Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Aika käsittämätön juttu, että Nokian viennille on annettu valtiontakaus ja varoissaan olevan yhtiön vientikauppojen tappioita aletaan maksella. Nokialla on useita miljardeja rahaa kassassa maksakoot itse tappionsa. Joku virkamies on nyt ylittänyt pahasti valtuutensa.
Puusta maksetaan huomattavasti enemmän Äänekoskella kuin Inarissa, koska hankintakustannukset Inarissa ovat paljon korkeammat pitkien etäisyyksien takia. Teollisuus sijoittuu aina sinne missä on pienemmät kustannukset. Kilpailu tulee vasta sen jälkeen. Eikä suurteollisuus yleensä kovinpaljon kilpaile kun markkinoille muodostuu tietyt toiminta alueet
Tuskin UPM pyrkii tietoisesti ostamaan puuta MG:n tehtaiden lähikunnista,joissa sillä ei ole omaa tuotantoa. Ei esim.koivutukilla ole pahemmin kysyntää alueella,josta sahalle on satoja kilometrejä.
Kemera on Ruotsissa jo lopetettu ja täälläkin se loppuu nykymuotoisena. Liian kallista, pienten rahojen jakamiseen menee enemmän rahaa kuin jaettavaa on. Kun poloset metsänomistajat eivät osaa edes anomusta täyttää. Sitä varten pitää olla kallis MHY ja iso joukko valtiollisia virkamiehiä.
Yrityksiltä kaikki rahat talouteen tulee. Palkansaaja tai virkamies ovat tyhjätaskuja, jotka eivät mitään veroja pysty maksamaan, jos eivät niitä rahoja yrityksiltä tai työnantajalta ensin saa.
On puulla tietenkin hinta, joka on yhtiöillä kustannusten laskennan pohjana. Se on tietty perushinta tehtaalla, josta lähdetään vähentämään kustannuksia. Tai se voi olla myös myytävä tuote, joka hinnoitellaan toimitustavan mukaan. Ei hintoja hatusta vedellä, ne perustuvat kustannuksiin. Mitä pitempi matka tehtaalta sen korkeammat kustannukset ja aina joku maksaa.
Miksi kuitupuunhinta on laskenut viimeiset kymmenen vuotta, vaikka sellun hinta on noussut ja metsäteollisuuden tulos parantunut. Metsänomistajille on tullut lisää kustannuksia puunhankinnasta ja se on vähennetty heidän saamastaan hinnasta. Mitä kauempana puut ovat tehtaasta sitä enemmän laskennallinen kaukokuljetuksen hinta pienentää metsänomistajan tuloja. Vielä puunhinnasta on ollut varaa vähentää kuluja mutta esim osasta harvennusleimikoita joutuisi maksamaan yhtiöille, jos suorittaisivat korjuun. Näitä eivät osta ollenkaan ilman Kemeraa, joka jää ainoaksi tuloksi metsänomistajalle eikä sekään kokonaan. Silloin saa sen Jätkän kaipaamaan kuitin, kun myyntitulot ei riitä korjuukustannuksiin. Jauhat Jätkä paskaa jos et ymmärrä kenen tiliä korjuukustannusen nousu pienentää.
Jokainen joka on autolla talvella ajanut tietää että etuvetoinen etenee lumessa paljon paremmin kuin takavetoinen ja sen saa peruuttamalla kinoksestä pois.
Nykyautoilla ei tietenkään pääse mihinkään jos lunta on yli 20cm kun maavara on vain 14cm. Jopa takavetoiselle traktorille 30cm lunta alkaa olla ylärajoilla ilman kettinkejä, kun etupää ei vedä se jarruttaa etenemistä.
Myyjä ei voi välttyä kustannuksilta, ne vähennetään kaikki puun hinnasta. Muuten hintataso olisi kaikkialla Suomessa sama. Kustannukset otetaan huomioon puunhinnassa ja myyjä ne maksaa, mutta maksun suorittaa urakoitsijoille puunostaja.
Pohjanmaalaisille ei tarvitse työtä osoittaa. Ne ymmärtää tehä sitä ihan ite. Kun on osaamista kykyä ja halua tehdä, ei tarvitse valtiolta odottaa apua tumput suorana työn vieressä.
Jätkäpä nyt kertoo, mikä puolue saa sellaisen kunnan porskuttamaan, jossa enemmistö on eläkeläisiä. Keskisuurten kaupunkien tuloista hyvin merkittävä osuus on valtionapua ja veroprosentit 22 kieppeillä ei auta demaripaskakaan. Turha yhdistellä asioita, joilla ei ole mitään yhteyksissä. Kuntien lakisääteiset menot ovat 90% kunnan menoista, ja suurin kulu on henkilöstön palkat. On aivan sama mikä puolue on puikoissa. Järsetelmä on rakennettu taloudenn hyvinä aikoina puolisosialistiseksi, ei yhteistä hyvää enää riitä jaettavaksi vaikka ahkerimpia ryöstöverotetaan.