Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuvaa kasvatusta tämäkin. Katselin vanhoja metsäsuunnitelmia.
Vuonna 1969 mäntyä oli ollut 75,4, kuusta 7,1 ja lehtipuuta 25,7 yht 108,2 m3/ha
Vuonna 1993 oli mäntyä ollut 95,7. kuusta 12,8 ja lehtipuuta 15,8 yht 124,3 m3/ha
Vuonna 2017 oli mäntyä ollut 102, kuusta 29,7 ja lehtipuuta 15,9 yht 147,6 m3/ha.
Tällä hetkellä ollaan luultavasti vähän tuon 2017 luvun yläpuolella.
Entisaikojen metsissä oli paljon hieskoivua ja haapaa. Sellaisten metsien uudistaminen kuuselle oli alkuvuiosien tärkein tehtävä. Tulos näkyy kuusen osuuden lisäyksenä. Mänty on ollut kiitollinen puu kasvattaa, sillä metsissä oli aika paljon nuoria männyköitä, joita tarvitsi vain harventaa.
Metsänkasvatus on mukavaa puuhaa. Luonto siitä huolehtii. Pitää vaan osata ohjata luontoa.
Kuvaamani tapaus johti väärään lopputulokseen siksi, että päätiestä erkanevia haaroja oli paljon, mutta niiltä kertyi vähän tonnikilometrejä tiemetriä kohden. Meiltä kertyi suuri tonnikilometrimäärä yhteiselle tielle.
Oilea ratkaisu olisi ollut, että haarojen kustannukset olisi jaettu niiden käyttäjille tonnikilometrien mukaan ja päätien kustannukset meille ja muille käyttäjille samoin tonnikilometrien mukaan. Ohjeet tuntevat tällaisen käytännön, mutta MHY:n kaveri ei sitä noudattanut eikä maanmittarikaan täysin. Maaoikeus siunasi asian ja antaa kuulemma joskus hyvin kummallisia tuomioita kertoi maanmittarisisareni. Kuten tämäkin tuomio oli. Tyydyttiin huonoon ratkaisuun.
Meidän yhteismetsä ajautui vähän samanlaiseen riitaan. Käytimme tiekunnan päätietä n 1,5 km. Tiekunnalla oli tästä erkanevia haaroja 6 km. Niitä emme käyttäneet. Tiekunta määräsi meille maksun (n 26 % koko tiekunnan yksiköistä) , jolla tuo päätie saatiin korjattua ja pidettyä kunnossa. Tällaisille tapauksille on oma laskukaavansa, mutta sitä MHY:n yksiköinnin laatinut tyyppi ei ollut ottanut huomioon. Tiekunnan puheenjohtaja oli MHY:n valtuuston jäsen.
Totesin kokouksessa, että tuo jakoehdotus on järjetön. Vaadittiin uutta yksiköintiä. Määrätyistä yksiköistä maanmittari vähensi neljännen osan vaikka olisi pitänyt poistaa puolet.
Toinen maanmittari oli tuon tiekunnan alueella vaikuttavan hirviporukan jäsen. Luulen, että se vaikutti toimitusta hoitaneen maanmittarin toimintaan. Edettiin sitten maaoikeuteen, joka ei halunnut muuttaa maanmittarin toimintaa. Omituista kyllä. Emme joutuneet maksamaan tiekunnan oikeudenkäyntikuluja.
Sattumaa siis vai ei, mutta jotenkin somasti tuota hommaa hoidettiin tappioksemme.
Kannattaa verrata yhtiöiden tilanteesen. Myytin toukokuussa 2024 aika suuri leimikko, johon kuului myös yksi ensiharvennussuokuvio. Viime talvena eivät pystyneet heikkojen korjuuolojen takia hakkaamaan. Nyt onnistui. Puuta tuli n.150 m3, yleensä mäntykuitua, josta saatiin 28 euroa/m3. Koivukuidusta saatiin 32 euroa/m3. Mäntytukista 50 euroa/m3. Kokonaisuudessaan keskihinta 31,04 euroa/m3
Tietysti puu tietää kasvavansa jk-metsässä. Ahistaa kaiken aikaa, kun suuremmat vieressä olevat vievät asuringonvalon.
Olisiu mielenliintoisda nähdä hyvin toimiva jk-metsä, jossa hakattavat puut ovat kuution luokkaa.
Kävin kerran Luken jk-tutkimusmetsässä Lapinjärvellä, jossa asiaa oli tutkittu nelisenkymmentä vuotta. Ainakin sen metsän puut olivat aika pieniä.
Kummallista on sitten meidän metsissä tapahtunut. Vuonna 1963 aloitettiin avohakkuut ”pienellä” 50 ha:n aukolla. Puuta oli silloin 85 m3/ha. Ollaan sitten myyty ja uudistettu uutterasti. Tarkat tilastotiedot kertovat esimerkiksi, että viimeisen 18 vuoden aikana on pääosin karuista mäntyvaltaisista metsistämme myyty puuta yhteensä 91 m3/ha ja nyt on puuta 147 m3/ha. Tästä on puolet tukkipuuta.
Ota opiksesi Jovain
Kannattaa todeta, että jutussa mainittu suojuspuuhakkuu ei ole jatkuvaa kasvatusta vaan eräs tapa kasvattaa metsä jaksollisesti kuten mm Harsintajulkilausumassa todettiin. Lisäksi sekametsän kasvatus edellyttää aukkoa tai puuston suurta väljyyttä.
Ennestään taimttunut korpi on luonnollistikin järkevä käsitellä noin.
Kaikissa korvissa homma ei onnistu, koska ei ole luontaisia taimia. Esimerkiksi meillä Saarijärvellä karhunsamal on estänyt kuusen taimettumisen. Lähellä toisella kuviolla on riittävästi taimia, ja sitä kasvatetaankin jatkuvalla.
Koska metsiä häviää kiihtyvällä tahdilla datakeskusalueiksi, johtolinjoiksi ym käyttöön,. on jokaisen metsänomistajan velvollisuus omasta puolestaan huolehtia, erttä kasvattaa metsänsä mahdollisimman hyvin. Tässä jalostettu siemen on avainasemassa. Surkeaa, ettei asiasta keskustella enempää.
