Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Mutta mistä saadaan oikeat tiedot metsästysseurat ilmoittavat luvut, jotka sattuvat muistamaan ja mitä yhteisesti sopivat eli luvut voi kertoa vaikka piillä.
Nyt ei ollutkaan kyse siitä rupusakista, joita koirat ajavat passiin, vaan niistä yksilöistä, jotka jäävät kokonaan koirapyynnissä löytymättä. Koirien hakuprosentti ei ole lähellekään sata jos alueella on kymmenen hirveä, ne löutävät niistä vain pari kolme ja vanhimmat urokset säästyvät. Sentakia meillä on kokonaan väärät hirvitilastot, nehän perustuvat saalisilmoituksiin ja näköhavaintoihin, vasta viimevuosina ovat tulleet realiaikaista kuvaa lähettävät riistakamerat. Meillä ei ole edes mitään luotettavaa tilastoa todellisesta hirvimäärästä, eikä sellaista voi koskaan mitenkään saadakaan. Olen ollut joskus. mukana lentokoneessa, kun yritimme löytää hirviä, se on täysin hakuammuntaa, kaikkien hirvien löytäminen on täysin mahdotonta edes lentokoneesta, täyttä rahanhaaskausta koko lentolaskenta.
Kuten kuvasta näkyy, useinkaan hirvien hankaamilla puilla ei ole mitään vaikutusta tukkipuun laatuun, noita on metsissä niin vähän, että ei tarvitse kasvattaa tukkipuuksi asti. Valitettavasti koirapyynti on johtanut isosarvisten hirvien kannan kasvuun, koska niitä ei koirapyynnissä useinkaan saada saaliiksi, vaan haukkuun jäävät emät vasoineen. Totuus on alkanut paljastua riistakameroiden myötä, joissa noita sarvipäitä on alkanut näkyä yhä enemmän.
Työnluonteesta johtuen täysin noviisit tyypit joutuvat töihin, joihin heitä ei missään tapauksessa päästettäisi teollisuudessa. Paperikoneenhoitajaksi ei laitettaisi alottelevaa koskaan, vaan aina parhaan kokemuksen omaava, kun tuotteen laadusta on riski yhtiöllä. Hakkuussa riski on omistajalla, jos kuski tekee sutta sekuntaa.
Metsänhoidon käytännön toteustus on siirtynyt parikympiisille motokuskeille, joiden koulumensetys on ollut heikko. Eivätkä ole muihin töihin päässeet, sitten ihmetellään, mitä metsissä tapahtuu, kun ajourat ovat kuusimetrisiä ja laidoilta on napsittu puut pois.Puiden kyljet ovat harvennuksen jäljiltä valkoisina ja alue ajettu metrisille urille kesäkorjuun yhteydessä. Metsänomistaja tupakoi työmaalla eikä muuta voi.
Metsänhoidossa ei kannata kuvitella mitään, heikkokuntoisesta runsaasti koivua kasvavasta metsiköstä ei tule arvokasta koskaan. Mutta jos koivut voi markkinoida klapeina, taloudellinen tulos tulee parempi kuin havupuulla vaikka koivut kaataa kuitupuukokoisina, eikä pyrikkään kasvattamaan tukkia.
Se on helppoa, kun uskoo, että mitään ongelmia kuusikkoon ei kesäharvennuksista tule. Ei laho näy mitenkään kuusesta ennenkuin sen kaataa. Lahoja kuusia löytyy varmaan kaikkialta ja tulevaisuudessa vielä enemmän, koska kuusi tulee kärsimään ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten Etelä-Suomen kuusikot ovat vaarassa jo lähivuosikymmeninä.
