Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Älä nyt viitsi höpöttää, ei hakkuukoneiden mittauksia kontroloida upottamalla puita yhtään mihinkään. Minunkin kuitupuut menevät junavanujen lastausasemalle ja sekoittuvat muihin puueriin. Ei niitä voi edes tehtaalla mitata. Koita nyt hyvä mies tulla sieltä 50-luvulta nykyaikaan.
Onhan niitä joskus aikojen alussa voitu käyttää, kun virkamiehet ovat sellaiset pykälät teheneet. Miksi sahoilla ei ole mitään upotusmittauslaitteita, vaan mittaus tapahtuu nykysin laserilla. Sellupuiden upotusksella ei ole nykyisin enää mitään merkitystä. Ei vaakoja sillä kalibroida, se tapahtuu leimatuilla punnuksilla, käytännössä upotusmenetelmällä ei ole enää mitään merkitystä, eikä sitä tarvita mittausten kontrolointiin..
Jätkältä puuttuu käytännön kokemus teollisuudesta ja esittää asioita, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Muka jollain nippuvaaalla tehtäisiin tarkkuusmittauksia, tuolle sallittu heitto on kymmeniä kiloja. Miksi motomitta tarkistettaisiin epätarkalla menetelmällä, joka on lisäksi taloudellisesti liian kallis ja hidas. Yhdistää epätarkkoja menetelmiä ja väittää tulosten olevan absoluuttisia. Kun tieto lopuu alkaa höpöttää henkilökohtaisuuksia. Kannattaisi käydä välillä raittiissa ilmassa.
Tuon menetelmän tarkkuus ei ole mikään absoluuttinen, vaan se mikä on vaa’an punnitustarkkuus. Ei absoluuttisesti oikein näyttävää vaakaa olekaan, vaan niillä on aina hyväksytty toleranssi. Oikea tilavuudenmittaus tehdään upottamalla altaasen, eikä siihen vaakoja tarvita ja mittamalla syrjäytetty vesimäärä. Desimetri ei ole muuten tilavuusmitta.
Teorissa upotusmenetelmä toimii, mutta ei käytännösä, yhden autokurman tilavuuden määrittämiseen menisi useita tunteja. Jos puissa on jäätä ja epäpuhtauksia ne nopeasti vaikuttavat altaan vedenpintaan ja tarkkuus menetetään. Autovaaka on tehdasmittakaavassa käytetty yleisesti hyväksytty menetelmä kuormien mittaamiseen. Miten saat virallisen hyväksynnän upotusmenetelmälle puiden mittaukseen, jotta sitä voitaisiin käyttää kaupalliseen toimintaan. Miksi kuitupuille ei voisi määrittää kilohintaa ja maksaa suoraan tonneista, kuten yleensä kaikki bulkki hinnoitellaan. Nykyisin valta-osa hankintakuidusta ostetaan kuormavaakamittauksella. Miksi pystykaupassa käytetään epätarkempaa motomittaa.
Miten se upotusmenetelmä niin tarkka olisi käytännössä, kun se vesimäärä pitää jollakin mitata mieten rekkakuorman puut mitattaisiin tarkasti jollain upotusmenetelmällä. Teoria ja käytäntö ovat hyvin kaukana toisistaan. Paljon tarkempi on punnita puut tarkalla vaa-alla ja muuttaa kiintokuutioiksi. Jos nyt unohdetaan lumet ja jäät.
