Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Metsänkasvatuksen ympärille on rakennettu niin tehokas liiketoiminta, että se vie omistajilta rahat ja on lisäksi muokannut mielipiteetkin hyväksymään ja puolustamaan kallista ja tappiollista toimintaa metsissä. Yleensä tuollaista toimintaa, jossa viedään rahat kutsutaan huijaukseksi. Metsäpuolella se on tehokasta halvan raaka-aineen tuottamista teollisuudelle, jotta se pystyy tekemään miljardien voitot kansainväliselle suurpääomalle, jolle suomalainen vasemmisto kumartaa ja on halunnut siirtää kaikki arvokkaat tuotantolaitokset. Omistaminen täällä on tehty mahdollisimman kannattamattomaksi moninkertaisella verotuksella ja suorastaa rikolliseksi keinotteluksi. Järjestöjen mielestä vain palkkatyön tekeminen on rehellistä työtä, moninaiset järjestöt vahtivat etujen toteutumista pilkuntarkasti.
Kyllä se laiduntaminen samalla tavalla kuin se aiemmin tapahtui on kielletty , eli karja sai vapaasti liikkua metsissä vain paimenet seurailivat niitä ja pitivät silmällä. Jokainen voi tietenkin laiduntaa eläimiä omassa metsässään sikäli kuin haluaa maksaa siitä koituvat kustannukset. Elikot syövät puista lehdet niin korkealta kuin ylettyvät ja tallaavat isoja alueita kasvillisuudesta paljaaksi. Siinä tuhoutuu havupuiden taimia paljon enemmän kuin uusia tulee.
Joillakin voi olla pitkä kokemus metsänomistamisesta, mutta eivät ymmärrä taloudesta mitään.
Taitaa olla suurimmat harhaluulo nykyisissä metsänkäsittely menetelmissä. Osa niistä pitäisi luokitella ympäristörikoksiksi. Kyllä tuollainen kivikkoisen kankaan kääntäminen nurin, kun isot kivet käännetään esille näyttää aika järkyttävältä, koskaan aiemmin ei ole tarvittu kaivinkoneita metsän uudistamisessa karuille kankaille. Tuollaiset jäljet eivät peity koskaan ja menetetään paljon pinta-alaa kivien takia. Tuolainen toiminta on varsinaista metsän hävittämisestä.
En oikein ymmärrä miten laiduntaminen metsässä vastasi maan muokkausta. Se on todettu metsälle vahingolliseksi ja kielletty.
Kaikki metsät ovat uudistuneet luontaisesti jääkauden jälkeen. Metsiä ei aiemmin muokattu kovin raskaasti, kun niitä uudistettiin. Tervanpolton aikakaudella kaikki lähimetsät hakattiin ja ovat uudistuneet luontaisesti. On aika uusi keksintö, että metsän voi hävittää kaatamalla puut ja väittämällä, että se ei uudistuisi. Se ei tietenkään uudistu niiden pykälien mukaan, jotka virkamiehet ovat itselleen tehneet.
Hirvien määrä riippuu siitä keneltä kysytään metsästäjien mukaan niitä on aina liian vähän. Metsälehti on kysynyt kantaa MHY:ltä ja luottaa siihen kuten kaikissa muissakin asioissa.
Ei taida tulla mitään lehtipuiden kasvatuksesta nykyisillä hirvitiheyksillä. Hirvet ovat tavallaan pelastaneet metsänomistajat lehtipuiden ylituotannolta kun niitä ei kuitenkaan olisi saanut mihinkään myydyksi nykyistä suurempia määriä. Taimikoissa olisi valtavat määrät haapaa, jos hirvet eivät niitä söisi.Taitaa olla sama asia männynkin suhteen eli markkinoille tulee liikaa mäntypuutakin hirvistä huolimatta ja kohta on kuustakin liikaa. Kun puuntuotannossa on ylitarjontaa, hirvituhot ovat ongelma yksittäisille tiloille, mutta ei ongelma metsäteollisuuden puuntarjonnalle.
Metsäteollisuuden huippusuhdanne alkaa olla ohitse. Tulokset eivät enää kasva ja sellunhintakin on kääntynyt laskuun. Kurssit alkavat osoittaa tulosten laskua noin puolivuotta ennen kuin se näkyy markkinoilla. Korkeasuhdanne ei enää mene puunhintaan, koska tarjonta ylittää kysynnän. Yhtiöitä ei juuri enää kiinnosta puunosto tälle talvelle.
Harjavallassa on todella pieni hirvien talvikanta ja niillä on hyvät oltavat Jessin haavikossa. Kaikki talvehtivat siellä, ei tarvitse monta askelta ottaa talven aikana, ruoka on lähiruokaa.
Piensijoittajat ostavat huipulta, tänäänkin piensijoittajat olivat ostolaidalla ja ulkomaiset intsikat myivät. Ostajia oli vähemmän silloin kun kurssi oli alta kympin ja Nokia teki yksin enemmän voittoa kuin koko metsäteollisuus.
UPM ei enää kasva, vaan liikevaihto laskee ja tulosparannus syntyi kuluja karsimalla. Esim. puuraka-aineen hinta on laskenut samoin energian hinta. Markkinat arvostavat kasvua.