Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistaja on nykyisin puun ja hirven välissä aika ahtaalla. Valtio maksaa varhaisperkauksesta Kemeraa ja hirvet tuhoavat taimikot. Hyvin sijoitettuna rahamarkkinoille tuo 160€ tuottaa paremmin kuin tuo hirvien tuhoama taimikkohehtaari, 40v summa kasvaa jo seitsemään sataan eli suuremmaksi kuin saatava ensiharvennustulo. Esim. Suomi-osakkeiden tuotto on ollut tänä vuonna 15%, ja metsän tuotto n.3% ja ylihintaan ostetun palstan tuotto on nolla tai miinuksella.
Olen sahanut raivaussahalla useita vuosia teroittamatta terää. Ei se mitään tylsy,jos tekee muutaman hehtaarin varhaisperkausta vuosittain. Ne on kiveen sahurit erikseen ja viilarit, jotka päätyökseen käy metsässä sahaa viilaamassa. Se on teräs huomattavasti puuta kovempaa ja kaasua koneeseen niin raipat lakoaa.
Oikea hyötysuhde tarkoittaa polttoaineen lämpösisällön hyödyntämistä, on aivan sama onko polttoaine kuivaa tai märkää, hyötysuhde voi olla 100%, koska lämmönvaihtimella voidaan savukaasuissa olevan höyryn lämpö ottaa talteen eli palauttaa alkuperäinen lämpötila, eli jos hake on 20 asteista, savukaasujen lämmönvaihtimesta lauhtunut höyry poistuu saman lämpöisenä vetenä kuin sisään menevässä hakkeessa ollut vesi. Usein polttolaitokset laskevat polttoaineen energiasisällön ja maksavat sen mukaan.
Isompien kattiloiden pääpolttoainen on turve ja haketta voidaan syöttää lisäksi, ilman kuivaa turvetta kattiloissa ei voisi polttaa haketta lainkaan. Kattiloiden kuorma pitää olla tasainen ja polttoaine kuivaa ja hyvänlaatuista, jotta tekniikka toimii. Turha kuvitella, että polttoainesiiloista saadaan märkä hake tulemaan tasaisena syöttönä ulos.
Tavalliseen kattilaan ei kannata märkää puuta laittaa, tulee ongelmia nokeutumisessa ja syöpymisessä, palaminen vaatii huomattavasti enemmän ilmaa kuin kuivan polttoaineen polttaminen.
Pra värkki, mutta jos haluaa vielä terävämmän terän se onnistuu teroitus laikalla ja samalla voi mataloittaa puruhampaat aika kivuttomasti. Periaatteesa tuo ei ole viilaa kummenpi, nuo ohjarit ja lattaviila samassa paketissa.
Valitettavasti tuossa viilassa ei mikään rajoita purupiikin mataloittamista, sillä voi viilata piikin vaikka kokonaan pois.
Pohjois-Savossa on tekniikan kehitys hiukan jäljessä, esittelivät moottorisahan kaatokavoja uutena keksintönä. Kuka noita alkaa mukana raahaamaan. Eivät ole vielä motoista kulleet puhuttavankaan eikä koivukuidun ylitarjonnasta.
On se kumma kun nurmetkin kulotettiin ennen keväällä. Vaikka tuore ruoho olisi palanut paljon paremmin? Mutta eipä tuota silloin vielä tiedetty.
Yleensä polttolaitokset haluavat ostaa kuivaa polttoainetta. Kun veden kuljettaminen rekalla ei kannata, voivat lisätä hiukan vettä poltoon menevän turpeen pölyämisen vähentämiseksi, mutta vettä ei kannata ostaa polttoaineen hinnalla. Se nyt ainakin on fakta. Yleensä kattiloihin ei vihreätä biomassaa haluta, kun mukana tulee silloin klorideja, joita kattilat eivät kestä.
Vesi ei pala eikä tuota lämpöä. Isommissa laitoksissa voidaan savukaasujen lämpö ottaa talteen jolloin veden höyrystymiseen käytettyä energiaa ei menetetä. Aika paljon kattilan teho kuitenkin putoaa, jos polttoaineessa on puolet vettä. Taitaa Suomessa lämpölaitosten kattilat vaatia pääpolttoaineeksi yleensä turvetta ja hake menee lisänä eikä ilman turvetta voitaisi haketta polttaa lainkaan olipa se kuivaa tai tuoretta.
Tämä naikkonen veteli ihan vastakarvaan kylmän viileästi.