Kyse on prosessin kuluttamasta sokerista, jota ei mitata, kun se menee maahan, mutta mitataan, kun se hiilidioksidina tulee maasta pois.
Miten puun maaperään syöttämän sokerin määrä voidaan mitata? Sitähän käyttävät sekä sienet, että monet muut eliöt. Eivät ne muuten eläisi. Kyllä kyseessä on selvä tietouisesti tain tyhmyydestä tehty systeemivirhe.
Tämä systeemivirhe selittää Nasan mittausten ja Luken laskelmien välisen eron.
Pari kertaa kirjoitin sinne Hesariinn oudosta tilanteesta. Nimittäin siitä, että mitataan ilmasta maaperän hiilipäästöjä, mutta ei mitata puiden maaperään syöttämää hiilta sienille ja omaan juuristoonsa. Siis sama, jos vesivoimalan alapuoleta mitattaisiin virtaamaa ja todettaisiin, että voimala tuottaa näin paljon vettä.
Gallup Ovatko tutkijat näin tyhmiä vai tekevätkö virheen tahallaan?
Ollaankohan huomaamatta siirrytty jatkuvaan kasvatukseen? Klö 17 uutisten kuvituskuva näytti samanlaiselta kuin meidän päätehakkuuta odottava männikkö.
Olisi hyvä tietää Perkon metsistä enemmän. ESimerkiksi m3-määtä/ha. Esimerkkinä voin kertoa, että tilamme metsät ovat vuonna 1933 peitteisiä, mutta niissä oli puuta vain45 m3/ha. Nyt niissä on paljaita kohtia ja taimikoita, mutta puuta on 150 m3/ha.
Myös autioitetaan maaseutua ja menetetään työpaikkoja. KAnsantulo pienenee. Kaikenlaista seurausta jatkuvasta kasvatuksesta on.
Sitä ihmettelen jatkuvasti kuinka osaamattomia Suomen metsätieteilijät ovat. Luken koealalla Lapinjärvellä Sauli valkonen ja kumppanit pääsivät ihanteellisissa oloissa hyvin taimettuvalla tuoreella kankaalla 40 vuodessa jatkuvan kasvatuksen keskikasvuun 4,5 m3/ha/v. Tämän palstan kaksi sankaria pääsee puheittensa mukaan tuplaan. Kyllä te olette väärässä hjommasssa. Luken johtoon teidät pitäisi palkata ja potkia sieltä osaamattomat pois. Kyllä Suomen metsät alkaisivat kukoistaa, kun panisitte asiat järjestykseen.