Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole ainakaan valtiolla palkat keskimääräistä alemmat, kuntasektorilla voi olla, mutta keskiarvo ei kerro paljon mitään. Julkisen sektorin palkat ovat nousseet huomattavasti nopeammin v.2007 jälkeen kuin yksityisen sektorin. Julkisen sektorin palkkoihin kuluu vuodessa n. 30mrd€ ja on pääsyy kestävyysvajeeseen, koska palkat ovat liian korkeat suhteessa yksityisen sektorin veronmaksajien maksukykyyn. Julkisensektorin palkansaajat eivät ole veronmaksajia, he vain palauttavat osan palkastaan veroina. Meillä on vain noin puolimiljoonaa todellista verojen maksajaa, jotka maksavat kaikki kulut ja raha heille tulee yksityisiltä yrityksiltä, jotka todellisuudessa kaikki kulut maksavat. Valtiolla ei mitään rahaa ole, kaikki leikkaukset tulevat maksajien hyväksi ja menojen lisäykset ovat heiltä pois. Ei kunnallinen työmarkkinalaitos maksa kuntatyöntekijöiden palkkoja, vaan yksityinen sektori. Miksi näillä loisilla on paremmat lomaedut kuin heillä, jotka nuo edut joutuvat maksamaan. Esim. opettajien tes. ei tulisi kuuloonkaan millään yksityisellä alalla, niin vähällä työllä ja pitkillä lomilla, jokainen yksityinen yritys menisi konkkaan.
Kannattaisi perehtyä faktioihin. Esim. UPM:n toiminnoista Suomessa on enää 40% ja tuloksesta suurinosa tulee tietenkin ulkomailta. Kun pääosa liikevaihdostakin tehdään siellä ja tehtaiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Aika vaatimatonta olisi toiminta, jos yhtiöt eivät olisi investoineet ulkomaille.
Onhan niitä joskus aikojen alussa voitu käyttää, kun virkamiehet ovat sellaiset pykälät teheneet. Miksi sahoilla ei ole mitään upotusmittauslaitteita, vaan mittaus tapahtuu nykysin laserilla. Sellupuiden upotusksella ei ole nykyisin enää mitään merkitystä. Ei vaakoja sillä kalibroida, se tapahtuu leimatuilla punnuksilla, käytännössä upotusmenetelmällä ei ole enää mitään merkitystä, eikä sitä tarvita mittausten kontrolointiin..
Jätkältä puuttuu käytännön kokemus teollisuudesta ja esittää asioita, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Muka jollain nippuvaaalla tehtäisiin tarkkuusmittauksia, tuolle sallittu heitto on kymmeniä kiloja. Miksi motomitta tarkistettaisiin epätarkalla menetelmällä, joka on lisäksi taloudellisesti liian kallis ja hidas. Yhdistää epätarkkoja menetelmiä ja väittää tulosten olevan absoluuttisia. Kun tieto lopuu alkaa höpöttää henkilökohtaisuuksia. Kannattaisi käydä välillä raittiissa ilmassa.
Tuon menetelmän tarkkuus ei ole mikään absoluuttinen, vaan se mikä on vaa’an punnitustarkkuus. Ei absoluuttisesti oikein näyttävää vaakaa olekaan, vaan niillä on aina hyväksytty toleranssi. Oikea tilavuudenmittaus tehdään upottamalla altaasen, eikä siihen vaakoja tarvita ja mittamalla syrjäytetty vesimäärä. Desimetri ei ole muuten tilavuusmitta.
Teorissa upotusmenetelmä toimii, mutta ei käytännösä, yhden autokurman tilavuuden määrittämiseen menisi useita tunteja. Jos puissa on jäätä ja epäpuhtauksia ne nopeasti vaikuttavat altaan vedenpintaan ja tarkkuus menetetään. Autovaaka on tehdasmittakaavassa käytetty yleisesti hyväksytty menetelmä kuormien mittaamiseen. Miten saat virallisen hyväksynnän upotusmenetelmälle puiden mittaukseen, jotta sitä voitaisiin käyttää kaupalliseen toimintaan. Miksi kuitupuille ei voisi määrittää kilohintaa ja maksaa suoraan tonneista, kuten yleensä kaikki bulkki hinnoitellaan. Nykyisin valta-osa hankintakuidusta ostetaan kuormavaakamittauksella. Miksi pystykaupassa käytetään epätarkempaa motomittaa.
