Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsänomistajalla on päätehakkuukohde, on aivan sama onko siitä metsäsuunnitelma vai katsooko tiedot matsään.fi sivulta, kummallakaan tiedolla ei ole mitään käyttöä kun puista maksetaan tili hakkuun jälkeen ja metsä uudistetaan, tili tulee puumäärästä, tukkiprosentista ja maksettavasta hinnasta. Uudistamisesta tulee lasku, kun työt on tehty. Omistaja joutuu luottamaan ostajan ilmoittamiin tietoihin. Metsään. fi palvelusta näkee puumäärän suuruusluokan, jos ei itse osaa arvioida.
Miksi noista kustannusarvioista pitäisi jotain maksaa, kun ne saa ilmaiseksi, esim. muokkaus ja kylvö männylle hinta 600€ ha.
Metsää voi nykyisin uudistaa monella tavalla, ei tarvitse tehdä kuten suunnitelmassa lukee ja mistä se suunnittelija tietää nuo kustannukset viidentoista vuoden päähän. Metsäsuunnitelmasta tulee katsottua enää historiatietoja, ei noilla tuotto-ja kululaskelmilla mitään tee. Laskut tulee töistä aikanaan, mitä teettää, yleensä ennen istutuksia tehdään päätehakkuu, että niillä tuloilla pitäisi pystyä uudistamisetkin helposti maksamaan. Taimimäärän voi itse päättää, että nuo uudistamiskulut riippuvat siitäkin aika olennaisesti.
Jospa tämä digitalisaatio tuo metsätyöt takaisin omistajille, kun puukauppa siirtyy nettiin ostajat voivat myös alkaa ilmoittaa sinne, mitä puuta ovat halukkaita ostamaan ja mihin hintaan. Miksi myyjien pitäisi siellä vain olla tyrkyttämässä tietojaan, joka ei johda mihinkään ei tuo järjestelmä pelaa ainakaan metsään.fi kautta. Ei ostajat noita rupea selaamaan kun muutenkin tarjontaa on liikaa.
Ei ne poliisille kuulukaan vaan valvonnan hoitaa tulli, jolle kuuluu polttoaineveroasiat ja lainsäädännön tulkinta..
Tänä kesänä talvihakkuukelit jatkuu Itä-ja Pohjois-Suomessa heinäkuulle, saattaa roudaton ja lumeton aika jäädä todella lyhyeksi. Onneksi ilmasto on lämmennyt muuten pohjois-Suomesta ei lumet sulaisi koko kesänä.
Jos sahan käyttäjäkunta ei olisi täysin hurmion vallassa, vaikuttaisi ostopäätöksiin. Tuollaiset testitulokset eivät oikein riitä ammattisahalle eikä varsinkaan niistä maksettava hinta ja laatu saavuta synkroonia. Mutta ilmiö on aika yleinen nykyisin, kun osia ostetaan konteittain Kiinasta muutamalla eurolla kappale, laadussa voi olla paljon heittoja.
Ei polttoöljyä kannata ostaa mittarikentältä traktoria varten, hintaero on parikymmentä senttiä. Samalla voi ostaa sekä autoon, että traktoriin dieseliä. Metsätaloudenharjoittaja ei ole oikeutettu energiaveron palautukseen, hänen ei kannata polttöljyä muutamaa kymmentä litraa ostaa, säästöä ei pahemmin synny.
Rane2, tulkinta saattaa olla kallis, traktorilla ei saa tiellä kuljettaa lainkaan puutavaraa verottomasti, kuin vain tien yli.
Tuo aloituksessa mainittu saha ei oikein vakuuta tuossa Aarre lehden testissä, sahattiin kolmisen sataa tuntia ja sahan kulmavaihteen hampaat oli sileänä, vaikka käytettiin 200mm terää, ei kovin pitkään olisi tuota isompaa terää kestänyt. Lisäksi tärinänvaimennusjouset olivat menneet poikki. Testi näkyy netistä vain lyhyesti. Olisi hyvä, jos nuo testit olisivat perusteellisempia ja koneet purettaisiin niiden jälkeen ja mitattaisiin moottoreiden kulumiset. Saattaisi olla huskimiehille karua tekstiä.