Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Merinovilla kerraston sai Prismasta n.60€:lla. Ei kai kukaan ilman sellaista lähde talvella raivuulle. Verovähennyksen jälkeen hinta n. 30€.
Yksi tuttava eli loppuvuotensa pääkaupunkiseudulla hoitokodissa, rahaa paloi lähes 200k€, eikä eläke riittänyt mihinkään. Säästöt meni.
Jokaisella eläkeläisellä on varaa mennä teatteriin ja ravintolaan syömään, jos niin haluaa. Etelän matkan saa halvalla, kun ostaa pelkät lennot ja varaa itse majoituksen.
Eihän tuollaisella eläkkeellä voi tulla mitenkään toimeen. Eläkejärjestelmä ei kestä tuollaista leikkausta, sehän vie sieltä parhaat maksajat pois.
Mitä nopeammin tehdään tarvittavat leikkaukset julkiseen talouteen sitä pienemmät vauriot. Eläkejärjestelmä vaatii myös ankaria leikkauksia, kasvun puute osuu ehkä pahimmin juuri eläkkeisiin. Nykyinen hallitus aikoo päästä leikkauksista vielä kuin koira veräjästä, mutta seuraava ei enää pääsekään. On ihan turha puhua leikkauksista, jos budjetin loppusumma kasvaa joka vuosi. Suomessa on liikaa joutavaa hömppää luonnonsuojelusta, se on täysin epäolennainen asia näin harvaan asutussa maassa. Asumattomia alueita tulee olemaan runsaasti jo kymmenen vuoden päästä, syrjäkylissä ei liikahda lehtikään.
Nyt pitäisi ensiksi selvittää, onko Perkon oletus täysin väärä tappioista. Tilastoista ei voida osoittaa menetyksiä, jos on ollut pelkkää menestystä. Sellaista istutettua taimikkoa ei olekaan, joka ei kasvaisi vähintään kiinnon vuodessa, laskentatavat eivät osaa määrittää pienen taimikon kasvua.
Kukaan ei vaadi tarkkaa lukua, koska kaikki arviot ovat yleensä likiarvoja. Voisitko esittää karkean arvion noista metsänomistajien menetyksistä.
Mönkijä on mukava peli mökillä, kun käy lisäämässä puita rantasaunan pesään. Ei tarvitse kävellä. Kymmenessä vuodessa on tullut kilometrejä jo 300km. Ei tuolla juuri mitään tee, mutta tulipahan ostettua, veneen nosto ja lasku onnistuu myös hyvin. Ei ole Yamahassa vielä mitään vikaa ollut. Ei jäykkäperäsissä ole paljon maavaraa, joka kannossa ne on kiinni.
JK:ssa puiden korjuu pitäisi tehdä samoin kuin ennen muinoin. Puut nurin justeerilla ja ajo hevosilla reellä talvenaikaan, mitään ajouria ei tarvita, eikä korjuu vaurioita tule. Nykyinen konekorjuu ei sovellu jk:hon lainkaan. Täysin järjetöntä käydä motoilla tekemässä poimintahakkuita kymmenen vuoden välein. Suurin osa hakkuista on pakko tehdä roudattomana aikana, kun nykyisin talvet on lyhyitä.
Täytyy palata niihin ensimmäisiin motohin, jotka karsivat puun pystyssä ja sen jälkeen kaatoivat. Ongelmana vain oli, että karsintaterät jäivät ylös runkoon kiinni. Niiden alas saaminen oli työlästä.