Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Kun hakataan vuodessa 50 milj kiintoa ainespuuta kymmenen proseniin parannus saannossa on 5milj kiintoa. Eli ensimmäiseksi kaikki turhat jättöpuut pois parin hehtaarin aukkoihin ei niitä tarvita. Ja sitten turha tyvipölleista hellapuiden teko metsään ja pitkät kannot pois.
No mitä jos puhutaan koko maan mittakaavasta eikä yhdestä hehtaarista ja runkojakin voi olla moninkertainen määrä kuin 700kpl hehtaarilla..
On se määrä pieni, kun hankintapuuta ei osteta ja isännän tekemän kuidun pitää täyttää minimi latvaläpimitan ja yhtiön itse hakkuuttamana kelpaa kaikenlaiset kepit, jotka koneella on poikki saatu.
Julkisten rakennusten elinkaari on noin 40v, tuo on sama kaikkialla Suomessa, ei rakennuksissa mitään vikaa taida olla. Hometta vain kertyy ilmastosta johtuen rakenteisiin, kun ulkolämpötila vaihtelee. Ei taida löytyä yhtään homeetonta rakennusta, kun aletaan eristevillat analysoimaan. Vanhoissa hirsitaloissa, joissa oli maakellarit oli taatusti homeita, niitä on aina ollut rakennusten sisäilmassa, vasta viimevuosina sisäilmaa on alettu analysoimaan. Ihmisillä on myös ollut aina kaikenlaisia sairauksia, joita nykymenetelmillä voidaan tutkia ja hoitaa,uusia ongelmia löytyy kokoajan. Suomen ilmasto on terveyden kannalta erittäin huono.
Kun nyt kuitenkin on selkeästi nähtävissä, että yhtiöin omissa hakkuissa kuitupuu otetaan selvästi (koivu) alle 7cm. Ei taida nykyisin enää olle tekniset ongelmat, jotka määrää pienimmän latvamitan. Kun tehdään hakkuuta ja puu on jo motolla kaadetty, kyllä se kannattaa tarkkaan hyödyntää. Näyttää tuo koneellinen korjuu vaurioittavan myös noita korjattuja hiukan mutkaisia runkoja, kyllä ne rummussa helposti poikki menevät, kun syöttörullat ovat niitä rouhineet. Eli motolla korjatuissa puissa tulee rummussa pätkiä enemmän kuin metsurin hakkaamissa puissa, vaikka paksuutta olisi yli kriteerien.
Mikä erimielisyys tässä on. Kyse on asian selvittämisestä ja nyt siihen on tilaisuus kun on asiantuntijoita paikalla.
No herra vuoromestari selittää, miten hihnakuljetin tukeutuu jos kuorintarumpuun laitetaan pieniläpimittaista puuta.
No niinpä sinulla näyttää olevan, ei ainuttakaan järkevää lausetta ole tullut moneen päivään ja tuskin tuleekaan.
Niin arvelinkin, että toistelet jotain kuulemaasi juttua kuljettimen tukkeutumisesta pieniläpimittaisen puun takia. Eikä mitään faktaa siitä ole.
Miten hihnakuljetin menee tukkoon puunpalasista, sitä en ymmärrä. Kaikki muutokset paperitehtailla on mahdottoman vaikeita toteuttaa, kun mitään ei voi tehdä erilailla kuin ennenkin on tehty. Jokainen työntekijänliike on sovittu vakansseittain.