Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Yrityksiltä kaikki rahat talouteen tulee. Palkansaaja tai virkamies ovat tyhjätaskuja, jotka eivät mitään veroja pysty maksamaan, jos eivät niitä rahoja yrityksiltä tai työnantajalta ensin saa.
On puulla tietenkin hinta, joka on yhtiöillä kustannusten laskennan pohjana. Se on tietty perushinta tehtaalla, josta lähdetään vähentämään kustannuksia. Tai se voi olla myös myytävä tuote, joka hinnoitellaan toimitustavan mukaan. Ei hintoja hatusta vedellä, ne perustuvat kustannuksiin. Mitä pitempi matka tehtaalta sen korkeammat kustannukset ja aina joku maksaa.
Miksi kuitupuunhinta on laskenut viimeiset kymmenen vuotta, vaikka sellun hinta on noussut ja metsäteollisuuden tulos parantunut. Metsänomistajille on tullut lisää kustannuksia puunhankinnasta ja se on vähennetty heidän saamastaan hinnasta. Mitä kauempana puut ovat tehtaasta sitä enemmän laskennallinen kaukokuljetuksen hinta pienentää metsänomistajan tuloja. Vielä puunhinnasta on ollut varaa vähentää kuluja mutta esim osasta harvennusleimikoita joutuisi maksamaan yhtiöille, jos suorittaisivat korjuun. Näitä eivät osta ollenkaan ilman Kemeraa, joka jää ainoaksi tuloksi metsänomistajalle eikä sekään kokonaan. Silloin saa sen Jätkän kaipaamaan kuitin, kun myyntitulot ei riitä korjuukustannuksiin. Jauhat Jätkä paskaa jos et ymmärrä kenen tiliä korjuukustannusen nousu pienentää.
Jokainen joka on autolla talvella ajanut tietää että etuvetoinen etenee lumessa paljon paremmin kuin takavetoinen ja sen saa peruuttamalla kinoksestä pois.
Nykyautoilla ei tietenkään pääse mihinkään jos lunta on yli 20cm kun maavara on vain 14cm. Jopa takavetoiselle traktorille 30cm lunta alkaa olla ylärajoilla ilman kettinkejä, kun etupää ei vedä se jarruttaa etenemistä.
Jätkäpä nyt kertoo, mikä puolue saa sellaisen kunnan porskuttamaan, jossa enemmistö on eläkeläisiä. Keskisuurten kaupunkien tuloista hyvin merkittävä osuus on valtionapua ja veroprosentit 22 kieppeillä ei auta demaripaskakaan. Turha yhdistellä asioita, joilla ei ole mitään yhteyksissä. Kuntien lakisääteiset menot ovat 90% kunnan menoista, ja suurin kulu on henkilöstön palkat. On aivan sama mikä puolue on puikoissa. Järsetelmä on rakennettu taloudenn hyvinä aikoina puolisosialistiseksi, ei yhteistä hyvää enää riitä jaettavaksi vaikka ahkerimpia ryöstöverotetaan.
Markkinataloudessa rajaton tuotannon kasvu painaa hintoja. Ojitusalueilta ei harvennusleimikoita saa myydyksi. Kiinnostaako sitten lengot ja hirvien vikomatka tukit. Se on tulevaisuuden murheita. Sahat pystyvät entistä paremmin analysoimaan puiden laadun. Tuskin rämemännyt ovat kovin korkeassa kurssissa. Ne ovat kuitupuumetsiä pääasiassa.
Julkisella sektorilla ei ole kaikilla kovat palkat, mutta työtunteja ja työpäiviä on liian vähän. Veronmaksajilla on oikeus saada rahoilleen enempi vastinetta. Nyt maksamme liikaa vapaanvietosta. Yhtiöittäminen on ainoa keino saada nykyinen mädäntynyt tehokkuus nousuun, silloin aletaan verorahoista pitämään patempaa huolta. Kuntatyöntekijöiltä pitäisi olla myös kiellettyä olla valtuustossa, he ajavat siellä vain omia taloudellisiaetujaan.
