Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kielletään tekoäly ja datakeskukset, niin luontoa säästyy.
Vielä kerran Perko. Metsä, jossa kävin oli jk-hakattu metsätieteen tohtorin opeilla. Enkä siellä Yliopistossa oli koulutuksessa mennyt jotain pieleen. Tohtori ei näemmä tiennyt, että puu kasvaa taimesta.
Meidän metsässä sama puumäärä olisi hakattu aukoksi. Oltaisiin saatu parempi kantohinta. Latvusmassasta saadulla tulolla olisi uudistettu metsö ja meillä olisi 4-metrinen taimikko.
Metsätalous on hyvin yksinkertaista. Ei tarvita mitään laskelmia. Vain oikea puu oikeaan paikkaan.
Tosiaankin, metsätalous on hyvin yksinkertaista. Esimerkiksi metsän kasvu. Viime syksynä hakatussa aukossa kasvaa jo liki 40-senttisisiä mäntyjä ja kuusia. Jos olisin hakannut saman puumäärän poimimalla, niin niiden paikalla ei kasvaisi yhtään mitään. Tämän olen ihan omin silmin nähnyt 8 vuotta aiemmin harvennetussa jk-metsäsää. Siinä sekä metsänomistaja että jk-asiantuntuja ummistivat silmänsä tosiasioilta. Heidän kaksi kaveriaan löytyy täältäkin.
Jaksollisen ylivoimaisuutta lisää taimien jalostushyöty ja oikea-aikaiset perkaukset ja hakkuut. Jatkuvaa surkeuttaa entisestään parhaiden puiden poiminen, jolloin jäljelle jäävä huonoimmat ylsilöt
Juuri noin.
Sekin kannattaa huomata, että hakkuutavalla on vaikutusta ykskköhintoifin. Tietysti myös leimikon kasvaessa kantohintakin noisee.
Kannattaa verrata hehtaarikohtaisia myyntituloja. Tietysti toisilla raukoilla ei ole mitään myytävää. Ei silloin ole mitään käsitystä metsätalouden kannattavuudestakaan.
Kasvatustavalla voidaan vaikuttaa kasvuun. Toisten metsät kasvavat tuplasti sen mitä toisten. Kiinteät kulut vat kuitenkin samat.
Olen ollut toipilaana silmäleikkauksesta neljä kuukautta. Jäänyt tämän palstan seuraaminen. Nyt alkaa nähdä paremmin. Huomaa, ettei keskustelu ole yhtään edennyt tänä aikana. Eikä tainnut jäädä mitään tärkeää näkemättä.
Kirjanpainajat uhkaavat yhtä kuusikkoa. Myydään havupuut kokorunkohinnalla. Ei tarvitse miettiä Apteerausta. Ainespuusta saadaan reilu 30000 euroa hehtaarilta. Latvusmassasta 2000 euroa hehtaarilta. Sillä tekee sekä uudistuksen että kaksi perkausta.
Jos joku pistää jatkuvalla jatkuvasti paremmaksi, niin on tosi ihme.
Kasvu on tietysti noin kuin Kangas kirjoittaa. Jos ylijäreys tai tuhot eivät uhkaa, niin kannattaa huomata, että päätehakkuumetsässä kasvu on kokonaan tukkipuuta ja siksi arvokasvu on suurta vaikka kuutiokasvu vähän vähenisi.
Toinen seikka on sitten se, että kiertoajan pidentäminen pienentää uudistamiskustannuksen osuutta puuntuotannossa. Näin meidän yhteismetsä toimii. Kasvatetaan niin kauan kuin mahdollista. Viime vuosien voimakkaan hintojen nousun aikana tämä on osoittautunut hyvin kannattavaksi menetelmäksi.
Kolmas tekijä on tietenkin metsänomistajan rahatilanne, johon ulkopuolinen ei voi ottaa kantaa.
Sinulla Perko on aika yksipuoliset silmät. Halveksit aukkoa, jossa taimikko kasvaa kohisten, mutta et huomaa, että ”metsässäsi” on suuria aukkoja, joissa ei kasva mitään.
Mykoritsoista ei tarvitse olla huolissaan. On ihmeellinen säätömekanismi tai melkein ikiliikkuja. Sitä mukaa, kun puut kasvavat, niin mykoritsat saavat niiltä ravinteita lisäävät kasvuaan. Ja päin vastoin, kun mykoritsat toimittavat puille ravinteita, niiden kasvu lisääntyy.
Meikäläisen kommentti päivän Hesariin:
Hakkuiden supistaminen tietäisi teollisuudelle puupulaa. Tehtaita suljettaisiin, mikä merkitysisi metsäteollisuuspaikkakuntien alasajoa ja suuren inhimillisen pääoman tarpeetonta tuhlaamista, kun 100-vuotinen tietotaito hävitettäisiin poliittisella päätöksellä. Jäljelle jääneet tehtaat joutuisivat hankkimaan puunsa entistä laajemmalta alueelta, mikä tietysti lisäisi energian käyttöä.
Kokonaisuudessaan hakkuiden vähentäminen olisi kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Keskustelu pysyy hengissä kahdesta syystä. Toinen on on metsänomistajia kohtaan tunnettu kateus. Toinen on laajoihin tutkijapiireihin pesiytynyt vihamielisyys metsätaloutta kohtaan.
Voisitte laittaa vielä huviksenne keskimääräisen vuosituottavuuden kuutioina ja euroina.
En noita tietoja pysty keräämään. Vuodesta 1967 nykypäivään metsän puumäärä on lisääntynyt 85 m3/ha:sta vuoden 2024 150 m3/ha:iin vaikka koko ajan ollaan lisätty hakkuita. Kasvu on lisääntynyt vuoden 1967 tasolta 3,2 m3/ha/v vuoden 2024 tasolle 5,5 m3/ha/v. Meillä valtaosa metsistä on kuivahkoja tai kuivia kankaita ja kaikki erittäin kivisiä. Lehtomaisissa kuusikoissa luvut olisivat aivan toisenlaisia.