Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Tiedosta kannattaa maksaa, netistä ei saa sellaista tietoa, jota saa face to face ja koskee monien tarvikkeiden ostoa ei pelkästään puukauppaa. Puukaupassa on vielä pitkään kysyntää asiantuntijapalveluille esim. hakkuun valvonta kannattaa ulkoistaa, todennäköisesti asiantuntijakulut saa korkoineen takaisin. Ja on helpompi reklamoida, kun on tarkat tiedot hakkuun kulusta ja mikä jakautuman eri puutavaralajeihin piti olla ja saa siitä puolueettomat tiedot.
Mitä hyötyä on ollut lisätä noita opintoasteita Suomessa, teknikot hoitivat nuo hommat jo riittävän hyvin. Suomessa halutaan ylikouluttaa porukkaa, insinöörien koulutusajat ovat huomattavsti pidentyneet aiemmista vuosista, kun käytännössä ensi käydään ylioppilaaksi. Nyt huudetaan koulutusleikkauksista, vaikka koulutus on edelleen ilmaista kaikille ja koulutuksessa on aivan liikaa porukkaa, suurin osa koulutetuista ei koskaan keksi mitään, eikä ole missään tekemisissä tuotekehityksen kanssa. Valtaosa yrittäjistä ja kehittäjistä on saanut hyvin vähän teoreettista koulutusta ja siksi kykenevät kehittämään uutta.
Jos puu on ilmaista metsässä se ei merkitse mitään, jos se on satojen kilometrien päässä tehtaasta ja tuhansien kilometrien päässä kasvavista markkinoista eli Aasiasta. Etelä-Amerikkaan pääsevät huomattavasti isommat paatit kuin Pohjanlahdelle, vaikka puu olisi kalliimpaa tropiikissa tehtaat kannattaisi ennemmin rakentaa sinne kuin pohjolan perukoille.
Sellun suhdannehuippu on ohi ja metsäyhtiöiden liikevaihdot laskevat kun paperin osuus pienenee. Kohta tulee isompi rysäys alaspäin, kun lähtee tehtaitakin pois pelistä. Metsäteollisuuden liikevaihdot ovat pysyvällä lasku-uralla samoin puunkäyttö, joka on jo vuosia näkynyt laskevina hintoina. On laskettu, että puunkäyttöä voitaisiin nykyisestä lisätä ainakin 15milj m3 vuodessa kestävästi. Toisaalta se tarkoittaa myös,että tuo määrä on ylimääräistä puuta tarjolla koko ajan, mikäli hakkuumahdollisuuksia kaikki hyödyntäisivät. Joidenkin kuitupuut jäävät ostamatta, eli hakkuut alkavat keskittyä tehtaiden lähialueille ja tuo kehitys on jo nähtävissä. Kainuun korpiin ja Lappiin hongat jäävät humisemaan, ei tule pula vanhoista metsistä.
Minulla ainakin on männyn konekylvöstä erittäin hyviä kokemuksia karuilla mailla. Ei puhettakaan, että kannataisi jotain muuta alkaa värkätä. Tulee tuhansia taimia hehtaarille ei tarvitse muuta kuin harventaa ryppäät ja myöhemmin taimikon hoito. Mitään heinääntymistä en ole havainnut, kun olen käynyt alueet varhaisperkaamassa. Taimia rittää myös hirville, vaikka syömisjälkiä ei kovin paljon ole, kun metsäutotielle on näköyhteys.
Tilojen markkinahinnat ovat voineet nousta, mutta ei realihinnat ole enää lähelläkään 70-luvun alun tasoa, eikä puusta saatava hinta vastaa ostovoimaltaan läheskään 70-luvun tasoa.
Kaikkia kylien lähellä olevia metsiä on joskus käytetty laiduntamiseen, vielä 60-luvulla saattoi nähdä vanhoja risuaitoja metsänreunoissa. Ei laiduntamisen jäljet enää mitenkään näy. Jokirannat ovat rehevöityneet ja muuttuneet kulkukelvottomiksi kun laiduntaminen on lopettettu ja metsää on tullut rannoille valtavasti lisää. Hyödynnetäänkö jokirinteille tullutta lehtipuustoa koskaan on toinen kysymys, luontaisesti lehtimetsää ainakin näyttää runsaasti tulevan.
